Usein kysyttyä

Salpalinjan kohteisiin liittyvät vastuut määrittyvät samalla tavoin kuin minkä tahansa kiinteistön tai rakennuksen omistajan vastuut. Vastuu kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta on rakennuksen omistajalla. Omistajan pitää huolehtia, ettei hänen omaisuutensa aiheuta kenellekään vaaraa ja että kiinteistön alueella voi liikkua turvallisesti. Turvallinen liikkuminen tulee tarvittaessa varmistaa esimerkiksi varoituskyltein ja mahdollisesti aitaamalla.

Senaatti-kiinteistöt on tehnyt turvaamistoimenpiteitä kohteissa, joissa ne on katsottu tarpeellisiksi.

Turvaamistoimenpiteinä on muun muassa

  • tehty tarvittavat suojakaiteet putoamisvaarojen osalta
  • tehty tarvittavat suojakannet kaivoihin
  • tehty tarvittavat varoituskyltit
  • lukittu kohteet, joissa on turvallisuusriskejä
  • parannettu kulkuteiden turvallisuutta.

Niissä Salpalinjan kohteissa, joissa ei ole ollut käyttöoikeuden rajoituksia, vastuu turvallisuudesta on ollut maanomistajalla. Näin on myös jatkossa.


  • Lainvalmistelun yhteydessä tulee arvioida sääntelystä aiheutuvat kustannukset kokonaisvaltaisesti ja kattavasti.
  • Myös asetusten ja muiden oikeussäännösten kustannusvaikutusten arvioinnissa tulee käyttää samoja periaatteita kuin hallituksen esitysten kustannusvaikutusten arvioinneissa.
  • Eri sektoreiden kehittämisohjelmissa arvioidaan niiden toteuttamisen aiheuttamat kustannusvaikutukset.
  • Säädösten vaikutusarvioinnissa arvioidaan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös hallinnolliset vaikutukset ja vaikutukset viranomaisten kuntalaisiin ja asiakkaisiin.
  • Kaikki kuntia sitovat säädökset, joilla on kunnallistaloudellisia tai -hallinnollisia vaikutuksia tai vaikutuksia kuntien toimintaan käsitellään kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja niiden vaikutukset huomioidaan kuntatalousohjelmassa.

Lisätietoa:
Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)
Kustannusten vaikutusten arvioinnin laskentakehikko
Säädösvaikutusten arviointi


Salpalinjan suojeluun ja hoitoon liittyviä kysymyksiä voi esittää Museovirastolle. Museovirasto ei itse hoida Salpalinjan kohteita. Museovirastolta voi kuitenkin hakea Salpalinjan kohteiden hoitamiseen kulttuuriperintökohteiden hoitoavustusta ja rakennusten entistämisavustusta. Lisätietoa avustuksista on Museoviraston verkkosivuilla.

Hoitoon voidaan soveltaa kiinteiden muinaisjäännösten ja ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden hoidon ohjeita soveltuvilta osiltaan (Hiidenkiuas ja tulikukka, opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Museovirasto 1999; Sirkku Laine 1996: Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:4. Helsinki).

Museoviraston yhteyshenkilöt:

Erikoistutkija Veli-Pekka Suhonen, veli-pekka.suhonen(at)museovirasto.fi, puh. 0295336264

Intendentti Helena Ranta, helena.ranta(at)museovirasto.fi, puh. 0295336316


  • Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä.
  • Valtio pidättäytyy toimenpiteistä, joilla se yksipuolisesti siirtää kunnille lisävastuuta niille lainsäädännön mukaan kuulumattomista tehtävistä.
  • Lainsäädännön tulisi mahdollistaa toimivammat, joustavammat ja tuottavammat menettely- ja toimintatavat. Tämä koskee myös henkilöstön työnjakoja ja kelpoisuusvaatimuksia.
  • Tuottavuusnäkökulma otetaan huomioon lainsäädännön vaikutusarvioinneissa.

Lisätietoa:
Ohje kuntia koskevan lainsäädännön valmisteluun ja taloudellisten vaikutusten arviointiin (VM julkaisuja 22/2015)
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentti
Katso esim. vm.fi/kunta/kuntien-tuottavuus


Museovirasto suosittelee, että Salpalinjan merkittävimpiin kohteisiin eli niin sanottuihin huippukohteisiin kuuluvien linnoituslaitteiden ympäristössä suoritettaisiin metsätalouden toimenpiteitä saman ohjeistuksen mukaan kuin muinaisjäännöskohteissa. Lisää tietoa metsänkäytöstä ja arkeologisista kohteista on Museoviraston verkkosivuilla.

