Usein kysytyt kysymykset saavutettavuudesta ja saavutettavuusvaatimuksista

Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia yleisimpiin saavutettavuuteen ja saavutettavuusvaatimuksiin liittyviin kysymyksiin.

Usein kysyttyä saavutettavuusvaatimuksista

Saavutettavuusdirekiivissä saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivustot ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Saavutettavissa palveluissa hyödynnetään sellaisia teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuuden voi ajatella digitaalisten palveluiden esteettömyytenä ja helppona lähestyttävyytenä. 
 
Saavutettavuus kuuluu yhtenä osana suunnittele kaikille -periaatteeseen. Sen mukaan erilaiset käyttäjät ja heidän tarpeensa tulee huomioida jo palvelun suunnitteluvaiheessa. Tällä pyritään varmistamaan kaikille käyttäjille mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista.


Saavutettavuusdirektiivi on Euroopan unionin laajuinen direktiivi, joka vaatii julkisen sektorin organisaatiota tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Direktiiviin sisältyvät vaatimukset verkkosivustojen mukaan lukien kirjautumista vaativien asiointipalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan. 

Saavutettavuusdirektiivi, kuten kaikki EU-direktiivit, täytyy sisällyttää osaksi kansallista lainsäädäntöä jokaisessa Euroopan unionin maassa. 

Suomessa saavutettavuusdirektiivin vaatiman kansallisen lainsäädännön valmistelu on valtiovarainministeriön vastuulla. Saavutettavuusvaatimukset on sisällytetty lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Kyseisen lain luonnos (eli hallituksen esityksen luonnos) on annettu eduskunnalle 3.5.2018. Saavutettavuusvaatimusten lisäksi lakiluonnoksessa esitetään julkiselle hallinnolle velvoitetta tarjota asiakkailleen mahdollisuutta asioida ja viestiä viranomaisen kanssa sähköisesti. Kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö pyritään saamaan voimaan 1.9.2018, mutta sen soveltaminen verkkopalveluihin alkaa porrastetusti siirtymäaikojen jälkeen (katso kysymys 3).  

Saavutettavuusdirektiivin tavoitteet ovat 

  •       edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa 
  •       luoda Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle 
  •        parantaa digitaalisten palveluiden laatua 
  •        parantaa Euroopan unionin saavutettavuuden toteuttamisen sisämarkkinoita.

Hallituksen esityksessä laista digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (HE 60/2018) on määritelty keskeiset termit. Lakiehdotuksen pykälässä 2 määritelmät ovat seuraavat:  

1) verkkosivustolla (tarkoitetaan) verkkotunnuksella yksilöitäviä digitaalisia tekstisisältöjä, tiedostoja, kuvia, lomakkeita ja muita toisinnettavissa olevia tietosisältöjä, jotka ovat käytettävissä tietoverkossa erilaisilla päätelaitteilla ja niissä olevilla ohjelmistoilla;  

2) mobiilisovelluksella (tarkoitetaan) sovellusohjelmistoja, jotka on suunniteltu ja kehitetty yleisön käyttöön käytettäväksi älypuhelinten tai tablettitietokoneiden kaltaisilla mobiililaitteilla;  

3) digitaalisella palvelulla (tarkoitetaan) verkkosivustoa tai mobiilisovellusta sekä niihin liittyviä toiminnallisuuksia;

4) saavutettavuudella (tarkoitetaan) periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava digitaalisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ylläpidossa ja päivittämisessä, jotta ne olisivat paremmin käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa;  

5) viranomaisella (tarkoitetaan) valtion viranomaisia, valtion liikelaitoksia, kunnallisia viranomaisia, eduskunnan virastoja, tasavallan presidentin kansliaa, itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia; mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta, sovelletaan myös ortodoksiseen kirkkoon sekä sen seurakuntiin, yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitettuihin yliopistoihin, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuihin ammattikorkeakouluihin sekä muuhun toimijaan siltä osin kuin se hoitaa julkista hallintotehtävää;  

6) julkisoikeudellisella laitoksella (tarkoitetaan) oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja 

        a) jota rahoittaa pääasiallisesti viranomainen; tai 

        b) jonka johto on viranomaisen valvonnan alainen; taikka 

        c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä viranomainen nimeää yli puolet; 

7) palveluntarjoajalla (tarkoitetaan) viranomaista, julkisoikeudellista laitosta sekä yritystä, säätiötä, yhdistystä ja muuta yhteisöä, jonka digitaalisiin palveluihin sovelletaan tämän lain säännöksiä;  

8) yhdenmukaistetulla standardilla (tarkoitetaan) eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu Euroopan komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi;  

9) aikasidonnaisella medialla (tarkoitetaan) ääntä, videokuvaa tai näiden yhdistelmää, johon voi sisältyä vuorovaikutusta.  


