Julkisen hallinnon tiedonhallinnan s��ntelyn kehitt�mist� selvitt�v�n ty�ryhm�n asettaminen

Asettaminen ��������������������� Valtiovarainministeri� asettaa ty�ryhm�n selvitt�m��n julkisen hallinnon tiedonhallintaa koskevan lains��d�nn�n kehitt�mistarpeita.

Toimikausi������������������������ Ty�ryhm�n toimikausi on 17.11.2016 � 31.5.2017

Tausta������������������������������� P��ministeri Juha Sipil�n strategisen hallitusohjelman yhten� k�rkihankkeena on julkisten palvelujen digitalisointi. Hallituksen strategisen ohjelman mukaisesti tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut k�ytt�j�l�ht�isiksi ja ensisijassa digitaalisiksi varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten v�lill�. Tavoitteena on purkaa turhaa s��ntely� ja kevent�� hallinnollista taakkaa. Julkinen hallinto sitoutuu kysym��n samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksilt� vain kerran.

������������������������������������������� Useissa hallituksen uudistuksissa digitaalisuudella on t�rke� rooli. Tietoon, tietosuojaan ja tiedonhallintaan liittyv�ll� lains��d�nn�ll� haetaan toimintatapojen digitaalista muutosta. Keskeiset toiminnalliset rakennemuutokset, joissa tiedon yhteentoimivuudella sek� tietojen ja digitaalisten alustojen hy�dynt�misell� saadaan tuloksia, ovat sote- ja maakuntauudistukset.

������������������������������������������� Hallitusohjelman k�rkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaan tavoitteena on s��t�� uusi tiedonhallintaa koskeva yleislaki, joka on tarkoitus saada voimaan maaliskuussa 2018. Yleislailla s��dett�isiin yhten�isesti tiedon hallinnasta, julkisuudesta ja k�yt�st� sek� arkistoinnista. Uuden tiedonhallintalain s��nn�ksill� vahvistetaan yhten�inen tiedon hallinnan, tietovarantojen hy�dynt�misen ja kansalaisen oikeuksien toimintamalli ja mahdollistetaan julkisten palvelujen digitalisointi.

EU:n tietosuoja-asetus hyv�ksyttiin neuvostossa joulukuussa 2015 ja sen kansallinen soveltaminen alkaa vuonna 2018. Oikeusministeri� asetti helmikuussa 2016 ty�ryhm�n selvitt�m��n asetuksen edellytt�mi� muutoksia kansalliseen lains��d�nt��n. Ty�ryhm�n toimikausi on vuoden 2018 helmikuuhun asti, mutta sen tulee saada muutosehdotuksensa valmiiksi hallituksen esityksen muodossa 31.5.2017 menness�. Koska hyv�ll� tiedonhallinnalla ja EU:n tietosuoja-asetuksella on yhtym�kohtia, julkisen hallinnon tiedonhallinnan kehitt�minen sovitetaan yhteen tietosuoja-asetuksen kansallisen valmistelun kanssa.

Sote- ja maakuntauudistusta koskien hallitus on 12.9.2016 linjannut siin� noudatettavista monikerroksisen tiedon hy�dynt�miseen ja yhteentoimivuuteen perustuvista palveluekosysteemin periaatteista. T�m�n toteuttaminen on varmistettava my�s lains��d�nn�ss�.

Julkisessa hallinnossa on hy�dynnett�v� digitalisaation mahdollisuuksia

Viranomaisten erillisyyden periaatteella rakennettu laaja, hajanainen lains��d�nt�kokonaisuus hankaloittaa tietojen hy�dynt�mist� eik� ohjaa riitt�v�sti tiedonhallintaa tai palveluprosesseja. Viranomaisten osaamisessa sek� tiedonhallinnan j�rjestelyiss� ja menettelyiss� on my�s puutteita eik� hallinnon keskeisi� yleisperiaatteita tunneta riitt�v�sti.

Julkisen hallinnon kustannusten alentaminen ja toiminnan tehostaminen edellytt�v�t, ett� tietoja voidaan hy�dynt�� digitaalisesti k�sitelt�v�ss� muodossa monipuolisesti, tehokkaasti sek� mahdollisimman avoimesti ja laajasti. Asiakasl�ht�isess� digitaalisessa toimintamallissa keskeist� on tietojen vaihto ja hy�dynnett�vyys palveluketjuissa. T�m� edellytt�� selke�� lains��d�nt�kokonaisuutta. Yhten�iset toimintatavat, tietojen hy�dynt�minen yli organisaatiorajojen ja maiden v�lill� on varmistettava ajantasaisella yleislains��d�nn�ll� ja ohjauksella.

