FI SV

Norminpurku hallinnonalalla

Hallituksen norminpurkuhankkeen (Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanke) tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla sääntelyn sujuvoittamista toteutetaan meneillään olevien uudistusten yhteydessä. Hallinnonalalle kuuluu myös joukko viranomaisia, jotka soveltavat laajasti muiden ministeriöiden valmistelemaa lainsäädäntöä. Valtiovarainministeriö on antanut virastoille tehtäväksi analysoida omasta näkökulmastaan, miltä osin niiden soveltama lainsäädäntö aiheuttaa hallinnollista taakkaa tai haittaa kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, rakentamista, investointeja, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa.

Säädösten sujuvoittaminen valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Tulliasiat
Verotusta koskeva sääntely
Rahoitusmarkkinasääntely
Tilastot
Hallinto

Tulliasiat

Tullilainsäännön kokonaisuudistus

Tullilainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.5.2016.  Uudistus sisälsi unionin tullilainsäädännön soveltamiseksi tarpeellisen täydentävän kansallisen lainsäädännön.

EU:n Tullikoodeksin uudistamisen tavoitteina oli lainsäädännön yksinkertaistaminen, liiketoimintojen helpottaminen ja samalla tullitarkastusten tehostaminen. Uudistuksen myötä muun muassa:

  • Pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirrytään siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä.
  • Tullilakiin lisättiin saatavien kuittaamista koskevia säännöksiä.
  • Laajasta tullitoimintaan liittyvien tietojen salassapitosääntelystä luovuttiin.
  • Lain muutoksen myötä Tullin tulee maksaa sen käytössä liikennepaikoilla olevista valvontatiloista käypä korvaus liikennepaikan haltijalle.
  • Tullien perintäminimiksi tuli 10 euroa.
  • Tullin tullilain nojalla antamat yksityiskohtaisemmat määräykset lain soveltamiseksi kumoutuivat. Tulli on antanut uudet määräykset.

Uudistuksen pääasialliset kohderyhmät ovat yritykset ja kansalaiset.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Hallituksen esitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (28.1.2016)
Tullin UTU-hankkeen seurantaryhmä

Tullin määräysten uudistaminen

Tullin antamien määräysten lukumäärä on vähentynyt tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen johdosta 69 määräyksestä 36:een.

Verotusta koskeva sääntely

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (Valmis-hanke) on jaksotettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.1.2017. Vaiheeseen kuuluu myös lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä koskevia muutoksia.

  • Kausiveroilmoitus annettaisiin sähköisesti ja siinä olevien virheiden korjaamisessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön kevennetyt menettelyt.
  • Pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen vähentäisi erityisesti pienyritysten hallinnollista taakkaa.
  • Arvonlisäveron ja lähdeveron palautushakemuksiin liittyviä menettelyjä kehitetään nopeammiksi.
  • Kaikkien Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen maksamisessa, kannossa ja perinnässä sovellettavasta menettelystä säädettäisiin veronkantolaissa ja sääntelystä siirrytään yleisempään tasoon.
  • Siirrytään apteekkimaksusta apteekkiverolakiin, mikä yksinkertaistaa verovelvollisen verotukseen liittyvien velvoitteiden hoitamista.
  • Kaikkien verolajien muutoksenhakua ja verotuksen oikaisua koskevat säännökset yhdenmukaistetaan. Verotuksen osalta keskeiset oikaisu- ja muutoksenhakuprosessit ovat verotusmenettelylaissa. Valmis-hankkeen 1. lakipakettiin sisältyvän oma-aloitteisia veroja koskevan verotusmenettelylain säännösten myötä sovelletaan myös oma-aloitteisiin veroihin samanlaisia säännöksiä kuin verotusmenettelylaissa. Tullilta verohallintoon siirtyvän auto- ja valmisteverotuksen oikaisuvaatimusvaiheen jälkeinen prosessi yhdenmukaistetaan muun verotuksen kanssa vuoden 2017 alusta.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Verotus- ja veronkantomenettelyä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan (17.3.2016)
Valmis-hanke ja verotusmenettelyjen uudistaminen
Verohallinnon sivut Valmis-hankkeesta

Pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys

Hallitusohjelman linjauksen mukaan pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys mahdollistetaan.

