Johdon asema ja palvelussuhteet

 

Yhteistä kaikille johtajille

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia. Tätä edistetään johdon liikkuvuudella ja ammatillisen kehittymisen tuella. Erityisesti ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteeseen liittyy määräaikaiset johtamistehtävät.

Johdon virkaan nimitettävän tai nimitetyn virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät valtion virkamieslain perusteella. Lähtökohtaisesti ne ovat samat kuin muidenkin virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet.

Johdon virkoihin nimitetään pääsääntöisesti julkisen haun perusteella. Nimitystoimivalta (tasavallan presidentti, valtioneuvosto, ministeriö, virasto) määräytyy sen mukaan, minkä tyyppisestä johtamistehtävästä on kyse. Enemmän tietoa valtion virantäytössä noudatettavista periaatteista täältä liitteenä olevasta linkistä.

Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Erityisesti käyttäytymisvelvollisuus on vaativampi ylimmillä virkamiehillä kuin muilla, ja käyttäytymisvelvollisuus koskee myös vapaa-aikaa. linkki virkamiesetiikkasivuille

Johtajien irtisanomisperusteista säädetään valtion virkamieslaissa. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. Eroamisikä on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta ja 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

 

Ylimmän johdon asema ja liikkuvuus

Ylimmällä virkamiesjohdolla tarkoitetaan ministeriöiden kansliapäälliköitä, alivaltiosihteereitä, osastopäälliköitä ja virka-asemaltaan vastaavia virkamiehiä sekä virastojen päälliköitä. Ylimpään johtoon kuuluu noin 130 virkamiestä. Vaativissa johtamistehtävissä, ylimmän johdon välittömässä alaisuudessa työskentelee noin 600 johtajaa. Kaikkiaan johtajia ja esimiehiä valtionhallinnossa 73 000 henkilöstöstä on noin joka kymmenes.

Valtion ylimmän johdon virkoihin nimitetään pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi, jollei erityisestä syystä ole perustetta nimittää tätä lyhyemmäksi määräajaksi. Viraston toiminnan kannalta perustellusta syystä määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella. Virkaan nimittämistä uudelle viisivuotiskaudelle julkisen haun perusteella ei ole rajoitettu. Jos virkamies nimitetään toiseksi viisivuotiskaudeksi virkaan, hänen katsotaan eronneeksi mahdollisesta aiemmasta virasta siitä ajankohdasta lukien, jollei viranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

Määräaikaisuuden tavoitteena on lisätä johdon liikkuvuutta ja siten ammatillisista kehittymistä ja käytettävyyttä eri puolilla valtionhallintoa. Valtiovarainministeriö kannustaa ja tukee johtoa hakeutumaan avautuviin tehtäviin. Ministeriön sivuilta löytyy tiedot ylimmän johdon määräaikaisten nimitysten päättymispäivistä (ks. linkki sivun lopussa).

Valtionhallinnon ylimpiin virkoihin nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistään annettava selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta varallisuudestaan sekä kyseiseen virkaan kuulumattomista tehtävistään, sivutoimistaan ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä hänen edellytyksilleen hoitaa viran tehtäviä. Virkaan nimitettyjen ylimmän virkamiesjohdon sidonnaisuustiedot, siltä osin kuin ne ovat julkisia, julkaistaan yleisessä tietoverkossa valtiovarainministeriön sivuilla. Linkki sivulle

Avautuvat ylimmän johdon virat kesäkuu 2016

Muuta lisätietoa

Valtionhallinnon johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti
Virkamiesetiikka, toimikunta

 

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Riitta Bäck
puh. 02955 30116
etunimi.sukunimi@vm.fi

Finanssineuvos
Ari Holopainen
puh. 02955 30520
etunimi.sukunimi@vm.fi