FI SV

Talousasiantuntijat esittivät ratkaisuja Suomen talouden vahvistamiseksi

Valtiovarainministeriö 13.9.2017 12.51
Tiedote
Talousasiantuntijat esittivät ratkaisuja Suomen talouden vahvistamiseksi

Valtiovarainministeriö järjesti suomalaisille taloustieteilijöille ja ammattiekonomisteille suunnatun ”Tulevaisuuden talous ja menestys” -seminaarin tiistaina 12.9.2017. Seminaarin tuloksena asiantuntijat esittelivät valtiovarainministeri Petteri Orpolle ratkaisuja Suomen talouden menestyksen vahvistamiseksi.

Ministeri Orpo ja valtiovarainministeriö kutsuivat Suomen johtavia talousasiantuntijoita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle keskustelemaan, ennakoimaan ja arvioimaan Suomen talouden tulevaisuuden menestystekijöitä, kasvun lähteitä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä.

Asiantuntijat työskentelivät päivän aikana ryhmissä pohtien, mistä syntyy uutta kasvua Suomeen, miten julkisen talouden tulot saadaan riittämään menoihin ja miten kasvun hedelmät pitäisi jakaa. Ryhmätöille oli varattu kaksi tuntia aikaa. Päivän päätteeksi ekonomistit esittelivät ratkaisunsa ministeri Orpolle. Uutiseen on koottu poimintoja ryhmätyöskentelyssä esille nousseista aiheista.

Miten syntyy uutta kasvua Suomeen?

Ensimmäinen ryhmä pohti, miten Suomeen saadaan uutta kasvua. Ryhmän mukaan kompetenssin luominen ja tuominen Suomeen on tärkeä kasvun edellytys. Nykyistä suuremmalle osalle väestöä tulisi saada korkea-asteen koulutusta. Tulevaisuuden täsmällisiä osaamistarpeita on vaikea ennustaa, mutta matematiikan ja vuorovaikutustaitojen (mukaan lukien kielitaito) merkitys pysyy suurena. Korkea-asteen koulutus tulisi jakaa selkeämmin nykyistä yleisempään kandidaattikoulutukseen ja erilliseen hakuun perustuvaan maisterikoulutukseen. Tämä mahdollistaisi koulutuksen paremman reagoinnin muuttuvaan toimintaympäristöön, varsinkin jos markkinasignaaleille annettaisiin vahvempi rooli koulutustarjonnan synnyttämisessä. Lukukausimaksut auttaisivat sekä lisäkoulutuksen resursoinnissa että kohtaannon parantamisessa. Suomessa opiskelleille Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta tulleille ja heidän puolisoilleen tulisia antaa automaattisesti työlupa, ja vähintäänkin tietyn minimikoulutustason, esimerkiksi yliopiston kandidaattitutkinnon, omaavien henkilöiden tarveharkinta tulisi poistaa välittömästi.

Ryhmä katsoi, että innovaatiopolitiikassa tulisi suunnata toimivien ekosysteemien rakentamiseen Suomeen. Globaalien arvoketjujen maailmassa Suomi tarvitsee ekosysteemejä, jotka ankkuroivat korkean arvonlisäyksen tuotantoa Suomeen. Tällaisten systeemien syntymiseen voi uskottavasti liittyä markkinapuute. Yritystoiminnan yleisistä edellytyksistä huolehtimisen ohella valtiovallalla on rooli identifioida potentiaalisia ekosysteemejä ja tukea näiden syntymistä. Tätä voidaan tavoitella muun muassa suuntaamalla innovaatiorahoitusta yrityksille ja korkeakouluille, jotka pystyvät nivomaan yhteen kotimaisia toimijoita. Tekesin voimavarojen vahvistamisen ja suuntaaminen nykyistä enemmän tällaiseen olisi järkevää.

