FI SV

Arkkitehtuurit – yhteentoimivuus

Palapelin kokoamista. Kuva: Marcus Trotzig / Gorilla.

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan viranomaisten kykyä vaihtaa ja siirtää tietoa sujuvasti prosessien ja järjestelmien välillä. Kansalaiselle ja yritykselle viranomaisten yhteentoimivuus näyttäytyy jouhevina palveluketjuina ja kustannustehokkaana palvelutuotantona. Yhteentoimivuus ei kuitenkaan synny itsestään vaan se vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä suunnittelua. Kokonaisarkkitehtuuri on tässä työssä tarvittava keskeinen kehittämisen, suunnittelun ja ylläpidon väline.

Kokonaisarkkitehtuuri

Visio, strategia, nykytilan haasteet sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurin avulla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan käynnistettävien hankkeiden valintaa. Arkkitehtuurilla myös ohjataan yksittäisessä hankkeessa syntyviä toimintaprosesseja ja ratkaisuja, joiden kautta arkkitehtuurin tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelutapa, jossa kuvataan, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Arkkitehtuuri voi myös viitata toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien toimintojen muodostamaan kokonaisuuteen.

Jotta eri osien välinen yhteistoiminta voidaan suunnitella kokonaisuuden kannalta järkevästi, on ensin tunnistettava kokonaisuuden osat sekä liitokset niiden välillä. Tietosisältöjen tulee olla toiminnan tasolla yhdenmukaisia, ja prosessien täytyy liittyä toisiinsa sujuvasti. Palveluprosessiin osallistuvien organisaatioiden ja tietojärjestelmien erilaiset tietosisällöt ja käsitteistöt muodostavat yhteentoimivuudelle haasteen.

Kokonaisarkkitehtuuri on yksi kehittämisen ohjausvälineistä, ja se tulee kytkeä organisaation suunnittelu- ja päätöksentekorakenteisiin. Arkkitehtuuripäätökset ovat osa toiminnan kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa.

Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi on julkisen hallinnon viranomaisen suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa. Tätä edellyttää tietohallintolaki ja siinä tukee julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, jonka suunnittelusta ja kuvaamisesta vastaa valtiovarainministeriö. Käytännössä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin valmistelussa ja sisällön hallinasta vastaa JUHTAn alainen JHKA-työryhmä.

Kokonaisarkkitehtuurin keskeiset hyödyt ovat:

  • Kattava nykytilan ymmärrys ja sitä kautta hyvä pohja päätöksenteolle
  • Resurssien parempi hyödyntäminen, uudelleenkäyttö ja päällekkäisyyksien vähentäminen
  • Järjestelmällinen menetelmä ja työkalut muutoksen hallintaan
  • Pitkäjänteisyys apuna hankintojen suunnittelussa
  • Resurssien kohdentaminen strategian kannalta keskeisiin asioihin
  • Järjestelmä- ja teknologiakehityksen suuntaaminen toiminnan kannalta oleellisiin asioihin

Lisätietoa

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (Tietohallintolaki, 634/2011)
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin (JHKA) sivut JulkICT-osaston materiaalin julkaisusivustolla

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Jari Kallela
puh. 02955 30153
etunimi.sukunimi@vm.fi