FI SV

Norminpurku hallinnonalalla

Hallituksen norminpurkuhankkeen (Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanke) tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla sääntelyn sujuvoittamista toteutetaan meneillään olevien uudistusten yhteydessä. Hallinnonalalle kuuluu myös joukko viranomaisia, jotka soveltavat laajasti muiden ministeriöiden valmistelemaa lainsäädäntöä. Valtiovarainministeriö on antanut virastoille tehtäväksi analysoida omasta näkökulmastaan, miltä osin niiden soveltama lainsäädäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa tai haittaa kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, rakentamista, investointeja, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.

Säädösten sujuvoittaminen valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Tulliasiat
Verotusta koskeva sääntely
Rahoitusmarkkinasääntely
Tilastot
Hallinto
Kunta-asiat
Tiedonhallinta

Tulliasiat

Tullilainsäännön kokonaisuudistus

Tullilainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.5.2016.  Uudistus sisälsi unionin tullilainsäädännön soveltamiseksi tarpeellisen täydentävän kansallisen lainsäädännön.

EU:n Tullikoodeksin uudistamisen tavoitteina oli lainsäädännön yksinkertaistaminen, liiketoimintojen helpottaminen ja samalla tullitarkastusten tehostaminen. Uudistuksen myötä muun muassa:

  • Pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirrytään siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä.
  • Tullilakiin lisättiin saatavien kuittaamista koskevia säännöksiä.
  • Laajasta tullitoimintaan liittyvien tietojen salassapitosääntelystä luovuttiin.
  • Lain muutoksen myötä Tullin tulee maksaa sen käytössä liikennepaikoilla olevista valvontatiloista käypä korvaus liikennepaikan haltijalle.
  • Tullien perintäminimiksi tuli 10 euroa.
  • Tullin tullilain nojalla antamat yksityiskohtaisemmat määräykset lain soveltamiseksi kumoutuivat. Tulli on antanut uudet määräykset.

Uudistuksen pääasialliset kohderyhmät ovat yritykset ja kansalaiset.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Hallituksen esitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (28.1.2016)
Tullin UTU-hankkeen seurantaryhmä

Tullin määräysten uudistaminen

Tullin antamien määräysten lukumäärä on vähentynyt tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen johdosta 69 määräyksestä 36:een.

Verotusta koskeva sääntely

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (Valmis-hanke) on jaksotettu kolmeen vaiheeseen.

Hallitusohjelman edellyttämät uudistukset toteutetaan kustannussyistä samanaikaisesti Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksen (Valmis-hanke) kanssa vuosina 2016–2019. Verotusmenettelyä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan kolmessa vaiheessa:

1 vaihe: Muutoksenhakumenettelyn ja muutoksenhakuaikojen yhdenmukaistaminen, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyn yhdenmukaistaminen ja sanktiojärjestelmän kehittäminen, pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen, veroilmoitusten virheiden korjaamismenettelyn keventäminen, veronkantolain uudistaminen ja apteekkiveron kantamisen siirto Verohallinnolle.  HE 29/2016 hyväksytty eduskunnassa 21.6.2016. Lait vahvistettu 9.9.2016. Lakimuutokset voimaan 1.1.2017.

2 vaihe: Ennakonkannon uudistaminen ja tuloverotuksen korkosäännösten yhdenmukaistaminen sekä veronkantomenettelyn muutokset. Yhteisöasiakkaiden sähköinen ilmoittaminen. HE 237/2016 annettu 10.11.2016. Lakimuutokset voimaan pääosin 1.11.2017.

3 vaihe: Henkilöasiakkaiden verotusmenettelyn muutokset, tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen ilmoittamisen ja verotuksen toimittamisen reaaliaikaistaminen, tuloverotuksen sanktiojärjestelmän kehittäminen sekä yhtenäisen veronkantomenettelyn käyttöönotto kaikissa verolajeissa. Muutokset voimaan vuonna 2018.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Verotus- ja veronkantomenettelyä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan (17.3.2016)
Valmis-hanke ja verotusmenettelyjen uudistaminen
Verohallinnon sivut Valmis-hankkeesta
Verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvät valtioneuvoston asetukset

Pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys

Hallitusohjelman linjauksen mukaan pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys mahdollistetaan.