Hallitus on asettanut yhdeksi k�rkihankkeeksi my�s s��d�sten sujuvoittamisen. Sen tavoitteiden mukaisesti tarpeeton ja p��llekk�inen erityislains��d�nt� on purettava my�s tiedonhallinnan osalta.

Pitk�n aikav�lin tavoitetilana tulisi olla yhteen, kattavaan yleislakiin koottu tiedon koko elinkaarta koskeva s��ntely. Tiedonhallinnasta tulisi s��t�� laintasolla yhdenmukaisesti ja velvoittavasti. Laissa tulisi olla v�ltt�m�tt�m�t s��d�kset tiedon vastaanottamisesta, k�sittelyst�, s�ilytt�misest�, suojaamisesta, luovuttamisesta ja arkistoinnista.

Kansallinen lains��d�nt� ei saisi vaikeuttaa EU:n tietosuoja-asetuksen keskeisten tavoitteiden toteuttamista. Asetuksen tavoitteena on lis�t� henkil�tietojen vapaata liikkuvuutta EU:ssa, parantaa kansalaisten tiedollisia oikeuksia ja tukea talouskasvua edist�m�ll� digitaalisten sis�markkinoiden kehittymist�.

Salassapitos��nn�ksi� olisi tarkasteltava eri hallinnonaloilla yhdenmukaisesti ja arvioitava, onko alkuper�inen tavoite tietyn intressin suojaamiseksi edelleen ajan tasalla. Salassapidon perustana tulisi olla luottamus ja tavoite rajata tiedon k�ytt� vain niihin, joilla on oikeus k�sitell� tietoja.

Rekisterien tarpeellisuus ja tietosis�lt� sek� vastuu tietojen oikeellisuudesta olisi arvioitava siit� l�ht�kohdasta, ett� niit� k�ytt�v�t jatkossa viranomaisten lis�ksi yh� useammin my�s yksityiset palveluntuottajat. Uusien rekisterien tarpeellisuutta olisi arvioitava kriittisesti ja harkittava, edellytt��k� tietojen hy�dynt�minen v�ltt�m�tt� niiden ker��mist� rekistereihin.����

Digitalisaation t�ysim��r�inen hy�dynt�minen julkisessa hallinnossa edellytt�� lains��d�nn�n muutosten lis�ksi kokonaisvaltaista k�sitteellist� yhteen toimivuutta, jolla varmistetaan, ett� kaikissa palveluissa voidaan k�ytt�� perusrekisterien ja tietovarantojen tietoja, prosessit automatisoidaan yli virastorajojen ja siirryt��n laajasti s�hk�iseen itsepalveluun.

Hallitus on jo k�ynnist�nyt useita hankkeita, joilla edistet��n julkisen hallinnon digitalisuutta ja uudistetaan toimintatapoja.

Ty�ryhm�n teht�v�

Julkisen hallinnon toimintatapojen muutoksen l�pivienti edellytt�� selvityst�, jonka perusteella voidaan arvioida lainmuutosten tarpeet ja sovittaa yhteen ehdotukset muiden t�h�n hankkeeseen liittyvien hallituksen esitysten kanssa.

Julkisen hallinnon tiedonhallintaa s��ntely� kehitt�mist� selvitt�v�n ty�ryhm�n tavoitteena on varmistaa hyv�n hallinnon periaatteiden noudattaminen sek� tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hy�dynt�minen palveluissa ja palveluprosesseissa.

Ty�ryhm�n ty�ss� kokeillaan uudenlaista prosessia toteuttamalla valmistelu mahdollisimman avoimena.  

Ty�ryhm�n teht�v�n� on:

1. selvitt�� julkisen hallinnon tiedonhallintaa ja tietojen luovuttamista koskevan s��ntelyn ja tiedonhallintak�yt�nt�jen nykytila ja kehitt�mistarpeet,

2. selvitt��, onko eri hallinnonaloilla syntynyt julkisuuslain kanssa tarpeetonta tai p��llekk�ist� erityislains��d�nt�� salassapidosta,

3. selvitt�� julkisen hallinnon rekisterien laajemmista hy�dynt�mismahdollisuuksista ja rekister�innin tarpeista ja

4. laatia ehdotus lains��d�nn�n kehitt�miseksi siten, ett� tiedonhallinnan lains��d�nt�� koskeva hallituksen esitys voidaan antaa kev�tistuntokaudella 2017.

