FI SV EN

Johtajana valtiolla

Höyryävä kahvikuppi. Kuva: Helena Wahlman / Gorilla.

Osaava ja eettisesti korkeatasoinen virkamiesjohto on kansallinen voimavara hallituksen ja koko kansakunnan palveluksessa. Julkisen hallinnon toimeenpanokyky on ratkaisevasti riippuvainen johtajien osaamisesta ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Tätä sitoutumista lujittaa poliittisen ohjaukseen johdonmukaisuus sekä virkamiesjohdon ja poliittisen johdon välinen luottamus ja suhteiden toimivuus.

Tavoitteena on, että johtajat ovat johtamisen ammattilaisia, jotka ovat valikoituneet tehtäviinsä ammattimaisen rekrytoinnin, poikkihallinnollisen liikkuvuuden ja suunnitelmallisen kehittämisen seurauksena. Johtajaksi kasvaminen edellyttää tahtoa kantaa vastuuta osana valtioyhteisöä ja halua määrätietoisesti kehittyä eri tehtävissä eri puolilla hallintoa. Valtionhallinnon johtamistehtäviin valikoidutaan pääasiassa muista vaativista tehtävistä ministeriöistä ja virastoista, mutta aikaisempaa enemmän myös muiden työnantajien palveluksesta.

Yhteiskunnallisten asioiden monimutkaisuus ja hallinnan vaikeus pakottavat julkiset johtajat tekemään työtään jatkuvien ristiriitaisten paineiden alaisina. Rohkeaa johtajuutta ja vastuullisuutta kysytään muun muassa tilanteissa, joissa pitää huolehtia toiminnan jatkuvuudesta ja samanaikaisesti olla muutosjohtaja, samoin tilanteissa, joissa pitää vastata omasta organisaatiosta ja samalla sitoutua valtionhallinnon yhteisiin tavoitteisiin. Johtajien arkipäivässä korostuvat sekä uudet organisaatioiden väliset verkostomaiset työtavat että välitön vuorovaikutus ihmisten kanssa. Hyvät johtajat mahdollistavat työyhteisöjen inhimillisten voimavarojen vapautumisen. Perustan tälle luovat johtajien oma hyvinvointi, henkinen kypsyys ja hyvä itsetuntemus.

Valtio tukee johtajien kehittymistä ja tehtävässä onnistumista

Johtaminen on vaativaa työtä, jonka vaatimukset lisääntyvät ja muuttuvat hallinnon ja toimintaympäristön muutosten myötä. Työnantajana valtio odottaa johtajilta aikaisempaa enemmän tahtoa kantaa vastuuta osana valtioyhteisöä ja halua määrätietoisesti kehittyä johtajana. Tavoitteena on, että valtiohallinnon johtajat muodostavat ammattikunnan joka on keskeisiltä osiltaan yhtenäinen. Moninaisuus puolestaan ilmenee johtajien tehtävien sekä taustojen erilaisuutena.

Hyvä hallinto rakentuu yhteiselle näkemykselle hyvästä johtamisesta. Hyvää johtamista saadaan kehittämällä hyviä johtajia ja antamalla heille hyvät onnistumisen edellytykset. Toimivien työyhteisöjen ohella keskeisiä tekijöitä ovat johtajien asema ja palvelussuhteet, valinta, valmennus ja suorituksen johtaminen ja näiden muodosta kokonaisuus. Ensinnäkin johtamistehtävien on oltava houkuttelevia ja valtion on kyettävä rekrytoimaan päteviä ja kehittyviä johtajia johtamistehtäviin ja urille riittävän yhdenmukaisin perustein ja menettelyin. Toiseksi tavoitteena on, että kehittymistavoitteet ja kehityspolut ovat selkeästi näkyvillä ja johtajat saavat tukea uran hallintaan sekä ammatillista kehittymiseen. Kolmanneksi johtajien onnistumisen arvioinnilla tuetaan sekä hallinnon tuloksellisuutta ja johtajien kehittymistä. Lisäksi johdon suoriutumista ja liikkuvuutta edistää tarkoituksenmukainen virka- ja tehtävärakenne, johon liittyy olennaisesti johtamistehtävien määräaikaisuus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoa

Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti 3/2014
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Tulevaisuuden johtajat - valtion johtajapolitiikan arviointiraportti 7/2011
Valtioneuvoston periaatepäätös valtionhallinnon johtajapolitiikasta

Yhteystiedot

Finanssineuvos
Ari Holopainen
puh. 02955 30520
etunimi.sukunimi@vm.fi