FI SV

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuri

Arvopaperien hallinnan oikeusvarmuutta koskeva lainsäädäntö (SLL)

Komissio antanee lähivuosina lainsäädäntöehdotuksen arvopaperien hallinnan oikeusvarmuutta koskevaksi lainsäädännöksi, joka perustuu Geneven arvopaperikonventioon (Unidroit). Lainsäädännön tavoitteena on arvopaperien selvitysesteiden poistaminen ja arvopaperien sääntelyketjujen sääntelyn harmonisointi. Harmonisointi koskisi arvopaperitilin tilinhaltijan oikeuden sisältöä ja suojaa, arvopaperitilille merkittyjen arvopaperien vaihdantaa ja vakuuskäyttöä koskevia kysymyksiä sekä lainvalintakysymyksiä.

Hankkeessa todennäköisesti otetaan kantaa myös sellaisiin esineoikeudellisiin kysymyksiin, joita ei ole arvopaperikeskusasetuksen neuvottelujen yhteydessä ratkaistu.

OTC-johdannaisten keskusvastapuolimääritys

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 4.7.2012 asetuksen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (EMIR, Euroopan makkinarakenneasetus). Sen mukaan kaiken vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan olisi tapahduttava joko pörssissä tai sähköisissä kauppapaikoissa keskusvastapuolten selvittämänä viimeistään vuoden 2012 lopussa. OTC-johdannaissopimukset olisi ilmoitettava kauppatietorekisteriin, jos johdannaissopimuksille ei tehdä keskusvastapuoliselvitystä, niihin olisi sovellettava tiukempia pääomavaatimuksia.

Sääntely on osa komission rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmän lujittamiseen tähtääviä toimia, jolla pyritään edistämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja vakioimista sekä vähentämään järjestelmäriskiä. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja sitä sovelletaan 16.8.2012 alkaen siten, että merkittävä osa asetuksen sisältämistä velvoitteista tulee noudatettavaksi vasta, kun Euroopan komissio on antanut asetuksessa sille siirretyn lainsäädäntövallan nojalla annettavat tekniset sääntelystandardit.

Euroopan markkinarakenneasetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevia raportointivaatimuksia, säädetään erikseen kauppatietorekisterin toiminnasta ja asetetaan keskusvastapuolille sekä toiminnallisia että valvontaan liittyviä velvoitteita. Asetus sisältää kaksi merkittävää uutta vaatimusta: määritysvelvollisuus, jonka mukaan komission teknisissä sääntelystandardeissa määritellyt OTC-johdannaiset on vietävä keskusvastapuolimääritykseen sekä raportointivelvollisuus, jonka mukaan 16.8.2012 voimassa olleet ja sen jälkeen tehdyt johdannaissopimukset on raportoitava kauppatietorekisteriin.

Kaikkia Euroopan markkinarakenneasetuksen keskeisiä vaatimuksia koskevia säännöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön tai täytäntöönpanoa saatettu loppuun. Komissio järjesti julkisen kuulemisen sidosryhmille vuonna 2015 ja julkaisi tämän pohjalta EMIR Review raportin loppuvuonna 2016. Joulukuun lopussa neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat, että tietyt kriteerit täyttävät eläkejärjestelmät vapautetaan määritysvelvollisuudesta vuoteen 2018 saakka. Siirtymäkausi antaa keskusvastapuolille lisäaikaa kehittää teknisiä ratkaisuja, joiden avulla eläkejärjestelmät voivat siirtää muita kuin käteisvakuuksia olevia vakuuksia keskusvastapuolille täyttääkseen vakuusvaatimukset.