Ryhmän kokoonpano: Vesa Vihriälä (ETLA) (pj.), Mika Maliranta (ETLA/JYU), Pasi Kuoppamäki (Danske Bank), Mika Kuismanen (Suomen Yrittäjät), Reijo Heiskanen (OP Ryhmä), Signe Jauhiainen (Kela) ja Erkki Ormala (Aalto-yliopisto).

Miten julkisen talouden tulot saadaan riittämään menoihin?

Toinen ryhmä tarkasteli julkisen talouden tulojen riittävyyttä. Ryhmä katsoi, että pitkällä aikavälillä tulot ja menot saadaan tasapainoon työllisyyspotentiaalia kasvattamalla. Koulutuksen tutkijoiden mukaan syrjäytymisriski on pienempi nuorilla, joilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä puoltaa oppivelvollisuusiän nostamista. Laajempi ja nopeammin aloitettu ja suoritettu alempi korkeakoulututkinto, jonka jälkeen siirrytään työelämään, tuottaisi samalla lisää työvuosia ja nostaisi koulutusastetta. Näillä taloutta tehostavilla toimilla on myös myönteisiä tulonjakovaikutuksia.

Työryhmän mukaan verojärjestelmän tehostaminen parantaa talouden toimintakykyä helpottaen julkisten talouden kestävyyden turvaamista. Verojärjestelmän suunnitelmallisuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi verokehyksellä. Yleisenä pyrkimyksenä tulisi olla, että yritysten ja kotitalouksien päätöksentekoa ei ohjaa verojärjestelmä. Yksi mahdollinen uudistamiskohde olisi listaamattomien yritysten verokohtelu.

Ryhmän kokoonpano: Anni Huhtala (VATT) (pj.), Essi Eerola (VATT), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Tuomas Kosonen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Olli Kärkkäinen (Nordea) ja Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto).

Miten kasvun hedelmät pitäisi jakaa?

Kolmannen ryhmän teemana oli talouden kasvun hedelmien jakaminen. Ryhmän havaintojen mukaan on lähes mahdotonta harjoittaa politiikkaa, joka lyhyellä aikavälillä samanaikaisesti tasaa tuloeroja ja lisää kannustimia työntekoon. Lisäksi politiikan vaihtoehtoja rajoittaa huoli julkisen talouden kestävyydestä. Kaikki kolme seikkaa ovat tärkeitä, joten on vaarallista, jos keskustelu polarisoituu vain yhteen näkökulmaan, jolloin tärkeitä uudistuksia voi jäädä tekemättä. Olisi hyvä, jos merkittävien politiikkakokonaisuuksien valmistelussa raportoitaisiin systemaattisesti sekä arvioidut tuloero- että kannustinvaikutukset.

Ryhmän havaintojen mukaan tuloerokeskustelussa olisi tärkeää huomioida hyvinvointierot koko elinkaaren tasolla eikä rajoittaa tarkastelua pelkästään yhden elämänvaiheen tai lyhyen aikavälin tuloerovaikutuksiin. Erityisesti tästä näkökulmasta olisi syytä kiinnittää huomio lapsiin ja nuoriin esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen panostamalla. Nuoren jääminen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ulkopuolelle vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja mahdollisuuksiinsa hyvin pitkällä aikavälillä.

Ryhmän kokoonpano: Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto) (pj.), Eugen Koev (Akava), Heikki Pursiainen (Ajatuspaja Libera), Leena Mörttinen (valtiovarainministeriö), Jussi Mustonen (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Ville Mälkönen (NIB).

Tapahtuma oli osa valtiovarainministeriön Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden juhlintaa.

Talousasiantuntijat pohtivat ratkaisuja Suomen talouden vahvistamiseksi (uutinen 12.9.2017)

Lisätietoja:

Erityisavustaja Mikko Kortelainen, puh. 050 301 8334, mikko.kortelainen(at)vm.fi
Erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 044 269 3113, matias.marttinen(at)vm.fi
Osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi

Petteri Orpo Talouspolitiikka Valtiovarainministeriö