Tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen kansallisella tasolla

Suomen julkinen palvelujärjestelmä on suurelta osin kuntien järjestämisvastuulla. Kunnallisten palvelujen turvaaminen ja kehittäminen kuuluu myös monen ministeriön ja valtakunnallisen toimijan tavoitteisiin.

Suomen julkinen palvelujärjestelmä on suurelta osin kuntien järjestämisvastuulla. Kunnallisten palvelujen turvaaminen ja kehittäminen kuuluu myös monen ministeriön ja valtakunnallisen toimijan, kuten Suomen Kuntaliiton, tavoitteisiin.

Uudistamalla lainsäädäntöä, toteuttamalla yhteistyössä kuntien kanssa erilaisia kehittämishankkeita, jakamalla laaja-alaisesti koottua tietoa, taloudellisilla tuilla ja monilla muilla toimenpiteillä vahvistetaan kuntien edellytyksiä vastata asukkaidensa palvelutarpeisiin yhdenvertaisesti. Alla on kansallisen tason toimijoiden näkökulmia kuntien tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuloksellisuuden edistäjänä

Kuntauudistus tähtää laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palvelujen turvaamiseen asiakaslähtöisesti koko maassa. Uudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva ja elinvoimainen kunta pystyy kantamaan palveluiden järjestämisvastuun sekä vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Palvelujen tuotantotapojen monipuolistuessa tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista myös palvelujen hankkimisessa ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lisäksi elinvoimainen kuntarakenne luo edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle.

Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi.

Asiakaspalvelu2014 -hankkeen tavoitteena julkisen hallinnon asiakaspalvelujen kokoaminen

Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun kehittämishankkeen (Asiakaspalvelu2014 -hanke) tavoitteena on, että asiakkaat saavat julkisen hallinnon asiakaspalvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä koko maassa yhdenvertaisesti ja kohtuuetäisyydellä asuinpaikastaan. Palvelut voidaan tuottaa näin myös tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tavoitteiden toteuttamiseksi on ehdotettu, että Suomeen luodaan koko maan kattava lakisääteinen julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden verkko, jossa tarjotaan aina poliisin lupapalveluja sekä työ- ja elinkeinotoimistojen ml. työvoiman palvelukeskusten, Verohallinnon, maistraattien, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kuntien palveluja. Yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen ehdotetaan säädettäväksi kuntien tehtäväksi siten, että kunnille korvataan muiden tahojen palvelujen antamisesta aiheutuvat kustannukset. Kansaneläkelaitos ja muut valtion viranomaiset sopivat kuntien kanssa erikseen palvelujensa tarjoamisesta yhteisissä palvelupisteissä.

Tuloksellisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla kunta turvaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja vahvistaa samalla kansalaisten perusoikeuksisen toteutumista ja yhdenvertaisuutta. Terveyserojen kaventaminen on kansallisesti keskeinen tavoite, jolla on vaikutuksia myös julkiseen talouteen. THL:n Kaventaja-verkkopalvelu tukee kuntia tässä työssä.

Toimilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla on monitasoisia vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Vaikutukset eivät aina ole suoria, eikä niitä nähdä välittömästi. Yksilön hyvinvointi vaikuttaa hänen lähiyhteisöönsä, ja päinvastoin. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden arvioiminen ja kehittäminen edellyttää näiden vaikutusten systemaattista arviointia, mittaamista ja seurantaa. Hyvinvointikertomuksen tiedot auttavat tunnistamaan palvelustrategian painopisteet, asettamaan tavoitteet ja kohdentamaan resurssit tuottavasti. TEA-viisari auttaa hahmottamaan, millä tasolla kunnan terveyden edistämisen aktiivisuus on.

Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tarpeen mukaisesti tarvitaan organisatorisesti selkeitä vastuualueita ja päätöksentekoa sekä tiedon ja asiantuntemuksen käyttöä. Monet palveluista kohdistuvat tietyille asiakasryhmille joko ikä- tai tarveperustaisesti. Osa palveluista on intensiivisiä ja usein käytettyjä, toisia käytetään vain harvoin, jos koskaan elämän varrella.  Osaa palveluja käytetään lyhyen jakson ajan, osaa vuosia. Joidenkin palveluiden on oltava kaikkien saatavilla, joissakin palvelujen käyttäjäryhmä on pieni.   Erilaisia toimintamalleja ja ratkaisuja täytyy sovittaa yhteen jotta nämä toiminnalliset erot voidaan huomioida palvelujärjestelmässä. Hallinnon, johtamisen, päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan ratkaisujen tulee tukea tätä yhteen sovittamista niin että tuottavuus ja tehokkuus voidaan suunnitelmallisesti turvata.