Lisätietoa:

Euroopan komissio - johdannaismarkkinat  (sivu on englanninkielinen)

Rahoitusvakuuksien käytettävyyden tarkistaminen Euroopan markkinarakenneasetuksen johdosta

Keskusvastapuolimääritykseen siirtymisestä OTC-johdannaiskaupankäynnin osalta seuraa muutoksia markkinainfrastruktuurien sekä johdannaisia käyttävien osapuolien toiminnan järjestämiseen sekä markkinakäytäntöihin Euroopassa. Keskusvastapuolimääritykseen siirtymisen johdosta on tarpeen arvioida myös Suomen lainsäädännön yhdenmukaisuutta suhteessa Euroopan markkinarakenneasetuksen säännöksiin sekä mahdollisia esineoikeudellisia ja insolvenssioikeudellisia muutostarpeita, jotta suomalaiset johdannaisosapuolet voivat tehokkaasti hyödyntää keskusvastapuolimäärityksen tarjoamat hyödyt ja toisaalta varmistaa osapuolten toimintaedellytysten oikeusvarmuus ja ennakoitavuus.

Valtiovarainministeriössä on käynnistetty yhteistyössä oikeusministeriön kanssa aihetta koskeva selvitystyö.

Keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehys

Komissio antoi 28 päivänä marraskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä (COM(2016) 856 final). Komission julkaisema sääntelyaloite vuodelta 2012 on jatkumoa, luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiville ja esitys keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä täydentää voimassa olevaa Euroopan markkinarakenneasetuksen mukaista sääntelyä siten, että pankkisektorin ulkopuoliset, mutta mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat ja järjestelmäriskin kannalta merkittäviä toimijoita on syytä erikseen säännellä kansallisen valvontaviranomaisen toimesta. Tämän vuoksi kansallisilla valvontaviranomaisilla tulisi olla riittävät valtuudet ja toimintamahdollisuudet ehkäistä tai ratkaista kriisitilanne, joka ilmenee pankkisektorin ulkopuolella mutta saattaa vaikuttaa koko rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskiin. Eduskunnalle on annettu U-kirjelmä (U 14/2017 vp) koskien keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetusta helmikuussa 2017.

Keskusvastapuolten valvonta

Komissio antoi 13 päivänä kesäkuuta 2017 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä EMIR-asetuksen muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta (COM(2017) 331 final). Ehdotuksella muutetaan sääntelyä Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa perustettujen keskusvastapuolten osalta. Keskeinen syy muutosehdotusten antamiseen tässä vaiheessa on Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta (brexit) ja sinne sijoittuneiden keskusvastapuolten merkittävä asema Euroopan johdannaismarkkinoiden määritystoiminnassa.

Ehdotuksessa kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisvaatimuksia tarkennettaisiin ja lisäksi lisättäisiin mahdollisuus olla tunnustamatta EU:ssa liian systeemisesti merkittävää kolmannen maan keskusvastapuolta, jonka tulisi sijoittautua EU-alueelle tarjotakseen palveluitaan EU:ssa. Lisäksi ehdotuksen EU:ssa perustettuja keskusvastapuolia koskevilla sääntelyehdotuksilla muutettaisiin keskusvastapuolten toimilupamenettelyjä ja niihin osallistuvien viranomaisten roolia EU-painotteisemmaksi. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että ESMA:aan perustettaisiin erillinen keskusvastapuolikomitea, jolle annettaisiin keskusvastapuolten toimilupiin sekä toimintaan ja valvontaan liittyviä tehtäviä.

Liittyen komission ehdotukseen Euroopan keskuspankki antoi 22 päivänä kesäkuuta 2017 suosituksen (EKP/2017/18) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 22 artiklan muuttamisesta. Suosituksessa katsotaan, että olisi välttämätöntä antaa Euroopan keskuspankille valtuudet säännellä selvitysjärjestelmiä ja erityisesti keskusvastapuolia, jotta varmistetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmälle annettujen perustehtävien asianmukainen hoito.

Euroopan keskuspankin suosituksen taustalla on unionin yleisen tuomioistuimen 4 päivänä maaliskuuta 2015 antama tuomio asiassa T-496/11, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan keskuspankki. Unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomiossaan, ettei Euroopan keskuspankilla ole arvopaperiselvitysjärjestelmien, keskusvastapuolet mukaan lukien, toiminnan sääntelemisen edellyttämää toimivaltaa. Tästä syystä unionin yleinen tuomioistuin kumosi Euroopan keskuspankin 5.7.2011 julkaiseman Eurosystem Oversight Policy Framework -nimisen järjestelmän (eurojärjestelmän yleisvalvontaa koskeva puiteasiakirja) siltä osin kuin siinä asetetaan keskusvastapuolille vaatimus siitä, että niiden on sijaittava eurojärjestelmään kuuluvassa jäsenvaltiossa.

Komission asetusehdotuksesta koskien keskusvastapuolten valvontaa ja Euroopan keskuspankin suosituksesta on annettu eduskunnalle U-kirjelmä (U 48/2017 vp) syyskuussa 2017.

Finanssitransaktioveroa koskeva komission ehdotus

Komissio antoi syyskuussa 2011 direktiiviehdotuksen finanssitransaktioveroksi (FTT), joka raukesi yksimielisyyden puutteeseen heinäkuussa 2012. Yksitoista jäsenvaltiota (Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Viro) ilmoitti kuitenkin kiinnostuksestaan nk. tiivistetyn yhteistyön aloittamiseksi finanssitransaktioveron alueella. Tämä perusteella komissio teki uuden ehdotuksen finanssitransaktioveroksi helmikuussa 2013, jonka lähtökohtana on suppea määrä osallistuvia jäsenmaita.

Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä lähes kymmenen jäsenvaltion puheenjohtajuuskauden aikana ja edistyminen ehdotuksen osalta on ollut varsin hidasta. Kymmenen osallistuvaa jäsenvaltiota (ei enää Viro) ilmoittivat joulukuun 2015 Ecofin-neuvoston kokouksessa päässeen yhteisymmärrykseen veron tietyistä piirteistä. Avoimet asiat oli määrä ratkaista vuoden 2016 loppuun mennessä, mutta nämä neuvottelut jatkuvat yhä. Jos EU:n finanssitransaktioveroon osallistuvien jäsenvaltioiden määrä jää alle yhdeksään, edellytyksiä FTT:n käyttöönotolle tiivistetyn yhteistyön muodossa ei enää ole.

Asetusehdotuksen mukaan suomalaiset finanssilaitokset olisivat verovelvollisia finanssitransaktioveroa periville jäsenvaltioille, kun ostavat tai myyvät tällaisessa maassa liikkeeseen laskettuja arvopapereita tai johdannaisia, joilla on kytkös näihin maihin tai jos näiden vastapuolena jossain arvopaperien käsittelyketjussa on finanssitransaktioveron käyttöönottaman valtion kansalainen. Finanssitransaktioveron veroprosentiksi on ehdotettu 0,1 % arvopaperikauppojen kauppa- tai luovutushinnasta sekä 0,01 % johdannaiskaupoista.  Veron maksaisi sekä ostavan että myyvän osapuolen finanssilaitos jokaisesta kaupasta tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Näkemykset transaktioveron hyödyistä ja haitoista vaihtelevat merkittävästi eri tahojen kesken.

ASREK - Sähköinen asunto-osakerekisteri

Valtiovarainministeriö osallistuu sähköistä asunto-osakerekisteriä (ASREK) suunnittelevan hankkeen työryhmiin, kuten ohjausryhmään. Hanke on yksi valtioneuvoston kärkihankkeista, joilla hyödynnetään digitalisoinnin mahdollisuuksia uusien toimintamallien löytämiseksi. ASREK:n kautta toteutuva asunto-osakemuotoisen omaisuuden sähköinen hallinnointi tehostaa merkittävästi rahoitusmarkkinoita ja hyödyttää sekä kansalaisia, yrityksiä että julkishallintoa. Hanketta vetää maa- ja metsätalousministeriö. Lisätietoja ASREK-hankkeen internetsivulta.

Sivun yhteyshenkilöt: Jyrki Knuutinen, Milla Kouri, Stina Oksa, Armi Taipale

etunimi.sukunimi@vm.fi