FI SV EN

Finanssipolitiikka

Finanssipolitiikka on osa valtion talouspolitiikkaa.  Finanssipolitiikan tavoitteista, eli siitä kuinka julkinen talous kerää ja käyttää varoja, sovitaan hallitusohjelmassa. Verotusta, sosiaaliturvaetuuksia, eläkkeitä ja niiden rahoitusta koskevat ratkaisut muuttavat talouden rakenteita ja ohjaavat näin kansalaisten, kotitalouksien ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Finanssipoliittiset päätökset ovat siis osa yhteiskunnallista rakennepolitiikkaa ja vaikuttavat talouteen pitkälle tulevaisuuteen. Julkisen talouden suunnitelma (ml. valtiontalouden kehykset) ja valtion talousarvio ovat välineitä, joilla hallitus toteuttaa finanssipolitiikkaansa.

Sipilän hallituksen finanssipolitiikka

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan julkisen talouden tasapainottaminen käynnistetään välittömästi. Hallituksen talousohjelman mukaan velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Kokonaisveroaste ei nouse.

Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.

Hallitus on sopinut julkista taloutta vahvistavasta sopeutusohjelmasta. Julkisia menoja vähentävien toimien lisäksi toteutetaan uudelleenkohdennuksia, ja nettomääräisesti toimet vahvistavat julkista taloutta vuoden 2019 tasossa noin 4 mrd. eurolla.

Hallitus pyrkii rakentamaan kattavan yhteiskuntasopimuksen Suomen talouden nousua ja parempaa työllisyyttä vauhdittavien päätösten tueksi. Ilman sen tuloksia julkisen talouden sopeuttamispaineet ovat paljon raskaammat. Silloin 4 mrd. euron sopeutuspäätösten lisäksi on varauduttu tekemään noin 1,5 mrd. euron menosäästöt ja veronkorotukset.

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.

Hallitus käynnistää muutosohjelman hallituskauden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategisia tavoitteita ovat terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, koulutus ja osaaminen, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen esimerkiksi edistämällä digitaalisuuttaja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä.

EU:n vakausohjelma asetti keväällä 2013 Suomen keskipitkän aikavälin tavoitteeksi -0,5 prosentin rahoitusjäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä alijäämä täyttää niin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kuin Suomen kansallisen lainsäädännönkin vähimmäisvaatimukset. Lain mukaan valtioneuvosto ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin, jos se arvioi, ettei keskipitkän aikavälin tavoitetta julkisen talouden rakenteellisessa rahoitusasemassa olla saavuttamassa.

Talouden näkymistä sekä hallituksen finanssi- ja rakennepoliittisista tavoitteista ja toimenpiteistä päätetään ja raportoidaan vuosittain julkisen talouden suunnitelmassa, joka toimitetaan myös Suomen vakausohjelmana sekä vuoden aikana päätettävissä talousarvioesityksissä. Euroopan komissio tarkastelee ennakkoon sekä seuraa jäsenmaiden finanssipolitiikkaa niin sanotun EU-ohjausjakson puitteissa.

 

Lisätietoja

 

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Johanna von Knorring
Puh. 02955 30232
johanna.vonknorring@vm.fi