Komission toimintasuunnitelma arvonlisäverotuksen uudistamiseksi (EU-hanke)

Komissio esitti 7.4.2016 toimintaohjelman tulevasta EU:n arvonlisäverojärjestelmästä. Siinä käsitellään sitä, miten vaiheittainen siirtyminen kohti EU:n yhtenäistä alv-aluetta voisi tapahtua. Siinä esitellään toimia, jotka olisi toteutettava kiireellisesti ja välittömästi alv-vajeeseen puuttumiseksi ja alv-järjestelmän mukauttamiseksi digitaalitalouteen ja pk-yritysten tarpeisiin. Suunnitelma tulee sisältämään myös yksinkertaistamisehdotuksia.    

  • Ehdotus alv-esteiden poistamisesta valtioiden rajat ylittävässä sähköisessä kaupankäynnissä
  • Sähköiset julkaisut (komission ehdotus 2016)
  • PK-yritysten ALV-paketti (2017)
  • Kohti vankkaa EU:n yhtenäistä alv-aluetta (2016-2017)
  • Arvonlisäverokantojen uudistaminen

Digitaalisten tuotteiden arvonlisäverotus (EU-hanke)

Hallitusohjelman mukaan selvitettäväksi asetettavana veromuutoksena Suomi vaikuttaa EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin. Komissio antoi 7.4.2016 arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman. Sen mukaan sähköisiä kirjojen ja sanomalehtien verokantaa koskevat ehdotukset annetaan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan liittyen.   

Arvonlisäverotus - REFIT (EU-hanke)

EU-lainsäädännön paremman sääntelyn muutosehdotuksia käsitellään REFIT-prosessissa. EU-maista jäsenvaltiolta ja sidosryhmiltä tulleista ehdotuksista on laadittu yhteenveto, joka on parhaillaan käsittelyssä. Komissio ottaa Refit-prosessissa tulleita esityksiä huomioon toimintaohjelmassaan arvonlisäverotuksen uudistamiseksi.

Valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus (VETO-hanke)

Valmisteverotus, autoverotus ja maahantuonnin arvonlisäverotus siirretään Verohallinnon hoidettavaksi kustannus- ja resurssihyötyjen saavuttamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Auto- ja valmisteverotuksen siirtoa koskeva hallituksen esitys annetaan syysistuntokauden 2016 alussa. Maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirron aikataulu on 1.1.2018. Suunnitelman mukaan 1.1.2020 myös auto- ja valmisteverotus liitetään Verohallinnon valmisohjelmistoon, minkä yhteydessä auto- ja valmisteverotukseen tulisi merkittävämpiä menettelymuutoksia.

Vuonna 2020 muuttuvia menettelyjä koskevan tavoitetilan kuvaaminen aloitetaan kevään 2016 aikana. Tavoitetilan suunnittelu on alkanut ja kuvauksen pitäisi olla valmis vuoden 2016 lokakuussa. Uudistuksen tavoitteena on mm.

  • Verotustehtävien keskittäminen mahdollistaa valmiste- ja autoverovelvollisille yhden luukun periaatteen toteutumisen verotuksessa
  • Yritysten hallinnollinen taakka kevenee verotusprosessien yhtenäistämisen myötä.
  • Verotarkastusten integraatio vähentää tarkastusten kuormittavuutta myös yrityksissä.
  • Keskittäminen edistää myös verotusmenettelyiden ja – lainsäädännön yhtenäisyyttä ja poistaa päällekkäisiä toimintoja.
  • Maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtäminen osaksi kotimaan arvonlisäverotusta tarkoittaa veron maksamisvelvoitteen ja vähennysoikeuden ajankohdan yhdentymistä, jolloin nykyinen yritysten varojen sitoutumisesta aiheutuvaa cash flow –haitta poistuu.
  • Uudistus luo uusia yritystarkastus- ja valvontamahdollisuuksia ja näin edistää harmaan talouden torjuntaa.