Kunnissa palvelujen vaikuttavuusarviointi on keskeinen suunnittelun osa kokonaisuutta. THL:n Ohtanen-verkkopalvelu antaa tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta, ja Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi -sivusto kokoaa mittareita ja välineitä käyttöön.  Vaikuttavuustiedon tulisi olla käytössä, kun palveluista tehdään päätöksiä. Monituottajuus, palvelujen uudet tuottamis- ja hankintatavat, hankintojen keskittäminen ja kilpailutusprosessit palveluissa ovat keskeisiä toimintaprosesseja. Näissä prosesseissa voidaan saavuttaa suuria taloudellisia hyötyjä - tai niistä muodostuu tappioita, ellei prosessien hallintaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on 2000-luvulla merkittävästi uudistettu palveluprosesseja. Yhä enemmän tavoitellaan palvelu- ja hoitoketjujen ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien muodostumista. Palveluprosessien analysointi on nostanut esiin tehostamisen mahdollisuuksia, esim. asiakkaan siirtymissä palvelujen saumakohdissa, tai palveluiden hallinto- tai tukitoimissa. Ammatillisen osaamisen tehokas käyttö on prosessiajattelun myötä kehittynyt. Palveluketjuajattelu on tuonut esille ehkäisevien palvelujen tuottamat kustannushyödyt ja mahdollisuuden vaikuttaa rakenteellisilla muutoksilla, kuten laitospalveluista avopalveluihin siirtymisellä. Kuntien lisääntynyt yhteistoiminta on vahvistanut kustannustietoisuutta ja kustannusrakenteiden tuntemusta. THL:n Perfect-hanke seuraa erikoissairaanhoidon hoitoketjujen kustannuksia ja vaikuttavuutta useissa toimenpiteissä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa osaavan henkilöstön riittävyys on tulevaisuudessa kasvava haaste, jonka kanssa monissa kunnissa ja alueilla on jo vuosia työskennelty. Työhyvinvointia, varhaisen tuen malleja ja johtamista on kehitetty, mm. TTL:n Johtamisverkosto auttaa jakamaan johtamisen hyviä käytäntöjä. Erilaiset työnjako- ja työparityöskentelyn mallit ovat sekä toiminnan että työn mielekkyyden kehittämisen kannalta tärkeitä avauksia. Osaamisen tarpeiden ennakointia tehdään systemaattisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakasnäkökulma on keskeinen lähtökohta. Palvelurakenneuudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt aiempaa laajemmille alueille tai suurempiin kuntiin. Muutoksen myötä pystytään yhä laajemmin tunnistamaan kustannusten ja tuottavuuden näkökulmasta palveluketjun katkos- ja siirtymäkohtia sekä puuttuvia osioita. Asiakaspalautteita kootaan yhä systemaattisemmin ja käytetään palveluiden kehittämisessä ja kohdentamisessa. Kansallinen Palveluvaaka -portaali tarjoaa väylän sekä yksittäisten palvelunkäyttäjien palautteille että laajemmille asiakaspalautteiden koonneille. Asiakasnäkökulmaan liittyy myös uudenlainen asiakkuus -ajattelu, jossa tuetaan asiakasta omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen jo ennen palvelutarpeen syntymistä, samalla sitä ehkäisten.

 

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Suomen hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on osa hallituksen pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa. Ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi korostuu tarve vahvistaa lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia sekä pidentää työuria niiden alkupäästä.

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen laatua pyritään vahvistamaan sekä perusopetuksen ryhmäkokoja pienentämään suuntaamalla avustuksia kunnille ja koulutuksen järjestäjille mm. ikäluokkien pienentymisen tuomien lisäresurssein.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Koulutustarjontaa pyritään kohdentamaan siten, että se vastaisi työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Haasteena ovat koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat kasvavat vaatimukset samanaikaisesti kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia.

Tuottavuutta ja tuloksellisuutta voidaan edistää koulutuksen rahoitusta ohjaamalla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan turvaamaan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta ikäluokkien pienentyessä. Tuloksellisuuselementtien sisällyttäminen valtionosuuden rahoitusperusteisiin on kehitteillä myös muissa koulutuksen ja kulttuurin toimintamuodoissa.

Aikuiskoulutuksessa toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja nuorisotakuun toimenpiteitä. Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan Osaava-täydennyskoulutusohjelmalla.

Opetushallitus koulutuksen asiantuntijaviranomaisena tarjoaa tuloksellisuuden kehittämiseen erilaisia koulutuksen tietoverkkoja, tietopalveluja ja indikaattoreita kuntien ja koulutuksen järjestäjien käyttöön. Opetushallitus ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita (määrällinen ennakointi) sekä kehittää ja sovittaa yhteen sitä osaamistarpeiden (laadullinen) ennakoinnin kanssa. Lisäksi virasto tekee mm. oppimistulosten arviointeja ja osallistuu koulutuksen tuloksellisuuden kehittämiseen sekä tarjoaa tietoa malleista ja käytännöistä opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi. Paikallisen ja alueellisten koulutuksen kehittämissuunnitelmien valmistelua tuetaan mm. opetustoimen johdon kehittämisohjelmalla, jolla vahvistetaan opetushallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta, sekä tuetaan koulutuksen järjestäjäkentän muutoksesta nousevia opetushallinnon uudistamistarpeita.

Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköistä haku- ja koulutustietojärjestelmää. Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa kehitetään niin oppijoiden kuin koulutuksen järjestäjien sähköistä asiointia. Oppijan verkkopalveluun kootaan jo olemassa olevia ja uudistettavia koulutustietoa tarjoavia palveluita ja luodaan täysin uusia palveluita sekä niiden toteuttamista tukevia tietojärjestelmiä.

Kuntaliitto tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistämisen tukena

Suomen Kuntaliitto käynnisti vuonna 2009 oman kaupunkien välisen verkostoyhteistyön, jonka tavoitteena oli koota kaupunkien näkemyksiä tuottavuutta parantavista toimista. Kaupunkien näkemys tuottavuutta parantavista toimista nosti esiin selkeitä tuottavuuden parantamismahdollisuuksia, joita sisältyi mm. palveluverkkojen kehittämiseen sekä hankintojen ja tukitoimintojen keskittämiseen. Toisaalta tuottavuusparannuksiin koettiin liittyvän myös riskejä ja epävarmuutta sekä eräiden toimenpiteiden tuottavuushyötyjen realisoitumisaika koettiin varsin pitkäksi (mm. yhdyskuntarakenne, palveluprosessit ja kilpailuttaminen). Näiden kokemusta perusteella Kuntaliitto on ollut aktiivinen 20 kaupungin tuottavuusyhteistyössä ja ottanut Joensuun ohella vetovastuun palveluverkkokärkihankkeesta.

Kuntaliiton tavoitteena on edistää vaikuttavuusmittareiden kehittämistä eri palvelualueille. Vaikuttavuusmittareiden kehittäminen on osa tuloksellisuustyötä. Kuntapalveluiden vaikuttavuutta parantamalla pystytään lisäämään kuntalaisten hyvinvointia sekä vähentämään tulevaa palvelukysyntää ja siten kustannuksia. Toisaalta vaikuttavuuden parantaminen edellyttää laadullisen arvion lisäksi numeerista tietoa, jotta tiedetään mitkä toimenpiteet parantavat julkisia palveluita - mihin kannattaa panostaa. Laajoista asiakasmassoista kerätyillä tiedoilla voidaan todentaa ovatko jotkin palvelut enemmän vaikuttavia kuin toiset. Vaikuttavuusmittareille on kuitenkin käyttöä myös kuntatasolla ja käytännön tason johtamisessa.

Vaikuttavuusmittausta on kehitetty tähän mennessä vanhuspalveluihin ja nyt kehitetään työvoimapalveluiden ja lastensuojelun mittareita. Kuntaliitto jatkaa vaikuttavuuden huomioon ottavien mittarien kehittämistä ja kartoittamista myös muillekin palvelualueille. Kuntaliitto pitää vaikuttavuuden huomioon ottavien mittareiden kehittämistä kaikille kuntien palvelualueille suotavana ja mahdollisena, joskin aikaa vievänä työnä.

KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät vuonna 2011 Tuloksellisuuskampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa kuntia sellaiseen tuloksellisuustyöhön, joka vaikuttaa sekä tuloksellisuuteen että työelämän laatuun. Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tuloksellisuusyhteistyön lähtökohtana on laaja-alainen käsitys tuloksellisuudesta, joka sisältää vaikuttavuuden, palveluiden laadun, tuottavuuden sekä henkilöstönäkökulman. Henkilöstövoimavarojen arviointia koskeva suositus uusittiin vuonna 2013.  Yhteisillä tunnusluvuilla saadaan vertailutietoa henkilöstöstä ja kustannuksista. Työmarkkinaosapuolet ovat tukeneet hankkeita, joilla vaikutetaan tuloksellisuuteen kuntatyöyhteisöissä. Näissä hankkeissa kuvataan yhteistoiminnassa tapahtuva kehittäminen, joka edistää innovatiivisuutta ja parantaa toimintaprosesseja.

KT Kuntatyönantajat on seurannut työmarkkinakeskusjärjestöjen Palje-ohjelman tutkimus- ja kehittämishanketta Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit (Tampereen teknillinen yliopisto). Hankkeeseen osallistuvissa kunnissa on kehitetty mittaamiskäytäntöjä työpaikoilla. Tulosten mukaan henkilöstön osallistuminen mittareiden kehittämiseen ja tuotetun tiedon hyödyntämiseen lisää tuottavuustietoisuutta ja parantaa toimintaa. Lisäksi hankkeessa on tutkittu tiedon käyttöä johtamisessa ja päätöksenteossa. Kuntien kehittämishaasteet liittyvät tiedon hyödyntämiseen ja tietojohtamisen kehittämiseen.

Ajankohtaista

Peruspalvelujen saatavuus ja kustannukset -kuntakortti

Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustyö vuosina 2012–2014 sekä tarpeet jatkossa (pdf)

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden koordinaatioryhmä

Asettamispäätös

Hankkeen organisaatiokaavio

Tehtävät ja niiden aikataulu

Muualla verkossa

Kunnan kustannusrakenne -palvelu (Kuntaliiton sivu)

VATT:n tuottavuustutkimukset

Yhteystiedot

Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas, puh. 02955 30020

Ylitarkastaja Suvi Savolainen, puh. 02955 30122

Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi