Lähtökohdat

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja siten jokaisen valtion viraston lakisääteinen tehtävä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988). Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on tarkempia säännöksiä talousarvioasetuksessa (1243/1992). Talousarvioasetuksen 69 §:n mukaan viraston ja laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että virastossa ja laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt.

Riskienhallinta on osa viraston* johtamisen ja toiminnan prosesseja sekä suunnittelua ja seurantaa. Päätöksentekoa varten tarvitaan ajantasainen, oikea ja riittävän kattava käsitys riskeistä. Riskienhallinta korostuu muutostilanteissa, kun luodaan uusia toimintamalleja ja luovutaan vanhoista. Johdon näkemys sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan merkityksestä ja toimiminen esimerkkinä luo perustan hyvän hallinnon toimivuudelle koko organisaatiossa.

Ministeriöiden riskienhallinnan tulee kattaa myös ohjauksessa olevista virastoista, talousarvion ulkopuolella olevista valtion rahastoista, valtion liikelaitoksista ja valtionyhtiöistä ministeriölle mahdollisesti aiheutuvat riskit.

Riskienhallinnan onnistuminen riippuu järjestelyistä, joilla se sisällytetään organisaation toimintaan. Seuraavassa esitettävien suositusten tavoitteena on auttaa organisaatiota sisällyttämään riskienhallinta ja sen kehittäminen organisaation johtamisjärjestelmään. Olennaista on saada aikaan toimivia käytäntöjä, ei pelkkiä muodollisia dokumentteja. Lisäksi tulee huolehtia, että koko henkilöstö tuntee riskienhallinnan periaatteet ja menettelyt. Järjestämistä koskevien suositusten viitekehyksenä on käytetty SFS ISO 31000 -standardissa esitettyjä riskienhallinnan puitteita (kuva liitteenä 3).

 

* Tässä aineistossa käytetään yksinkertaisuuden vuoksi termiä virasto tarkoittamaan ministeriöitä, kirjanpitoyksikköinä toimivia virastoja ja laitoksia sekä tulosohjattuja virastoja ja laitoksia. Myös talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot sekä erilaiset ohjelmat ja hankkeet voivat tarpeidensa mukaan hyödyntää mallia.