FI SV

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri

Arvopaperien hallinnan oikeusvarmuutta koskeva lainsäädäntö (SLL)

Komissio antanee lähivuosina lainsäädäntöehdotuksen arvopaperien hallinnan oikeusvarmuutta koskevaksi lainsäädännöksi, joka perustuu Geneven arvopaperikonventioon (Unidroit). Lainsäädännön tavoitteena on arvopaperien selvitysesteiden poistaminen ja arvopaperien sääntelyketjujen sääntelyn harmonisointi. Harmonisointi koskisi arvopaperitilin tilinhaltijan oikeuden sisältöä ja suojaa, arvopaperitilille merkittyjen arvopaperien vaihdantaa ja vakuuskäyttöä koskevia kysymyksiä sekä lainvalintakysymyksiä.

Hankkeessa todennäköisesti otetaan kantaa myös sellaisiin esineoikeudellisiin kysymyksiin, joita ei ole arvopaperikeskusasetuksen neuvottelujen yhteydessä ratkaistu.

OTC-johdannaisten keskusvastapuolimääritys

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 4.7.2012 asetuksen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (markkinarakennetoimija-asetus). Sääntely on osa komission rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmän lujittamiseen tähtääviä toimia. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetusta sovelletaan 16.8.2012 alkaen kuitenkin siten, että merkittävä osa asetuksen sisältämistä velvoitteista tulee noudatettavaksi vasta, kun Euroopan komissio on antanut asetuksessa sille siirretyn lainsäädäntövallan nojalla annettavat tekniset sääntelystandardit. Tämänhetkisen arvion mukaan sääntelyn täysimääräinen noudattaminen alkaa vuosien 2014 - 2015 aikana.

Markkinarakennetoimija-asetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevat keskusvastapuolimääritykseen ja kahdenväliseen riskienhallintaan liittyvät vaatimukset, kaikkia johdannaissopimuksia koskevat raportointivaatimukset sekä keskusvastapuolten ja kauppatietorekisterien toiminnan harjoittamista koskevat yhdenmukaiset vaatimukset. Asetus sisältää kaksi merkittävää uutta velvollisuutta: määritysvelvollisuus, jonka mukaan komission teknisissä sääntelystandardeissa määritellyt OTC-johdannaiset on vietävä keskusvastapuolimääritykseen sekä raportointivelvollisuus, jonka mukaan 16.8.2012 voimassa olleet ja sen jälkeen tehdyt johdannaissopimukset on raportoitava erityisille kauppatietorekistereille. Määritysvelvollisuuden soveltumisesta on säädetty poikkeuksia, kun taas raportointivelvollisuudesta ei ole poikkeuksia. Asetus sisältää myös velvollisuuksia niille toimijoille, joiden käyttämiä OTC-johdannaisia ei viedä keskusvastapuolimääritykseen.

Lisätietoa:

Euroopan komissio - johdannaismarkkinat  (sivu on englanninkielinen)

Rahoitusvakuuksien käytettävyyden tarkistaminen markkinarakennetoimija-asetuksen johdosta

Keskusvastapuolimääritykseen siirtymisestä OTC-johdannaiskaupankäynnin osalta seuraa muutoksia markkinainfrastruktuurien sekä johdannaisia käyttävien osapuolien toiminnan järjestämiseen sekä markkinakäytäntöihin Euroopassa. Keskusvastapuolimääritykseen siirtymisen johdosta on tarpeen arvioida myös Suomen lainsäädännön yhdenmukaisuutta suhteessa markkinarakennetoimija-asetuksen säännöksiin sekä mahdollisia esineoikeudellisia ja insolvenssioikeudellisia muutostarpeita, jotta suomalaiset johdannaisosapuolet voivat tehokkaasti hyödyntää keskusvastapuolimäärityksen tarjoamat hyödyt ja toisaalta varmistaa osapuolten toimintaedellytysten oikeusvarmuus ja ennakoitavuus.

