Lasten oikeuksien päivä 20.11.2015
Lapsen ääni tarkoittaa, että on valinnanvapautta ja sitä, että saa puhua
Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään. Aikuisten täytyy selvittää lasten mielipide ennen kuin he tekevät lasta koskevia päätöksiä. Näiden periaatteiden noudattamisesta keskusteltiin valtiovarainministeriön Avoin hallinto -hankkeen järjestämässä Lasten oikeuksien iltapäivässä 16. marraskuuta.
Iltapäivän aikana jaettiin tietoa ja kokemuksia lasten ja nuorten kuulemisesta ja osallistamisesta valtion ja kuntien virkamiehille. Lapsiasiainvaltuutetun toimiston, valtiovarainministeriön, opetus ja –kulttuuriministeriön sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntijat vastasivat iltapäivän ohjelmasta.
Kuule. Kohtele tasavertaisena ja arvosta. Kohtaa. Osallista. Kommunikoi ja pidä lupauksesi. Ota huomioon.
Lasten ja nuorten huoneentaululla päättäjille välittyy osallistamisen keskeinen sanoma: pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan päätöksentekijän on pidettävä lapsen näkemyksiä merkittävänä tekijänä asiaa ratkaistessaan.
Ratkaisevin on aikuisten asenne
Lasten osallisuustilanteissa aikuisten toiminnan on oltava osaavaa, rehellistä ja luotettavaa. Lapsen näkemyksiä on arvioitava tapauskohtaisesti, koska ikä yksin ei ratkaise lapsen näkemysten merkitystä.
Lasten osallistamista voidaan tehdä monin eri menetelmin. Perinteisten haastattelujen ja edustuksellisen kuulemisen rinnalle tulisi tarjota myös toiminnallisia menetelmiä; ryhmätöitä, äänestyksiä, valokuvausta, näytelmiä, piirtämistä ja leikkiä.
Haasteellisimpana pidetään alle kouluikäisten kuulemista. Monia onnistuneita kuulemistapoja on jo kokeiltu laajalti varhaiskasvatuksessa, mm. valokuvausta, sadutusta ja piirtämistä. Aikuisten tulisikin kehittää omia taitojaan lasten kuulemisessa ja huomioonottamisessa.
Mitä hyötyä on lasten osallisuudesta?
Lasten osallistaminen tukee lapsen kasvua ja kehitystä aktiiviseksi kansalaiseksi ja toimijaksi. Virkamiehille ja päättäjille lasten kuuleminen antaa uusia näkökulmia ja parhaimmillaan auttaa tekemään parempia päätöksiä. Kuuleminen lisää yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja luottamusta. Yhteiskunnassa aktiivinen kansalaistoimijuus ehkäisee pahoinvointia ja syrjäytymistä.