Hyppää sisältöön
Media

Elli Aaltonen: Onko olemassa fiksua johtamista?

Työ 2.0

Elli AaltonenFiksuja tapoja johtaa on useita. Jokainen voi tunnistaa niitä oman organisaation hyviä johtamiskäytäntöjä. Yhtä samaa fiksua tapaa johtaa ei ole olemassa. Sama malli ei sovi pienestä yhden erikoistehtävän organisaatiosta isoon monen asiantuntijajoukon organisaatioon. Organisaation tehtävän ohella erityisesti asiakkaat ja työntekijät haastavat johtamista. Kahdessa samanlaistakin tehtävää toteuttavassa organisaatiossa johtaminen personoituu. Johtaminen on myös persoonallisuuslaji. Johtamisen osaamista ja oman johtamispersoonan kehittämistä voi tehdä ja tulee tehdä kaiken aikaa. Valmista johtajaa ei ole tai sellainen valmius näkyy nopeasti ulos asiakkaille ja henkilöstölle innottomuutena ja kaikki tietävyytenä.
 

Henkilöstölle tulee antaa kaikki välineet tehdä työtään

Minun tapaan johtaa aluehallintovirastoa kuuluu muutama tärkeä seikka. Yksi on henkilöstön hyvinvointi. Lukeudun niihin, jotka toteavat kaiken hyvän lähtevän niistä henkilöistä, jotka ovat organisaatiossa töissä. Vain he tekevät tulokset, vain he kohtaavat asiakkaansa ja vain he luovat positiivista mielikuvaa työpaikastaan. Henkilöstölle tulee antaa kaikki välineet tehdä työtään. Välineet on laaja käsite tiloille, koneille, liikkumiselle, työhyvinvoinnille, osaamiselle, motivaatiolle ja yhteisöllisyydelle. Kun Itä-Suomen aluehallintovirasto on henkilöstöltään korkeasti koulutettua ja kokemusta omaavaa, se on myös iäkkäin aluehallintovirasto. Meidän on erityisesti pidettävä yllä henkilöstön työhyvinvointia, niin fyysistä kuin henkistä sekä luottamusta työhön. Vain näin olemme aina uuden hallituksen organisaatiomuutoksen tullessa hallitusohjelmaan valmiita jälleen kerran muuttamaan rakenteita, oppimaan uutta ja arvioimaan tehtäviämme. Näinhän me olemme jälleen kerran tekemässä. Muutos koskee meitä ja me emme halua olla muutoksen tulppa.

Johtajan tulee luottaa ja antaa tilaa rohkeudelle

Toinen asia, jonka haluan tuoda esille, on luottamus. Luottamuksella on erityisen myönteinen vaikutus organisaatiossa. Puhumme usein yhteisöllisyydestä ja rohkeudesta. Tämä luottamus koskee johtajien välisiä suhteita, johtajan ja työntekijän välisiä suhteita ja myös työnantajaedustajien ja luottamusmiesten välisiä suhteita. Olemme saaneet luotua luottamukselliset suhteet, jolloin luottamus tarkoittaa myönteisiä odotuksia toistemme työlle ja toistemme käyttäytymisen suhteen.

Kolmas asia mielestäni fiksuun johtamiseen on, että työpaikalla ei pidä pelätä. Esimiehen ja työntekijän väli-set suhteet eivät saa perustua pelolle. Pelko kuuluu vanhanaikaiseen johtamiseen, jossa suhteet esimiehen ja työntekijän välillä ovat etäiset ja arvaamattomat. Oman mielipiteen voi sanoa työpaikalla ilman, että tarvitsee pelätä vastareaktiota. Johtajien tulee omalla toiminnallaan lieventää työn tekemiseen liittyviä pelkoja ja antaa tilaa rohkeudelle. Ehkä valtion virkamiesten joskus liiallinen varovaisuus juontaa juurensa vanhanaikaisesta autoritaarisesta johtamisesta.

Innostunut työntekijä on kiinnostunut työstään ja kokee työnsä mielekkääksi

Fiksuun johtamiseen kuuluut innostaa itseään ja työntekijöitä työssä. Kun työ on motivoivaa ja on tunne, että työn sisältöön voi vaikuttaa, saa työstä energiaa ja voimavaroja myös vapaa-aikaan. Johtajan tehtävä on hy-väksyä omia virheitään, mutta myös työntekijöiden tekemiä virheitä. Jokainen tekee virheitä. Jokainen osaa itse asiassa tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista. Myönteinen palaute saattaa jäädä esimieheltä antamatta. Sillä voidaan osoittaa arvostusta ja luoda tervettä innostusta omaan työhön.

Elli Aaltonen

ylijohtaja
Itä-Suomen AVI


Työ 2.0