Saavutettavuusvaatimukset koskevat pitkälti kaikkea julkisen hallinnon toimintaa, esimerkiksi valtion virastoja, kuntia ja julkista hallintotehtävää hoitavia organisaatioita. Saavutettavuusvaatimusten soveltamisalaan kuuluvat näiden verkkosivustot mukaan lukien esimerkiksi kirjautumista vaativat asiointipalvelut sekä mobiilisovellukset.  

Saavutettavuusvaatimukset koskevat seuraavia toimijoita: 

  • valtion viranomaiset ja liikelaitokset (esim. ministeriöt ja virastot) 
  • kunnalliset viranomaiset, mukaan lukien liikelaitokset ja koulut 
  • osa eduskunnan virastoista ja Tasavallan presidentin kanslia 
  • julkisoikeudelliset yhdistykset julkisen hallintotehtävän osalta   
  • itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim. Kela) 
  • yliopistot, yliopistolain (558/2009) 1 pykälässä tarkoitetut 
  • ammattikorkeakoulut, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettuihin 
  • ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat 
  • lain nojalla annettuja julkisia hallintotehtäviä hoitavat (esim. katsastusasemat, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt) 

Lisäksi lakiehdotuksessa saavutettavuusvaatimukset esitetään koskemaan myös seuraavia: 

  • julkisoikeudelliset laitokset; 
  • vahvan sähköisen tunnistuspalvelujen tarjoajien tunnistamiseen liittyvät digitaaliset palvelut; vaatimukset eivät kuitenkaan koske varsinaisen tunnistusvälineen esteettömyyttä 
  • kolmannen sektorin organisaatiot, jotka saavat tukea viranomaisilta verkkosivujen tuottamiseen; vaatimukset eivät kuitenkaan koske järjestöjen saamaa ns. yleisavustusta 
  • eräitä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien julkisten yritysten digitaalisia palveluja siltä osin kuin ne on tarkoitettu yleisölle.  

Myös seuraavien tahojen digitaalisten palvelujen tulee 1.1.2021 olla saavutettavat siltä osin kuin niiden tarkoituksena on tarjota palvelua asiakkaille tai suurelle yleisölle: 

  •  luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetut luottolaitokset 
  •  maksulaitoslain (297/2010) 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetut maksulaitokset 
  •  sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut sijoituspalveluyritykset 
  •  vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut vakuutusyhtiöt sekä vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vakuutusyhdistykset. 

Suomessa saavutettavuuden valvonnasta vastaa 1.9.2018 [V 14] alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) edellyttäen, että saavutettavuusdirektiivin toimeenpaneva kansallinen laki astuu voimaan silloin. Valvontavastuu siirtyy valtion lupa- ja valvontavirasto Luovalle sen aloittaessa toimintansa vuoden 2020 alussa. Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että Euroopan unionin jäsenmaat valvovat miten direktiivin toimeenpano toteutuu sekä raportoivat komissiolle julkisen hallinnon palveluissa tehdyistä saavutettavuustoimenpiteistä. Suomen osalta tämän raportoinnin tekee LUOVA vuoden 2020 lopulla, kun ensimmäinen raportointijakso päättyy. 

Digitaalisen palvelun käyttäjillä on oikeus antaa saavutettavuuspalautetta sekä tehdä saavutettavuusselvityspyyntö ja -kantelu porrastetun aikataulun mukaisesti 23.9.2019 alkaen. 

  • Saavutettavuuspalautetta voi antaa kuka tahansa palveluntarjoajalle havaitsemistaan saavutettavuusvaatimusten poikkeamista palveluntarjoajan verkkosisällöissä. Palautteella voi myös pyytää tarkennuksia organisaation käyttämiin kohtuuttoman rasitteen perusteluihin. Saavutettavuuspalautteella voi pyytää palveluntarjoajalta saavutettavasti sellaista sisältöä, jota palvelun käyttäjä tarvitsee etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Asiakkaalla on perustellusta syystä ja yksittäistapauksessa oikeus saada nämä sisällöt saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa tai muuten vaihtoehtoisella saavutettavalla tavalla. 
  • Saavutettavuusselvityspyynnön voi tehdä palautetta antanut henkilö, jos hän ei ole saanut palveluntarjoajalta vastausta määrätyssä ajassa (kaksi viikkoa) tai jos hän on tyytymätön saamaansa vastaukseen. Selvityspyyntö tehdään valvontaviranomaiselle. 
  • Saavutettavuuskantelun kuka tahansa voi tehdä valvontaviranomaiselle saavutettavuusvaatimusten poikkeamista, jota hän havaitsee palveluntarjoajien digitaalisissa palveluissa. 

Valvontaviranomaisen tehtävänä on : 

   1. antaa yleistä ohjausta ja neuvontaa saavutettavuusvaatimusten, velvollisuuksien ja oikeuksien   toteuttamisesta; 

   2. osallistua kansainvälisten saavutettavuusohjeiden valmisteluun ja huolehtia yhteistyössä Viestintäviraston kanssa digitaalisia palveluja koskevien velvoittavien saavutettavuusstandardien tai niiden osien ja niissä viitattujen ohjeiden kääntämisestä suomen ja ruotsin kielelle; 

   3. valvoa ja tarkastaa saavutettavuusvaatimusten noudattamista siten kuin Euroopan komission täytäntöönpanosäädöksessä säädetään; 

   4. kuulla säännöllisesti sidosryhmiä saavutettavuusvaatimusten täyttämisestä; 

   5. raportoida valvonnan tuloksista Euroopan komissiolle. 

   6. käsitellä saavutettavuusselvityspyynnöt ja saavutettavuuskantelut 

   7. julkaista ja ylläpitää saavutettavuusselosteen mallia sekä saavutettavuusvaatimuksia osoitteessa saavutettavuusvaatimukset.fi. 


Lähtökohtaisesti kaikkien julkisen hallinnon digitaalisten palveluiden, verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on oltava saavutettavat. Poikkeuksen tekevät tilanteet, joissa saavutettavuuden toimeenpano aiheuttaa organisaatiolle perustellusti kohtuutonta rasitetta. Tällöin organisaatio voi jättää osan saavutettavuusvaatimuksista täyttämättä.  

Kohtuutonta rasitetta arvioidaan seuraavilla kriteerillä: 

  • Organisaation koko, resurssit ja luonne 
  • Palvelun käyttötiheys ja kesto 
  • Palvelun saavutettavuuden kustannukset ja hyödyt erityisesti vammaisille henkilöille. 
  • Organisaatio voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen vain osittain, ei siis koko palvelun osalta. Kohtuuttoman rasitteen käyttö tulee perustella saavutettavuusselosteessa.

Saavutettavuusdirektiiviin pohjautuva kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö pyritään samaan voimaan 1.9.2018. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saavutettavuusvaatimuksien soveltaminen käynnistyy saman tien, vaan saavutettavuusvaatimukset tulevat voimaan porrastetusti. 

  • 23.9.2018 jälkeen julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019. 
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020. 
  • Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021. 
  • Eduskunnalle 3.5.2018 annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että saavutettavuusvaatimukset eivät koskisi työpaikoilla käytettäviä intra- ja extranettejä. Muiden intra- ja extranettin osalta   siirtymäaika on sama kuin muillakin digitaalisilla palveluilla.

Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset koskevat digitaalisten palveluiden havaittavuutta, hallittavuutta, toimintavarmuutta ja ymmärrettävyyttä. 

Suomessa ja monissa muissa maissa saavutettavuusohjeistukseen on hyödynnetty WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) ohjeita. WCAG on kansainvälinen tekninen ohjeistus siitä, kuinka saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa. Tällä hetkellä käytössä on WCAG:n versio 2.0, (versio 2.1 on valmisteilla). WCAG on jaettu kolmeen vaatimustasoon: A, AA ja AAA. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen AA-tasoon. Direktiivi ei kuitenkaan hyödynnä kaikkia WCAG-ohjeistuksessa olevia kriteerejä. 

Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset pohjautuvat eurooppalaiseen standardiin EN 301 549 saavuttavuuden huomioon ottamisesta julkisen sektorin tieto- ja viestintätekniikkahankinnoissa, joka sekin viittaa WCAG-ohjeistukseen. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ovat ne, jotka on kuvattu eurooppalaisen standardin 301 549 luvuissa 9-11. 

Lisätietoa


Siihen, kuinka saavutettavat palvelunne tällä hetkellä ovat ja mitä teidän tulee vielä kehittää, voitte perehtyä esimerkiksi hyödyntämällä ilmaisia saavutettavuuden arviointiin tarkoitettuja verkkotyökaluja. Muun muassa Papunetissä on lisätietoa saavutettavuuden arvioinnista

Lisäksi monet yritykset tarjoavat yksittäisiä arviointityökaluja sekä tekevät tarkistuspalveluja, joiden avulla voitte saada tarkan arvion digitaalisten palvelujenne saavutettavuudesta. Yritysten tarjoamat auditointi- ja tarkistuspalvelut ovat maksullisia. 

Loppuvuodesta 2018 alkaen voitte myös hyödyntää saavutettavuusselostetta verkkosisältöjenne saavutettavuuden itsearviointiin. Seloste on saavutettavuusdirektiivin vaatima dokumentti, joka on jokaisen julkisen hallinnon digitaalisen palvelun ja sivuston osalta laadittava. Seloste kertoo, kuinka saavutettavuus verkkopalvelussa toteutuu. Selosteen laatiminen antaa hyvän kuvan siitä, mitä palvelun tai sivuston osalta pitää vielä tehdä, jotta saavutettavuusvaatimukset täyttyisivät. Saavutettavuusselosteen malli julkaistaan loppuvuodesta.


