Palvelutoiminta

Valtiovarainministeriön vuonna 2013 julkaiseman kartoituksen mukaan kunnilla on vähintään 535 lakisääteistä tehtävää 10 ministeriön toimialalta yhteensä 138 lain ja asetuksen perusteella. Kuntien tehtäviä voidaan luokitella kehittämistehtäviin sekä hyvinvointitehtäviin ja varsinaista toimintaa tukeviin tehtäviin, kuten teknisiin palveluihin, ruokahuoltoon sekä hallinnon ja talouden tehtäviin.

Kuntien tehtävien määrä

Valtiovarainministeriön vuonna 2013 julkaiseman kartoituksen mukaan kunnilla on vähintään 535 lakisääteistä tehtävää 10 ministeriön toimialalta yhteensä 138 lain ja asetuksen perusteella. Kuntien tehtäviä voidaan luokitella kehittämistehtäviin sekä hyvinvointitehtäviin ja varsinaista toimintaa tukeviin tehtäviin, kuten teknisiin palveluihin, ruokahuoltoon sekä hallinnon ja talouden tehtäviin.

Suurin osa kunnan tehtävistä koskee sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveystoimen menot muodostivat noin 55 prosenttia kuntien käyttötalouden kustannuksista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuus käyttötalouden menoista oli yli 26 prosenttia. (Tilastokeskus 2012).

Kuntien palvelualueiden kuvaus selvitysvaiheessa

Selvitysvaiheessa kannattaa kuvata palvelualueet eli todetaan mitä palveluita kunnat järjestävät jo nyt yhdessä, ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kuntien palveluissa ja palveluiden järjestämistavoissa on. Tämän pohjalta voidaan määritellä palveluiden harmonisointitarpeet sekä arvioida muutoksen etuja ja haittoja eri kuntien asukkaiden näkökulmasta.

Selvitysvaiheessa kunnat kokoavat usein laajan materiaalin palveluiden järjestämisestä taustaksi varsinaisen yhdistymissopimuksen laadinnalle. Useimmiten selvityksen taustamateriaali sisältää tietoa palveluista ja niiden järjestämismuodoista, palveluverkoista, palveluita ohjaavista linjauksista,(muun muassa strategiat ja ohjelmat, kuntakohtaiset lainsäädännöstä poikkeavat erityiskäytännöt, kuten esimerkiksi kuntalisä lapsiperheille) sekä organisaatio- ja yhteistyörakenteista.

Selvitysvaiheessa palveluita kuvaavan materiaalin pohjalta kartoitetaan yleensä tulevia keskeisiä linjattavia asioita sekä palveluiden järjestämiseen, laatuun, kehittämiseen että hintoihin liittyen. Lisäksi saatetaan sopia joitain linjauksia palveluverkosta ja laadusta sopimusaikana. Pienemmät ja maaseutumaiset kunnat ovat toisinaan olleet huolissaan palveluverkosta ja palveluiden laadusta, joten niistä keskusteleminen on neuvotteluvaiheessa tärkeää. Toisaalta koko uuden kunnan väestön kannalta on tärkeää, että asukkaille tarjotaan palveluita tasavertaisin perustein ja että saatavuus kunnan alueella turvataan jatkossakin kokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja laadukkaasti.

Palveluverkon ja -tasojen harmonisointi

Palveluverkon tai palvelutasojen harmonisoinnin yksityiskohtia ei useinkaan ratkaista vielä selvitysvaiheessa, jolloin keskitytään päätöksenteon kannalta keskeisiin suuriin asioihin. Yhdistymissopimuksessakin tulee lain mukaan sopia vain yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteista.

Selvitysvaiheessa tulee sopia päälinjat uuden kunnan hallinnon järjestämisestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi luottamushenkilötoimielinten nimeämistä. Toiset kunnat kuvaavat lisäksi hallinto-organisaatiosta vähintään päälinjat, mutta yksityiskohtiin tässä vaiheessa harvoin edetään.

Palvelusopimusten läpikäynti

Selvitysvaiheessa todetaan myös selvitysalueen sopimuskanta. Lähtökohtaisesti sopimusten voimassaolo jatkuu automaattisesti uuden kunnan vastuulla ja yhdistyvien kuntien väliset sopimukset raukeavat automaattisesti. Kuitenkin yhdistyvien kuntien palveluissa voi olla joitakin rinnakkaisia tai päällekkäisiä sopimuksia. Sopimuskanta voidaan muuttaa toivotun mukaiseksi sopimusehtoja ja hankintalakia kunnioittaen. Kunnan sopimuskannan kartoitus ja voimassaoloaikojen sekä irtisanomisehtojen tarkastelu on tärkeää jo selvitysvaiheessa isoimpien kustannuserien osalta. Pääsääntöisesti valmistelu on kuitenkin vasta toteutusvaiheessa hoidettava toimenpide.