Salpalinjan huippukohteiden maisemanhoidossa voidaan soveltaa kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevia maisemanhoito-ohjeita.

Myös muissa kuin huippukohteissa on luonnollisesti hyvä soveltaa edellä mainittuja ohjeita.

Museoviraston verkkosivut > 


  • Kuntalaki (410/2015) sisältää säännökset kunnan hallinnon yleisistä periaatteista ja kunnan talouden järjestämisestä. Erityislaeissa ei tulisi säätää kunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä erikseen. Kunnalle tulee jättää itsehallinnon edellyttämä harkintavalta päättää tehtävien organisoinnista ja palvelujen tuottamistavasta sekä talouden suunnittelusta.
  • Valtionosuudet kuntien tehtäviin tulee edelleen myöntää yleiskatteellisina.
  • Kuntien tiedonantovelvoitteista säädettäessä lähtökohtana on, että tietoja ei kerätä erikseen, mikäli tiedot ovat saatavilla muista hallinnon ylläpitämistä tietolähteistä. Tiedot tulisi kerätä kunnista vain kertaalleen. Tietojärjestelmien yhteensopivuutta edistetään.

 


Salpalinjan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, vaikka ne onkin sisällytetty Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin.

Kanta- ja kenttälinnoitteet on kuitenkin otettava huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa historiallisesti merkittävinä kohteina ja myös osana kulttuuriympäristöä. Salpalinja onkin huomioitu kaikissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntakaavoissa suojelumerkinnöin ja -määräyksin. Kunnat huomioivat Salpalinja-inventoinnin ja sen tarkennukset yksityiskohtaisemmissa kaavoissa (yleiskaava, asemakaava).

On selvää, että etenkin Salpalinjan kenttälinnoitetut osuudet maatuvat ja murenevat ajan mittaan jo luonnon vaikutuksesta. Tämä ei Salpalinjan merkittävimpiä kohteita lukuun ottamatta edellytä maanomistajilta toimenpiteitä. 

Metsähallitus on hallinnoimillaan valtion mailla sitoutunut Salpalinjan merkittävimpien kohteiden suojeluun ja hoitoon.


  • Kuntien tehtäviin kuuluvien subjektiivisten oikeuksien lisääminen tai laajentaminen edellyttää erityistä arviointia.
  • Kuntien tehtäviin kuuluvia uusia yksilön subjektiivisia oikeuksia säädetään vain perustuslain sitä edellyttäessä.
  • Kuntien tehtäviä ja velvoitteita voidaan tarpeen vaatiessa myös vähentää, jos siihen ei ole estettä yksilön perusoikeuksien turvaamisen kannalta.

Lisätietoa:
Lainkirjoittajan opas, luvut 4.2.11 Sivistykselliset oikeudet
ja 4.2.14 Oikeus sosiaaliturvaan


  • Suosituksesta tai ohjeesta tulee käydä ilmi sen informatiivinen luonne. Hyviä käytäntöjä ja toiminnan kehittämistä koskevaa tietoa levitetään viestinnän ja vuorovaikutuksen eri keinoin.
  • Palveluprosessiin ja resursseihin kohdistuvien velvoitteiden sääntelyn ja valvonnan sijasta siirrytään ohjaamaan ja valvomaan palvelutoiminnan tuloksia, esimerkiksi asiakkaiden tai asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantumista. Korostetaan, että suosituksia ei tule valvonnassa tulkita normatiivisina.

Voimassa olevat käyttöoikeuden rajoitukset selviävät Maanmittauslaitoksen pitämästä kiinteistörekisteristä. Rekisteristä voi tilata otteen tai tiedustella asiaa puhelimitse ilmoittamalla omistamansa kiinteistön kiinteistötunnuksen.

Valtiovarainministeriö lähettää kirjeen niille maanomistajille, joiden mailla on rekisteröityjä käyttöoikeuden rajoituksia ja joiden yhteystiedot ovat saatavilla kiinteistörekisterissä.

Kaikki asianosaiset maanomistajat saavat aikanaan Maanmittauslaitokselta kutsun maanmittaustoimitukseen, jossa maanomistajat voivat esittää kysymyksiään ja näkemyksiään.

Lisää tietoa kiinteistörekisteristä Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla >

Lisätietoja:

maanmittausinsinööri Ari Mäkinen, Maanmittauslaitos, puh. 040 7792445.