Saavutettavista digitaalisista palveluista hyötyvät kaikki käyttäjät, vaikka saavutettavuus parantaakin erityisesti toimintarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää julkisen hallinnon digitaalisia palveluja. Helppokäyttöiset palvelut ja sisällöt rakentavat osaltaan myös myönteistä kuvaa organisaatiostanne. 

Saavutettavuuden edistäminen on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia, sillä se lisää kaikkien mahdollisuuksia hoitaa asiat sähköisesti viranomaisten kanssa.


Saavutettavuusdirektiivi ja sitä vastaava kansallinen laki sisältävät ennen kaikkea määräyksiä teknisistä vaatimuksista, joilla parannetaan saavutettavuutta. Tärkeitä osatekijöitä hyvän käytettävyyden toteuttamiseksi ovat lisäksi sisällön ja palvelun ymmärrettävyys ja selkeys. 

Kognitiivinen ymmärrettävyys ja selkeys helpottavat jokaisen asiointia palvelussa. Näitä ominaisuuksia on kuitenkin vaikeampi mitata kuin teknisiä ominaisuuksia. Näin ollen on mahdollista, että digitaalinen palvelu ei ole helppokäyttöinen, vaikka palvelu täyttäisikin saavutettavuusvaatimukset. 

Katso myös kysymys 15.


Kun suunnittelette verkkosivustojen päivityksiä ja uusia hankintoja, kannattaa varmistaa, että palveluntarjoaja on perillä saavutettavuusvaatimuksista. Pyytäkää palveluntarjoajaa esittämään referenssejä aikaisemmista töistä, joissa saavutettavuus on toteutettu. Kuntaliitto on tehnyt oppaan hankintojen tueksi. Oppaasta löytyy lisää vinkkejä siihen, mihin tarjouspyyntöä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota. 

Lisätietoa


Lähtökohtaisesti kaikki viranomaisten tuottamat audiovisuaaliset sisällöt, kuten tallennetut videot ja podcastit, tulee tekstittää suomeksi ja ruotsiksi ja tarpeen vaatiessa myös muilla kielillä, kuten saameksi, englanniksi tai viittomakielisesti. Mikäli tekstittäminen ei ole mahdollista, on sisältö ja sen tarjoama informaatio avattava muulla tavoin. Audiovisuaalisen informaation voi laittaa sivustolle näkyviin esimerkiksi pelkkänä tekstinä. 

Vaatimus videoiden tekstityksille ei koske suoria livelähetyksiä, eikä niitä videoita, jotka on julkaistu ennen saavutettavuusvaatimusten voimaantuloa. 


PDF-tiedostojen saavutettavuudessa on joskus ongelmia, mutta huolellisuudella nämä voidaan välttää. Kyse on lähinnä siitä mitä tallennusasetuksia käyttää ja kuinka tekee kuvat ja taulukot alt-tekstien avulla sellaisiksi, että ne ovat apuvälineillä luettavat. Parhaimmillaan PDF-tiedosto on täysin saavutettava ja sen rakenne helposti navigoitavissa. Huomaa kuitenkin, että skannatut PDF-tiedostot eivät ole saavutettavia. Ne tallentuvat kuvina, eivätkä ruudunlukuohjelmat pysty tulkitsemaan niitä. 


Saavutettavuus rakentuu havaittavuudesta, hallittavuudesta, toimintavarmuudesta sekä ymmärrettävyydestä. 

Ymmärrettävyys digitaalisissa palveluissa tarkoittaa selkeän ja hyvän yleiskielen käyttämistä. Tietyissä tapauksissa myös selkokielen käyttäminen on perusteltua. Myös erilaisten kuvien, grafiikan tai video- tai ääniaineistojen käyttäminen sisällön esittämiseen voi parantaa verkkosisällön ymmärrettävyyttä. Kirjoitetussa kielessä tulee kiinnittää huomiota myös tekstin visuaaliseen helppolukuisuuteen esimerkiksi otsikoinnin ja ryhmittelyn osalta. 

Kaiken julkisen hallinnon tuottaman viestinnän tulisi olla sellaista, että mahdollisimman moni ymmärtää viestin sisällön. Ymmärrettävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun palvelut koskevat perusoikeuksia. 

Koska monet verkkosisältöjen kognitiiviset ominaisuudet eivät ole teknisesti helposti tarkistettavissa, organisaatiot voivat hyödyntää käyttäjätestausta toteuttamista. Hyvässä käyttäjätestauksessa on mukana mahdollisimman erilaisia käyttäjäryhmiä.