Tiedonhallinnan kehitt�misen yhten� tavoitteena on edist�� tutkijoiden mahdollisuutta hy�dynt�� rekistereiss� olevia tietoja tutkimusty�ss��n hyv�n tieteellisen k�yt�nn�n mukaisesti. VM teett�� yhteisty�ss� OKM:n kanssa tutkijoiden tarpeista l�htev�n tavoitetilan kuvauksen, jossa m��ritet��n periaatteelliset l�ht�kohdat sille, ett� tutkimusta voidaan tehd� joustavasti ja kustannustehokkaasti. Ty�ss� selvitet��n tavoitetilan vaatimat toteuttamisvaihtoehdot ja niiden kustannukset sek� esitet��n selvityksen perusteella eri n�k�kohdat huomioon ottava vaihtoehto, sen vaatimat kehitt�mishankkeet ja lainmuutokset.

Ty�ryhm�n ty�n aikana VM:ss� selvitet��n virkaty�n� EU:ssa hallintojen yhteentoimivuuteen t�ht��v�t hankkeet ja niiden vaikutus kansalliseen tiedonhallintaan.

Tietoturvallisuutta selvitet��n osana hyv�� tiedonhallintaa VM:n 8.4.2016 asettamassa tietoturvallisuuden ohjausryhm�ss� (VM/602/00.01.00.01/2016).

Organisointi

Puheenjohtaja

Lains��d�nt�neuvos, yksik�n p��llikk� Sami Kivivasara, valtiovarainministeri�, julkisen hallinnon tieto- ja viestint�tekninen osasto

Varapuheenjohtaja

J�senet

Neuvotteleva virkamies, yksik�n p��llikk� Anne Niemi, valtioneuvoston kanslia

Lains��d�nt�neuvos Assi Salminen, valtiovarainministeri�

Lakimies Johanna Erkkil�, ulkoasianministeri�

Erityisasiantuntija Leena Vettenranta, oikeusministeri�

Tietohallintojohtaja Tapio Aaltonen, sis�ministeri�

Neuvotteleva virkamies Aulikki Pakanen, puolustusministeri�

Hallitusneuvos Laura Hans�n, opetus- ja kulttuuriministeri�

Lains��d�nt�neuvos Kirsi Taipale, maa- ja mets�talousministeri�

Strategiap��llikk� Kristiina Pietik�inen, liikenne- ja viestint�ministeri�

Hallitusneuvos Kari M�kinen, ty�- ja elinkeinoministeri�

Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen, sosiaali- ja terveysministeri�

Hallitussihteeri Elise Sahivirta, ymp�rist�ministeri�.

P��johtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto

Erityisasiantuntija Tuula Seppo, Kuntaliitto

Tilasto- ja tietopalvelup��llikk� Ari Jaakkola, Helsingin kaupunki

Kehitt�misp��llikk� Juhani P�rtty, Turun kaupunki

Tietohallintosuunnittelija Ari Andersson, Tampereen kaupunki

Johtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki

Asiantuntijaksi ty�ryhm��n kutsutaan ylitarkastaja Heikki Huhtiniemi Tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Valtiovarainministeri� nime�� ty�ryhm�lle sihteerist�n.

Ty�ryhm� voi kutsua ty�h�n mukaan my�s muita asiantuntijoita ja teett�� erillisi� selvityksi� sek� tehd� selvityksi� alaty�ryhmiss�.

Ty�ryhm�n ty� tehd��n virkaty�n� eik� puheenjohtajille tai j�senille makseta palkkiota. Ty�ryhm� voi tarvittaessa kutsua uusia j�seni�, sihteereit� tai asiantuntijoita. Kukin organisaatio vastaa edustajiensa matka- ja majoituskustannuksista. Muut ty�ryhm�n ty�st� aiheutuvat kustannukset maksetaan momentilta 28.01.01.

Kunta- ja uudistusministeri��������������������� Anu Vehvil�inen

Lains��d�nt�neuvos ������������������������������� Hannele Kerola

Jakelu ���������� VNK

UM

OM

SM

PLM

VM

OKM

MMM

LVM

TEM

STM

YM

��������������������� Kansallisarkisto

��������������������� Kuntaliitto

Helsingin kaupunki

Turun kaupunki

Tampereen kaupunki

Oulun kaupunki

��������������������� Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tiedoksi������� Valtiovarainministeri Petteri Orpo

��������������������� Valtiosihteeri, kansliap��llikk�n� Martti Hetem�ki

��������������������� Hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja Helena Tarkka