Valtiovarainministeriössä on käynnistetty yhteistyössä oikeusministeriön kanssa aihetta koskeva selvitystyö.

Keskusvastapuoliyhteisöjen kriisinratkaisu

Komissio julkaisi 5.10.2012 julkisen konsultaation mahdollisesta elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä muille instituutioille kuin luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille. Sen kohde oli varsin laaja sisältäen keskusvastapuolet, arvopaperikeskukset, vakuutusta ja jälleenvakuutusta harjoittavat yhteisöt, maksujärjestelmät sekä muut finanssialan yhteisöt. Mahdollinen sääntelyaloite tulisi olemaan jatkumoa, nimensä mukaisesti, luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiville. Komission valmistelu perustuu sille lähtökohdalle, että perinteisen pankkisektorin ulkopuoliset, mutta mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat häiriölähteet ja vaikutuskanavat voivat olla yllätyksellisiä. Tämän vuoksi kansallisilla viranomaisilla tulisi olla riittävät valtuudet ja toimintamahdollisuudet ehkäistä tai ratkaista kriisitilanne, joka ilmenee pankkisektorin ulkopuolella. Tällaisia valtuuksia ei kuitenkaan pääsääntöisesti ja samassa laajuudessa ole ulotettu luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten lisäksi muihin yhteisöihin nykyisin. On odotettavissa, että komissio julkaisee ainakin keskusvastapuoliyhteisöjen kriisinratkaisua koskevan lainsäädäntöaloitteen vuoden 2014 aikana.

Finanssitransaktioveroa koskeva komission ehdotus

Komissio antoi syyskuussa 2011 direktiiviehdotuksen finanssitransaktioveroksi, joka raukesi yksimielisyyden puutteeseen heinäkuussa 2012. Yksitoista jäsenvaltiota (Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Viro) ilmoitti kuitenkin kiinnostuksestaan nk. tiivistetyn yhteistyön aloittamiseksi finanssitransaktioveron alueella. Tämä perusteella komissio teki uuden ehdotuksen finanssitransaktioveroksi helmikuussa 2013, jonka lähtökohtana on suppea määrä osallistuvia jäsenmaita. Ehdotus on neuvoston työryhmän käsittelyssä ja edistyminen on tähän asti ollut suhteellisen hidasta. Asetusehdotuksen mukaan suomalaiset finanssilaitokset olisivat verovelvollisia finanssitransaktioveroa periville jäsenvaltioilla, kun ostavat tai myyvät tällaisessa maassa liikkeeseen laskettuja arvopapereita tai johdannaisia, joilla on kytkös näihin maihin tai jos näiden vastapuolena jossain arvopaperien käsittelyketjussa on finanssitransaktioveron käyttöönottaman valtion kansalainen. Finanssitransaktioveron veroprosentiksi on ehdotettu 0,1%  arvopaperikauppojen kauppa- tai luovutushinnasta sekä 0,01% johdannaiskaupoista.  Veron maksaisi sekä ostavan että myyvän osapuolen finanssilaitos jokaisesta kaupasta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Näkemykset transaktioveron hyödyistä ja haitoista vaihtelevat merkittävästi eri osapuolten kesken.

ASREK - Sähköinen asunto-osakerekisteri

Valtiovarainministeriö osallistuu sähköistä asunto-osakerekisteriä (ASREK) suunnittelevan hankkeen ohjausryhmään. Hanke on yksi valtioneuvoston kärkihankkeista, joilla hyödynnetään digitalisoinnin mahdollisuuksia uusien toimintamallien löytämiseksi. ASREK:n kautta toteutuva asunto-osakemuotoisen omaisuuden sähköinen hallinnointi tehostaa merkittävästi rahoitusmarkkinoita ja hyödyttää sekä kansalaisia, yrityksiä että julkishallintoa. Hanketta johtaa maa- ja metsätalousministeriö. Lisätietoja ASREK-hankkeen internetsivulta.

Sivun yhteyshenkilöt: Armi Taipale, Miki Kuusinen

etunimi.sukunimi@vm.fi