Komission toimintasuunnitelma arvonlisäverotuksen uudistamiseksi (EU-hanke)

Komissio esitti 7.4.2016 toimintaohjelman tulevasta EU:n arvonlisäverojärjestelmästä. Siinä käsitellään sitä, miten vaiheittainen siirtyminen kohti EU:n yhtenäistä alv-aluetta voisi tapahtua. Siinä esitellään toimia, jotka olisi toteutettava kiireellisesti ja välittömästi alv-vajeeseen puuttumiseksi ja alv-järjestelmän mukauttamiseksi digitaalitalouteen ja pk-yritysten tarpeisiin. Suunnitelma tulee sisältämään myös yksinkertaistamisehdotuksia.    

  • Ehdotus alv-esteiden poistamisesta valtioiden rajat ylittävässä sähköisessä kaupankäynnissä
  • Sähköiset julkaisut (komission ehdotus 2016)
  • PK-yritysten ALV-paketti (2017)
  • Kohti vankkaa EU:n yhtenäistä alv-aluetta (2016-2017)
  • Arvonlisäverokantojen uudistaminen

Digitaalisten tuotteiden arvonlisäverotus (EU-hanke)

EU:n komissio on ehdottanut, että jäsenmaat voisivat soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa alennettua verokantaa kuin painettuihin julkaisuihin. Suomi kannattaa ehdotusta.

Hallitus kannattaa mahdollisuutta alentaa sähköisten julkaisujen arvonlisäveroa (uutinen 12.1.2017)

Arvonlisäverotus - REFIT (EU-hanke)

EU-lainsäädännön paremman sääntelyn muutosehdotuksia käsitellään REFIT-prosessissa. EU-maista jäsenvaltiolta ja sidosryhmiltä tulleista ehdotuksista on laadittu yhteenveto, joka on parhaillaan käsittelyssä. Komissio ottaa Refit-prosessissa tulleita esityksiä huomioon toimintaohjelmassaan arvonlisäverotuksen uudistamiseksi.

Tulorekisteri

Tulorekisterissä tulotiedot ovat niitä tarvitsevien viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien saatavilla reaaliaikaisesti. Tulorekisteri mahdollistaa verovalvonnan reaaliaikaistumisen ja verotuksen nykyistä joustavamman valmistumisen. Hyödyt koskisivat myös muita tulotietoja tarvitsevia tahoja, kuten Kansaneläkelaitosta ja työeläkeyhtiöitä. Työnantajat hyötyvät siitä, että heidän ei enää tarvitsisi ilmoittaa samoja tulotietoja useampaan kertaan monelle eri viranomaiselle. Syksyllä 2016 annetaan hallituksen esitys tulorekisteriä koskevaksi erillislaiksi ja tehdään sen välittömästi edellyttämät tekniset muutokset muuhun lainsäädäntöön.

Tiedote: Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019 (6.11.2015)

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotus

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuoden 2017 alussa. Virvoitusjuomaveron piiristä poistettiin maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat.

Rahoitusmarkkinasääntely

Joukkorahoituslaki 

Hankkeella on monia välittömiä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia vähentäviä vaikutuksia toimialalle. Joukkorahoituslaki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä. Nykyisin sijoitusmuotoista joukkorahoitusta sääntelee sijoituspalvelulaki ja Finanssivalvonnan tulkinta lain sisällöstä.

Sääntely kevenee muun muassa seuraavasti:

  • Joukkorahoituksen välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä toimilupaprosessi korvataan rekisteröitymisprosessilla, joka on halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi.
  • Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon.
  • Joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon.
  • Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi.

Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.

Uudistus tuli voimaan 1. syyskuuta 2016.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Joukkorahoituslaki voimaan syyskuussa (25.8.2016)
Tiedote: Joukkorahoituslailla uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten kasvuun (7.4.2016)

Joukkorahoitusasetus

Valtiovarainministeriön asetuksessa määrätään, millaista tietoa yrityksen pitää antaa itsestään ja sijoituskohteesta, kun se hakee joukkorahoitusta. Näin sijoittaja ymmärtää paremmin, millaiseen yritykseen ja sijoituskohteeseen on rahojaan sijoittamassa.

Uudistus keventää ja selkeyttää tiedonantovelvollisuutta, joten yritykset pystyvät tehostamaan rahoituksenhankintakustannuksiaan. Tämä perustuu siihen, että asiakirjat ovat pitkälti määrämuotoisia sisällöltään ja rakenteeltaan.

Sijoittajansuojaa selkeytetään joukkorahoituksessa (tiedote 8.12.2016)

Sijoitusrahastolaki

Sijoitusrahoituslaki kaipaa säädösten selkiyttämistä, koska se on paisunut laajaksi kokonaisuudeksi. Tähän on vaikuttanut etenkin EU-sääntelyn lisääntyminen. Tähän tavoitteeseen liittyy erikoissijoitusrahastoa koskevan sääntelyn määrän ja oikean sääntely-yhteyden arviointi. 

Hankesivut
Sijoitusrahastolain uudistamisesta 14 lausuntoa (15.12.2016)
Sijoitusrahastolain uudistaminen alkamassa – nyt voit vaikuttaa (2.11.2016)

Pääomamarkkinaunioni (EU-hanke)

EU:n pääomamarkkinaunionihanke on komission laaja toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata yrityksille nykyistä monipuolisempi rahoitushuolto, tehostaa markkinoiden toimintaa ja antaa sijoittajille paremmat sijoitusmahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Toimintasuunnitelma koostuu lukuisista yksittäisistä sääntely- ja kehityshankkeista, joilla pyritään parantamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten. Komissio haluaa myös poistaa esteitä, jotka ehkäisevät rajat ylittäviä sijoituksia EU:ssa, jotta yritykset ja infrastruktuurihankkeet voisivat helpommin saada tarvitsemaansa rahoitusta riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Pääomamarkkinaunioni on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä.      

Tiedote: Arvopaperiesitteiden sääntelyn uudistaminen saa tukea Suomelta (21.1.2016)
Tiedote: Komission ehdotukset vahvistaisivat arvopaperistamismarkkinoita (12.11.2015)
Verkkouutinen: Pääomamarkkinaunionin valmistelu etenee (30.9.2015)

Rahoitusmarkkinalainsäädäntö - EU regulatory framework for financial services (EU-hanke)

Komissio on myös käynnistänyt sidosryhmäkuulemista varten prosessin, jonka tarkoituksena on löytää tarpeetonta hallinnollista taakka aiheuttavat säännökset sekä lainsäädännön yhteensopimattomuudet ja ei-toivotut seuraukset. Komissio raportoi vuoden 2016 alkusyksystä pääasiallisista löydöksistä ja jatkotoimista. Komission mukaan EU-sääntelyä koskevat muutosesitykset tulevat käsitellyiksi tässä näissä yhteyksissä. 

Rahoitusmarkkinalainsäädäntö - REFIT (EU-hanke)

Eri jäsenvaltiot ja sidosryhmät mm. Suomesta ovat esittäneet lukuisia esityksiä sääntelyn keventämiseksi. Suomen prioriteetti on EMIR-asetus (OTC-johdannaisten, keskusvastapuolten ja kauppatietorekistereiden sääntely).

Tilastot

Kuntatieto-ohjelma

Osana valtiovarainministeriön vuonna 2012 käynnistämää Kuntatieto-ohjelmaa Tilastokeskus uusii kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston tiedonkeruujärjestelmän ja -sisällön. Tilastokeskus kerää uusitun tietosisällön mukaisia taloustietoja kunnista ja kuntayhtymistä keväällä 2016. Vuositilaston uusi sisältö koskee tilastovuotta/tilikautta 2015.

Kuntatieto-ohjelma

Valtiovarainministeriö on myös kartoittanut kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperustan. Sääntely koostuu yli 200 velvoitteesta.

Julkaisu: Kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperusta – nykytila ja analyysi

Tilastolainsäädäntö - Refit (EU-hanke)

EU:n hankkeessa tarkastellaan eri maiden ja sidosryhmien aloitteita EU:n tilastoja koskevien säädösten keventämiseksi. Tarkastelussa ovat mm. tuotenimikkeistöt, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja ympäristönsuojeluinvestointien tilastointi. Tavoitteena on yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen.

Hallinto

Aluehallintovirastot ja maistraatit

Aluehallintovirastot ja maistraatit soveltavat lähes kaikkien ministeriöiden lainsäädäntöä. Aluehallintovirastot ja maistraatit ovat tehneet omalta osaltaan selvityksen niiden soveltaman lainsäädännön keventämisestä. Lausuntokierroksen jälkeen osa esityksistä on jo toteutettu ja osa on vielä valmistelussa. Hanke liittyy aluehallinnon uudistushankkeeseen.

Lisätietoa aluehallinnosta
HAVIi-selvityshankkeen loppuraportti: Hallitusohjelman toimeenpano aluehallintovirastoissa
Aluehallintaviraston sivut
Maistraattien päälliköiden ehdotus maistraattien normien purkamisesta
Lausuntoyhteenveto maistraattien ehdotuksiin saaduista lausunnoista ja VM:n näkemykset jatkotoimenpiteistä
Julkisen notaarin tehtävien uudelleen organisointi ei ole tarkoituksenmukaista (8.11.2016)

Talousarviolainsäädäntö

Seuraavat hankkeet ovat suunnitteilla:

  • Hallituksen vuosikertomuksen keventäminen
  • Maksuliikkeen keventäminen seuraavalla maksuliikekilpailutuskaudella vuoden 2019 alussa
  • Vähäisen saatavan perinnästä luopuminen

Kunta-asiat

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on osa hallituksen Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsiminen -reformia, jota toteutetaan useissa ministeriöissä.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen 
Toimenpiteet

Tiedonhallinta

Tiedonhallinnan lainsäädännön uudistaminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on varmistaa tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hyödyntäminen julkisissa palveluissa. Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämistä selvittävän työryhmän tarkoitus on säätää uusi tiedonhallintaa koskeva yleislaki siten, että se tulee voimaan maaliskuussa 2018. Yleislainsäädännön kehittämisellä edistetään erillislainsäädännön purkamista.

Työryhmän tehtävänä on selvittää:

  • selvittää julkisen hallinnon tiedonhallintaa ja tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn ja tiedonhallintakäytäntöjen nykytila ja kehittämistarpeet
  • selvittää, onko eri hallinnonaloilla syntynyt julkisuuslain kanssa tarpeetonta tai päällekkäistä erityislainsäädäntöä salassapidosta,
  • kartoittaa  julkisen hallinnon rekisterin laajempia hyödyntämismahdollisuuksia ja rekisteröinnin tarpeita ja
  • laatia ehdotus lainsäädännön kehittämiseksi siten, että tiedonhallinnan lainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys voidaan antaa kevätistuntokaudella 2017.

Lisätietoa tiedonhallinnan lainsäädännön uudistamisesta
Tiedote: Tiedonhallinnan lakiuudistus avoimella valmistelulla (22.11.2016) 


Lisätietoa norminpurkuun liittyvistä VM:n hankkeista:

Lainsäädäntöneuvos Asta Niskanen, puh. 02955 30301, asta.niskanen(at)vm.fi
Niskanen toimii VM:n edustajana liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmässä.

Sujuvoitetaan säädöksiä eli norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista: norminpurku.fi