Merkittävämmät menettelymuutokset auto- ja valmisteverotukseen on suunniteltu verotusmuotojen siirtyessä Verohallinnon valmisohjelmistoon. VETO-hanke kattaa varsinaisesti auto- ja valmisteverotuksen osalta siirron Verohallintoon, ja valmisohjelmistosiirtymä (aikataulutavoite 1.1.2020) on Verohallinnon aikaista kehittämistä.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Verotustehtävien siirto Tullista Verohallinnolle etenee (6.6.2016)
Tiedote: Tullin verotustehtävien siirron aikataulut täsmentymässä (30.10.2015)

Harmaan talouden torjuntastrategia

Strategian valmistelu on käynnissä. Yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on kaavailtu sääntelytaakan keventämistä yritysten oikein tekemisen helpottamiseksi.

Tulorekisteri

Tulorekisterissä tulotiedot ovat niitä tarvitsevien viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien saatavilla reaaliaikaisesti. Tulorekisteri mahdollistaa verovalvonnan reaaliaikaistumisen ja verotuksen nykyistä joustavamman valmistumisen. Hyödyt koskisivat myös muita tulotietoja tarvitsevia tahoja, kuten Kansaneläkelaitosta ja työeläkeyhtiöitä. Työnantajat hyötyvät siitä, että heidän ei enää tarvitsisi ilmoittaa samoja tulotietoja useampaan kertaan monelle eri viranomaiselle. Syksyllä 2016 annetaan hallituksen esitys tulorekisteriä koskevaksi erillislaiksi ja tehdään sen välittömästi edellyttämät tekniset muutokset muuhun lainsäädäntöön.

Tiedote: Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019 (6.11.2015)

Vapaaehtoistyön verotuskysymysten helpottaminen

Vapaaehtoistyön helpottamista käsitellyt työryhmä luovutti muistionsa ministeri Vehviläiselle 14.10.2015. Vapaaehtoistyön helpottamista koskevan hankkeen koordinaatio siirtyi lausuntokierroksen jälkeen oikeusministeriölle.

Hallitusohjelman mukainen säätiöiden ja yhdistysten verotusta selvittävä hanke käynnistyy vuonna 2017. Hankkeen aikana selvitetään vapaaehtoistyön verokysymyksiä ja selkeytetään vero-ohjeita, sillä vapaaehtoistyön kulukorvausten verovapaudesta on epätietoisuutta.

Lisätietoa vapaaehtoistyön kehittämisestä ja koordinaatiosta

Rahoitusmarkkinasääntely

Joukkorahoituslaki 

Hankkeella on monia välittömiä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia vähentäviä vaikutuksia toimialalle. Joukkorahoituslaki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä. Nykyisin sijoitusmuotoista joukkorahoitusta sääntelee sijoituspalvelulaki ja Finanssivalvonnan tulkinta lain sisällöstä.

Sääntely kevenee muun muassa seuraavasti:

  • Joukkorahoituksen välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä toimilupaprosessi korvataan rekisteröitymisprosessilla, joka on halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi.
  • Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon.
  • Joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon.
  • Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi.

Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.

Uudistus tulee voimaan 1. syyskuuta 2016.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Joukkorahoituslaki voimaan syyskuussa (25.8.2016)
Tiedote: Joukkorahoituslailla uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten kasvuun (7.4.2016)

Sijoitusrahastolaki

Sijoitusrahastolain kokonaisuudistusta, jossa tarkastellaan kansallisen lainsäädännön yksinkertaistamista, valmistellaan virkatyönä.                

Pääomamarkkinaunioni (EU-hanke)

EU:n pääomamarkkinaunionihanke on komission laaja toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata yrityksille nykyistä monipuolisempi rahoitushuolto, tehostaa markkinoiden toimintaa ja antaa sijoittajille paremmat sijoitusmahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Toimintasuunnitelma koostuu lukuisista yksittäisistä sääntely- ja kehityshankkeista, joilla pyritään parantamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten. Komissio haluaa myös poistaa esteitä, jotka ehkäisevät rajat ylittäviä sijoituksia EU:ssa, jotta yritykset ja infrastruktuurihankkeet voisivat helpommin saada tarvitsemaansa rahoitusta riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Pääomamarkkinaunioni on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä.      

