FI SV

Rahoitustuen myöntäminen

Euroalueen jäsenvaltio voi pyytää rahoitustukea talouden, julkisen talouden ja rahoitusvakauden turvaamiseksi. Rahoitustuen myöntämisen yhteydessä laaditaan talouden sopeutusohjelma, jonka ehtojen täyttäminen on edellytys rahoitustuen lainaerien maksamiselle. Ehtojen täyttämistä seurataan säännöllisillä väliarvioraporteilla.

Rahoitustuella katetaan maan rahoitustarpeita, kun kriisimaan markkinaehtoinen rahoitus olisi kustannuksiltaan liian kallista ja heikentäisi maan velkakestävyyttä entisestään. Talouden sopeutusohjelman tavoitteena on saada maan julkinen talous tasapainotettua, jotta maa kykenee palaamaan markkinoille kohtuullisilla rahoituskustannuksilla ja kykenee kattamaan normaalisti rahoitustarpeensa.

Rahoitustuki myönnetään lainana. Lainojen antaminen on Kreikan ensimmäisen ohjelman jälkeen järjestetty erillisten rahoitusvälineiden eli vakausmekanismien kautta, jotka hankkivat edullista rahoitusta markkinoilta ja lainaavat sitä edelleen kriisimaille. Euroalueen ja EU:n jäsenmaat toimivat Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM:n varainhankinnan takaajina. Euroopan vakausmekanismi EVM on rahoituslaitos, joka toimii omalla pääomalla.

Ohjelmien toteutus

Rahoitustukiohjelmien myöntämisen yhteydessä laaditaan yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding, MoU). Rahoitustukea saavan maan edellytetään noudattavan pöytäkirjan ehtoja talouden ja hallinnon rakenteiden uudistamisesta.

Ehtojen noudattamista seurataan säännöllisillä väliarvioraporteilla. Raportit perustuvat EU:n komission ja Euroopan keskuspankin tarkastuskäynteihin tukimaissa. Tarkastuksiin osallistuu myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), jos se on mukana rahoitustuen antamisessa. Komissio, EKP ja IMF muodostavat yhdessä niin sanotun troikan.

Jos yhteisymmärryspöytäkirjan ehtoja ei ole noudatettu, rahoitustukiohjelman lainaerien maksua voidaan lykätä. Maksua jatketaan vasta, kun maa on ryhtynyt sopeutusohjelman ehtojen mukaisiin toimiin talouden ja hallinnon rakenteiden uudistamiseksi. Erien maksamisesta päättää euroryhmä.

Talouden sopeutusohjelman päättymisen jälkeen maa siirtyy ohjelman jälkeiseen valvontaan, kunnes 75 prosenttia rahoitustukilainasta on maksettu takaisin.

Vakausmekanismit

Kreikan ensimmäinen ohjelma rahoitettiin muiden euromaiden ja Kreikan välisillä suorilla, kahdenvälisillä lainoilla. Euroalueen kriisinhallintaan päätettiin toukokuussa 2010 perustaa erilliset rahoitusvakausmekanismit. Näistä keskeisin oli Euroopan rahoitusvakausväline ERVV, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. ERVV:n tehtävänä on hakea rahoitus markkinoilta ja lainata varat edelleen kriisimaille. ERVV:n varainhankinnan takaavat euroalueen muut jäsenmaat.

Koko EU:n kriisinhallintavälineeksi perustettiin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM. Myös sen kautta lainataan markkinoilta rahaa edelleen kriisimaille lainattavaksi. ERVM:n varainhankinnan takaavat kaikki EU:n jäsenvaltiot EU:n budjetin kautta.

Myöhemmin kesällä 2011 sovittiin pysyvästä kriisinhallintavälineestä Euroopan vakausmekanismi EVM:stä. EVM aloitti toimintansa lokakuussa 2012 ja korvasi ERVV:n. EVM on toimintansa aloittamisen jälkeen ollut pääasiallinen eurokriisin hallintamekanismi.

EVM on kansainvälinen rahoituslaitos, johon euroalueen maat osallistuvat. Sen lainanantokyky on enimmillään 500 miljardia euroa. EVM:n 700 miljardin euron peruspääoma koostuu yhteensä 80 miljardin euron suuruisesta maksetusta osakepääomasta sekä yhteensä enintään 620 miljardin euron suuruisesta vaadittaessa maksettavasta osakepääomasta.

Rahoitustukea vakausmekanismeista ovat saaneet Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros.

EVM:n (Euroopan vakausmekanismi) rahoitustuen myöntäminen, pääomarakenne ja lainakapasiteetti

Rahoitustuki

Vakausmekanismeista lainattavan rahoitustuen ehtona on talouden sopeutusohjelman hyväksyttävä edistyminen. Kriisimaille tarjottavalla edullisella rahoituksella pyritään korvaamaan normaalisti valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskuilla hankittava rahoitus edullisemmalla, vakausmekanismien markkinoilta hankkimalla rahoituksella. Tämä mahdollistaa kriisimaan rahoitustarpeiden kattamisen tilanteessa, jossa kriisimaan markkinoilta hankkima rahoitus olisi kustannuksiltaan liian kallista. Korkealla korolla hankittu markkinaehtoinen rahoitus voi saattaa kriisimaan kierteeseen, jossa maan velkakestävyyden heikkeneminen nostaa entisestään markkinoilta saadun rahoituksen hintaa.

Talouden sopeutusohjelman tavoitteena on saada maan julkinen talous tasapainotettua, jotta maa kykenee palaamaan ohjelman päätyttyä markkinoille kestävällä tasolla olevilla rahoituskustannuksilla ja kykenee kattamaan normaalisti rahoitustarpeensa.

Lisätietoa

Euroopan komission eurokriisisivut