FI SV

EU:n rahoituskehys

EU:n vuosittaiset talousarviot perustuvat monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituskehyksestä päätetään oikeudellisesti sitovalla asetuksella.

Rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että EU:n menot kehittyvät hallitusti ja unionin omien varojen rajoissa. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle.

Rahoituskehyksessä otetaan huomioon kiinteä hintataso, joka on voimassa kehyksen laatimishetkellä. Nykyinen, vuosien 2014–2020  kehys on laadittu vuoden 2011  hintatason mukaan. Komissio ajantasaistaa rahoituskehyksen vastaamaan kyseisen vuoden hintoja vuosittain.

EU:n budjetin pääasialliset menot on jaoteltu unionin keskeisiin toiminta-aloihin. Jokaisen toiminta-alalle vahvistetaan enimmäistaso niille menoille, joiden maksamiseen EU voi sitoutua kuluvana vuonna (maksusitoumusmäärärahat). Vuosittain vahvistetaan myös enimmäistaso niille menoille, jotka maksetaan EU:n budjetista kuluvana vuonna (maksumäärärahat). Rahoituskehyksen luvut ovat enimmäismääriä.

Vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen kokonaistaso on (vuoden 2011 hinnoin)

  • maksusitoumusmäärärahoina rahoituskehykseen sisältyviin toimiin 959 988 miljoonaa euroa (1,00 prosenttia EU:n bruttokansantulosta)
  • maksumäärärahoina 908 400 miljoonaa euroa (0,95 prosenttia EU:n bktl:stä).

Kun mukaan laskentaan kehyksen ulkopuoliset välineet, sitoumusten enimmäismäärä on 996 782 miljoonaa euroa (1,04 prosenttia EU:n bktl:stä).

Rahoituskehyksen enimmäismäärät sitovat toimielimiä, mutta kehystä ei silti voida pitää monivuotisena talousarviona. Vuosittaisessa talousarviomenettelyssä määritetään menojen toteutumisen enimmäismäärät ja jaetaan määrärahat eri budjettikohtiin.

Rahoituskehysasetus tulee hyväksyä neuvostossa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen.

Linkit

Rahoituskehysasetus

Toimielintensopimus

Yhteystiedot

Budjettineuvos
Seija Kivinen
Puh. 02955 30236
seija.kivinen(at)vm.fi