Muutosjohtaminen

Koska kuntaliitosselvitys on usein strategiatason asiakirja, jää toteutusvaiheeseen paljon selvitettävää ja tehtävää. Muutosta valmisteltaessa tulee keskittyä kriittisiin tehtäviin uuden kunnan käynnistymisen näkökulmasta. Vaiheen päättyessä vähintään keskeisten palveluja ja henkilöstöä koskevien periaatteiden tulisi olla sovittuna sekä kriittisimmät tietojärjestelmämuutokset toteutettuna.

Muutoksen toteutuksen haasteet

Muutosjohtamisen merkitys on keskeistä toteutusvaiheen onnistumisessa. Muutoksen läpivieminen on haastavaa erityisesti silloin, kun uuden organisaation mukaisia valtuuksia ei vielä ole olemassa. Kuntaliitosten toteutusta on esimerkiksi johdettava eri toimialojen ja tukipalveluiden näkökulmasta, vaikka päätöksiä johtamisrakenteista ei olisi kaikilta osin tehty.

Usein kunnissa päätöksenteon ja uuden alkamisen välivaihe on erityisen raskas johtamisen näkökulmasta. Kuntien johdolla ja henkilöstöllä on usein vanhojen tehtäviensä rinnalla uuden kunnan valmistelutehtäviä.

Poliittisen johtamisen kannalta uusi tilanne on uuden kunnan valtuuston valinta, joka toteutetaan normaalisti kunnallisvaaleilla, mutta vaalit käydään uuden kunnan alueella. Poliittiset voimasuhteet alueella voivat muuttua esimerkiksi siten, että ääniä keskitetään pienten kuntien vahvoille vaikuttajille. Naapurikuntien poliittiset valtasuhteet voivat erota myös jo alun perin toisistaan erittäin merkittävästi. Toteutuneet kuntaliitokset ja niiden vaalitulokset osoittavat myös sen, että entisten kuntien kannalta tarkasteltuna valtuustopaikat harvoin noudattavat väkimäärien painotuksia.

Toteutusvaiheen johtaminen

Toteutusvaiheessa sovitaan yksityiskohtaisemmista periaatteista niin asiakkaiden, sidosryhmien, palveluiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Rahoituksesta ja hinnoittelusta sopiminen, palvelutasojen määrittely, palveluverkkojen kartoitus, hallintokoneiston uudelleen suuntaaminen ja yhteisistä tietojärjestelmistä sopiminen ovat agendalla tässä vaiheessa. Uusi organisaatio päättää strategisista linjauksista, mutta arjen näkökulmasta virkamiesten on ratkottava monia keskeisiä kysymyksiä, jotta toiminta voi alkaa sovitusti uudella rakenteella.

Yhdistymispäätöksen jälkeen viranhaltijoiden ja esimiesten rooli korostuu muutoksen johtamisessa. Esimiehille kuntaliitoksen toteutusvaihe on erityisen vaativa, sillä he toimivat samaan aikaan sekä tulevassa että vanhassa organisaatiossa.

Toteutusvaiheessa henkilöstön näkökulmasta korostuu tiedonsaanti sekä luvattujen asioiden ja aikataulujen toteuttaminen. Joillakin henkilöillä voi olla sekä vanha että uusi tehtävä päällekkäin, mikä vaikeuttaa johtamisen ajankäytön suunnittelua. Yhteiset suunnittelukokoukset ja muut tilaisuudet toimivat myös yhteishengen luojina tulevien työtiimien kesken.

Tulevan työnantajan tulee noudattaa yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa, jotta kaikille työntekijöille taataan yhdenvertainen kohtelu esimerkiksi työaikojen, sopimusten sekä työsuhde-etujen osalta. Pohdittavaksi nousevat mm. palkkojen harmonisointiin, henkilöstön vastuisiin sekä selkeään johtamiseen liittyvät kysymykset. Myös laissa säädetty palvelussuhdeturvan jatkuminen 5 vuoden ajan yhdistymishetkestä (KuntarakenneL 29 §) tulee huomioida.

Viestintä

Uuteen kuntarakenteeseen siirryttäessä on tärkeää, että kuntalaiset tietävät mikä heitä koskeva käytäntö on muuttumassa erityisesti palveluiden ja yhteystietojen osalta. Kuntalaisia kiinnostaa myös toteutuksen yksityiskohdat, joten median kautta tiedottaminen esimerkiksi johtajavastuista, tavoitteista tai vaikkapa tiennimien muutoksista on tärkeää. Kuntalaisten kannalta kriittisintä on, että uuden kunnan aloittaessa palvelut jatkuvat häiriöttä. Laadittua viestintäsuunnitelmaa tulee määräajoin päivittää.