Risikko: Sote-uudistuksen rahoitusmallin ongelmat eivät johdu valtionosuusuudistuksesta
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina laskelman sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Laskelmasta ilmenee myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnoksen mukaisen uudistuksen sekä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten yhteisvaikutukset.
Sote-uudistuksesta aiheutuva laskennallinen nousupaine kunnan tuloveroprosenttiin on laskelman mukaan enimmillään 2 prosenttiyksikköä. Laskennallinen veroprosentin aleneminen on enimmillään samaa suuruusluokkaa. Laskelmassa, jossa on otettu sote-uudistuksen lisäksi huomioon myös jo aiemmin päätettyjen valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien leikkausten vaikutukset, laskennallinen muutospaine veroprosenttiin on enimmillään +6,7 prosenttiyksikköä (korotustarve) ja alimmillaan -2,4 prosenttiyksikköä (laskuvara).
Uuden sote-mallin osalta perustuslakivaliokunnan pohdittavana on edelleen kunnallisen itsehallinnon toteutuminen. Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan kantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, kunnan verotusoikeuden suojaan sekä siihen, turvaako malli riittävän rahoituksen sote-palveluihin ja kuntaan jääviin palveluihin.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan soten rahoitusmallin ongelmat johtuvat siitä, että erot kuntien sote-kustannuksissa ovat suuret. Kuntien sote-kustannukset siirtyvät sote-alueille. Jaettaessa näitä kustannuksia uudelleen kuntien maksettavaksi ehdotetun jako-osuuden mukainen määrä eroaa kunnan nyt maksamista kustannuksista.
Uusi valtionosuusjärjestelmä valmisteltiin huolella
Kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan tämän vuoden alusta. Perustusvaliokunnalla ja kunnilla oli valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa käytössään sekä käsittelyssä että lausuntokierroksella kuntakohtaiset, aluekohtaiset ja kuntakokoluokkaiset luvut. Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan muitakin kunnan peruspalveluja, ei pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja.
− Valtionosuusuudistus oli välttämätön, koska valtionosuusjärjestelmä ei ollut enää oikeudenmukainen useiden osittaisuudistuksien vuoksi. Valtionosuusuudistus sai poikkeuksellisen paljon kannatusta kuntakentältä. Kunnat ymmärsivät uudistustarpeen ja uudistuksen lähtökohdat hyväksyttiin. Myös avoin valmistelu sai kunnilta kiitosta, Risikko totesi.
Lisätietoja:
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon erityisavustaja Tuomas Viljamaa, puh. 040 723 5821
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 02955 30079
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388