Tiedote: Arvopaperiesitteiden sääntelyn uudistaminen saa tukea Suomelta (21.1.2016)
Tiedote: Komission ehdotukset vahvistaisivat arvopaperistamismarkkinoita (12.11.2015)
Verkkouutinen: Pääomamarkkinaunionin valmistelu etenee (30.9.2015)

Rahoitusmarkkinalainsäädäntö - EU regulatory framework for financial services (EU-hanke)

Komissio on myös käynnistänyt sidosryhmäkuulemista varten prosessin, jonka tarkoituksena on löytää tarpeetonta hallinnollista taakka aiheuttavat säännökset sekä lainsäädännön yhteensopimattomuudet ja ei-toivotut seuraukset. Komissio raportoi vuoden 2016 alkusyksystä pääasiallisista löydöksistä ja jatkotoimista. Komission mukaan EU-sääntelyä koskevat muutosesitykset tulevat käsitellyiksi tässä näissä yhteyksissä. 

Rahoitusmarkkinalainsäädäntö - REFIT (EU-hanke)

Eri jäsenvaltiot ja sidosryhmät mm. Suomesta ovat esittäneet lukuisia esityksiä sääntelyn keventämiseksi. Suomen prioriteetti on EMIR-asetus (OTC-johdannaisten, keskusvastapuolten ja kauppatietorekistereiden sääntely).

Tilastot

Kuntatieto-ohjelma

Osana valtiovarainministeriön vuonna 2012 käynnistämää Kuntatieto-ohjelmaa Tilastokeskus uusii kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston tiedonkeruujärjestelmän ja -sisällön. Tilastokeskus kerää uusitun tietosisällön mukaisia taloustietoja kunnista ja kuntayhtymistä keväällä 2016. Vuositilaston uusi sisältö koskee tilastovuotta/tilikautta 2015.

Kuntatieto-ohjelma

Valtiovarainministeriö on myös kartoittanut kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperustan. Sääntely koostuu yli 200 velvoitteesta.

Julkaisu: Kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperusta – nykytila ja analyysi

Tilastolainsäädäntö - Refit (EU-hanke)

EU:n hankkeessa tarkastellaan eri maiden ja sidosryhmien aloitteita EU:n tilastoja koskevien säädösten keventämiseksi. Tarkastelussa ovat mm. tuotenimikkeistöt, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja ympäristönsuojeluinvestointien tilastointi. Tavoitteena on yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen.

Hallinto

Aluehallintovirastot ja maistraatit

Aluehallintovirastot ja maistraatit soveltavat lähes kaikkien ministeriöiden lainsäädäntöä. Aluehallintovirastot ja maistraatit ovat tehneet omalta osaltaan selvityksen niiden soveltaman lainsäädännön keventämisestä. Lausuntokierroksen jälkeen osa esityksistä on jo toteutettu ja osa on vielä valmistelussa. Hanke liittyy aluehallinnon uudistushankkeeseen.

Lisätietoa aluehallinnosta
HAVIi-selvityshankkeen loppuraportti: Hallitusohjelman toimeenpano aluehallintovirastoissa
Aluehallintaviraston sivut
Maistraattien päälliköiden ehdotus maistraattien normien purkamisesta
Lausuntoyhteenveto maistraattien ehdotuksiin saaduista lausunnoista ja VM:n näkemykset jatkotoimenpiteistä

Talousarviolainsäädäntö

Seuraavat hankkeet ovat suunnitteilla:

  • Hallituksen vuosikertomuksen keventäminen
  • Maksuliikkeen keventäminen seuraavalla maksuliikekilpailutuskaudella vuoden 2019 alussa
  • Vähäisen saatavan perinnästä luopuminen

Lisätietoa norminpurkuun liittyvistä VM:n hankkeista:

Lainsäädäntöneuvos Asta Niskanen, puh. 02955 30301, asta.niskanen(at)vm.fi
Niskanen toimii VM:n edustajana liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmässä.

Sujuvoitetaan säädöksiä eli norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista: norminpurku.fi