FI SV

Arkkitehtuurit

Palapelin kokoamista. Kuva: Marcus Trotzig / Gorilla.

Teknisen tason yhteentoimivuus on eri järjestelmien tiedonsiirto- ja rajapintatekniikoiden sovittamista yhteen. Laajamittaisen yhteentoimivuuden saavuttamiseksi on kokonaisuuden suunnittelu tärkeää.

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelutapa, jossa kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Suunnittelun tulee olla toimintalähtöistä. Sen tulee perustua organisaation strategisiin tavoitteisiin ja toiminnan vaatimuksiin.

Jotta eri osien välinen yhteistoiminta voidaan suunnitella kokonaisuuden kannalta järkevästi, on ensin tunnistettava kokonaisuuden osat sekä liitokset niiden välillä. Tietosisältöjen tulee olla toiminnan tasolla yhdenmukaisia, ja prosessien täytyy liittyä toisiinsa sujuvasti. Palveluprosessiin osallistuvien organisaatioiden ja tietojärjestelmien erilaiset tietosisällöt ja käsitteistöt muodostavat yhteentoimivuudelle haasteen.

Visio, strategia, nykytilan haasteet sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurin avulla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan käynnistettävien hankkeiden valintaa. Arkkitehtuurilla myös ohjataan yksittäisessä hankkeessa syntyviä toimintaprosesseja ja ratkaisuja, joiden kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi.

Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien toimintojen muodostama kokonaisuus. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation ja tietojärjestelmien toiminnan ja rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi.

Kokonaisarkkitehtuuri on yksi kehittämisen ohjausvälineistä, ja se tulee kytkeä organisaation suunnittelu- ja päätöksentekorakenteisiin. Arkkitehtuuripäätökset eivät saa eriytyä muusta toiminnan kehittämiseen liittyvästä päätöksenteosta.

Julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi tietohallintolain mukaan suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa. Siinä on noudatettava julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, jonka suunnittelusta ja kuvaamisesta vastaa valtiovarainministeriö.

Kokonaisarkkitehtuurin keskeiset hyödyt ovat:

  • Kattava nykytilan ymmärrys ja sitä kautta hyvä pohja päätöksenteolle
  • Resurssien parempi hyödyntäminen, uudelleenkäyttö ja päällekkäisyyksien vähentäminen
  • Järjestelmällinen menetelmä ja työkalut muutoksen hallintaan
  • Pitkäjänteisyys apuna hankintojen suunnittelussa
  • Resurssien kohdentaminen strategian kannalta keskeisiin asioihin
  • Järjestelmä- ja teknologiakehityksen suuntaaminen toiminnan kannalta oleellisiin asioihin.

Lisätietoa

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (Tietohallintolaki, 634/2011)

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Jari Kallela
puh. 02955 30153
etunimi.sukunimi@vm.fi