OECD:n hallintoministerikokous

 

Anu Vehviläinen: Kaksisuuntainen luottamus on julkisen hallinnon kivijalka

kunta- ja uudistusministeri Anu VehviläinenHallintoministereiden kokous järjestetään nyt kolmatta kertaa 2000-luvulla. Edellinen kokous järjestettiin Venetsiassa vuonna 2010. Silloisten ministereiden keskustelujen aiheena olivat muun muassa avoimuus, kansalaisten osallisuus sekä johtamisen ja hallinnon kehittämisen kansainvälinen tietopohja. Tätä aikaisemmin ministerit kokoontuivat vuonna 2005 Rotterdamissa. Silloin teemana oli luottamus. Ministerit pohtivat, miten hallintoa tulisi uudistaa, jotta kansalaisten ja yritysten luottamus voidaan jatkossakin ansaita.

Luottamus on edelleen vahvasti esillä OECD-maiden hallintojen kehittämisessä. Teema on agendalla myös Helsingin ministerikokouksessa. 

Luottamuspääoma on merkittävä resurssi yhteiskunnallisten muutosten toimeenpanossa. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun muut resurssit vähenevät. Merkittäviäkin muutoksia voidaan panna toimeen, kun kansalaiset luottavat hallintoon. Keskeistä on myös, että julkisen hallinnon toimijat luottavat toisiinsa, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Aidon luottamuksen tulee pohjautua vuorovaikutukseen ja olla molemminpuolista. Olennaista on, että myös hallinto luottaa kansalaisiin. Tässä on parantamisen varaa Suomessakin. Hallituksen tavoitteena on turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Sääntelyä eli yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, mutta sen tulisi olla fiksua ja mahdollistavaa.

Nykyinen sääntelysuma on syntynyt monessa eri kerroksessa aikojen kuluessa. Kullakin normilla on varmasti tavoiteltu jotain hyvää ja tärkeää. Normien kasaantuminen on kuitenkin johtanut siihen, että sääntelystä on muodostunut uudistumisen ja kehityksen jarru.

Sääntelyinnossa on tehty myös normeja, joita ei tarvita yhtään mihinkään. On unohdettu luottamus ja päätetty varmuuden vuoksi säännellä. Ylisääntely on esillä myös OECD:n hallintoministerikokouksessa. Suomi ei siis ole ainut maa, jossa sääntelytulva on nyt synnyttänyt vastareaktion. Aihe on tärkeä, jos ja kun halutaan aikaansaada kasvua ja hyvinvoinnin tasaisempaa jakaantumista.

Helsingin ministerikokouksessa keskustellaan lisäksi sitä, miten kansalaiset ja yhteisöt voisivat tulla kuulluiksi jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asioiden valmistelua. Valmistelun alkuvaiheessa tehdään monesti päätös, että pyritäänkö tavoitteen saavuttamiseen lailla tai asetuksella. Kansalaisyhteiskunnan olisi tärkeää olla mukana jo alkuvaiheessa pohtimassa, että voitaisiinko tavoite saavuttaa parhaiten aivan jollakin muulla keinolla kuin sääntelyllä.

Pidän erittäin tärkeänä, että nuoret otetaan näkyvästi ja monipuolisesti mukaan yhteiskunnalliseen valmisteluun. Siksi olen ilahtunut, että nuorilla on ollut vahva rooli Helsingin ministerikokouksen sisällön tuottamisessa. Nuorilta on niin Suomessa kuin muissakin maissa kerätty ideoita ja kysytty, miten hallinto voi vaikuttaa siihen, että kaikki pääsevät osalliseksi hyvinvoinnin lisääntymisestä. Päivää ennen varsinaista ministerikokousta järjestetään nuorisofoorumi Helsingissä. Silloin käydään läpi nuorten näkemyksistä tehty yhteenveto.  

OECD-hallintoministerikokous ohjaa kansainvälistä hallinnon kehittämisen yhteistyötä linjaamalla keskustelujen kautta ne osa-alueet, joihin työ tulevina vuosina painottuu. Suomelle on tärkeää, että saamme omista keskeisistä kehittämisalueistamme, kuten digitalisaatiosta, tuottavuudesta, johtamisesta ja avoimesta hallinnosta vertailevaa tietopohjaa kansainvälisen yhteistyön kautta.
 

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri