FI SV

Makrovakauspolitiikka ja -valvonta

Makrovakauspolitiikan tavoitteena on pienentää koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia järjestelmäriskejä sekä vahvistaa pankkien häiriönsietokykyä näiden riskien toteutumista vastaan. Politiikkaa toteutetaan valtiovarainministeriön valmisteleman lainsäädännön perusteella. Makrovakausvalvonnalla puolestaan arvioidaan rahoitusjärjestelmän riskejä ja tarvittavia toimenpiteitä. Suomessa makrovakausvalvonnasta vastaava viranomainen on Finanssivalvonta, jonka johtokunta tekee päätökset makrovakausvälineiden käytöstä. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta valmistelevat alustavan esityksen, joka käsitellään valtiovarainministeriön johtamassa yhteistyöryhmässä. Esitykseen liitetään tämän jälkeen vielä lausunnot Suomen Pankilta, valtiovarainministeriöltä ja sosiaali- ja terveysministeriöltä johtokunnan päätöksentekoa varten. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä EKP:lta pyydetään lausunto johtokunnan alustavasta päätöksestä. Finanssivalvonnan johtokunta päättää makrovakauspolitiikasta neljä kertaa vuodessa.  Lisäksi Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa suosituksia makrovakauspolitiikan järjestämisestä EU:ssa.

EU-lainsäädäntöön sisältyviä makrovakausvälineitä ovat mm. vastasyklinen pääomapuskuri, rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville pankeille asetettavat lisäpääomapuskurit (ns. G- tai O-SII-puskurit) sekä jäsenvaltioille harkinnanvarainen järjestelmäriskipuskuri. Lisäksi valvontaviranomainen voi tarvittaessa asettaa harmonisoituja sääntöjä tiukempia vaatimuksia mm. kiinteistövakuudellisille luotoille. Makrovakausvälineiksi luetaan myös pankkien myöntämien asiakasluottojen suuruutta ja ehtoja rajoittavat välineet.

Suomen luottolaitoslainsäädäntöön (610/2014) on pakollisten makrovakausvälineiden ohella toistaiseksi sisällytetty ainoastaan asuntojen enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoitus (ns. lainakatto), joka tulee voimaan 1.7.2016 lukien. Finanssivalvonnan johtokunta on lisäksi päättänyt asettaa neljälle suomalaiselle luottolaitokselle, jotka se näkee järjestelmän kannalta merkittävinä, edellä mainitut O-SII -puskurivaatimukset vuoden 2016 alusta. OP-ryhmän ja Nordea Pankki Suomen osalta puskurivaatimus on 2 % ja Danske Bankin sekä Kuntarahoituksen osalta 0,5 %.

 

Lisätietoa:

Finanssivalvonta

Suomen Pankki

Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB)

 

Sivun yhteyshenkilö: Markku Puumalainen