FI SV

Tehtävissä onnistumisen edellytykset

 

Valtionhallinnon johto on hallituksen voimavara, jonka sitoutuminen, kyvykkyys ja toimintaedellytykset vaikuttavat ratkaisevasti yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Mielekkäät tehtäväkokonaisuudet ja ammattimainen suoriutumisen johtaminen tukevat johtamistehtävissä onnistumista.  Keskeisiä vaiheita suorituksen johtamisessa ovat tavoitteista sopiminen ja ohjaus ja tuki tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tulosten arviointi ja tarvittavat kehittämis-, palkitsemis- ja tukitoimet.

Johtamiskeskustelut

Olennaista johtajien onnistumisessa on toimiva keskusteluyhteys johtajan ja hänen esimiehensä välillä. Johtajien ja heidän esimiestensä väliset johtamiskeskustelut lisäävät yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on hyvää johtamista. Toimivan vuorovaikutuksen ennakkoehto on keskinäinen luottamus ja aito dialogi, jossa molemmat osapuolet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Johtamiskeskustelut ovat parhaimmillaan myös yhteisen oppimisen paikkoja, joita käydään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Hyvä johtaminen edellyttää myös hyvin annettua palautetta. Myös ylimmällä virkamiesjohdolla on oikeus saada palautetta omasta johtamisestaan. Ensinnäkin se mahdollistaa sopimisen johtajan tarvitsemasta tuesta ja kehittämistoimista. Lisäksi se vahvistaa reilun pelin sääntöjä keskusteltaessa johtajan palvelussuhteesta.

Johtamissopimukset tulosohjauksen tukena

Keskeinen työkalu valtionhallinnon ylimmän johdon tavoitteiden asetannassa ja tuloksellisuuden seurannassa on johtamissopimus. Osana toimintayksikön ohjausprosessia johtamissopimuksen tulee olla yhteensopiva tulossopimuksen ja budjettikehyksen kanssa. Virastojen tulossopimukset määrittävät toiminnan tavoitteet eli sen mitä tehdään ja johtamissopimukset sen, miten tavoitteisiin johdetaan. Olennaista sopimusten laatimisessa on toimiva keskusteluyhteys johtajan ja hänen esimiehensä välillä. Se mahdollistaa sopimisen myös johtajan tarvitsemista kehittämistoimista ja tuesta. Johtamissopimusmenettely on ollut käytössä valtionhallinnossa vuodesta lähtien 2005. Vuonna 2016 johtamissopimus on tehty noin puolelle valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluvista.

Hallituksen johtamista koskevan kärkihankkeen tavoitteena on, että kaikissa ministeriöissä on käytössä hallinnon uudistumista edistävät johtamissopimukset vuonna 2017. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti nykyisiä johtamissopimuskäytäntöjä ja teki ehdotukset valtionhallinnon johdon johtamissopimusmenettelyn ja – mallin uudistamiseksi. Työryhmän työn lähtökohtina ovat olleet maan hallituksen linjaus johtamissopimusten käytön laajentamisesta koskemaan kaikkia ministeriöitä ja näkemys tarpeesta vahvistaa johtamissopimusten hyötyjä. Työryhmä teki ehdotuksensa seuraavien periaatteiden pohjalta:

  • Johtamissopimusmenettelyä yksinkertaistetaan.
  • Selkeytetään virastojen tulossopimusmenettelyn ja johtamissopimusmenettelyn välinen suhde.
  • Valtionhallinnon yhdenmukaisuutta lisätään sisällyttämällä sopimuksiin yhteisiä johtamisen tavoitteita ja edistämällä yhdenmukaisia arviointikriteerejä ja – menetelmiä.
  • Edistetään johdon oikeutta saada ammattimaisesti annettua palautetta johtamisestaan.
  • Sopimuksiin sisällytetään tulospalkkion mahdollisuus.

Työryhmä laati uuden sopimusmallin, johon sisältyy seuraavat osiot: 1) yhteiset johtamisen tavoitteet, 2) tulostavoitteet, 3) johtaminen ja johtajuus sekä 4) henkilökohtainen kehittymisosio. Työryhmä ehdottaa, että ministeriöiden kansliapäälliköille sovelletaan yhteistä perusmallia, kuitenkin ottaen huomioon heidän tehtävänsä erityispiirteet.

Valtiovarainministeriö ohjeisti sopimusten tekoa helmikuussa 2017.

Tehtävien palkitsevuus

Mielekkäillä johtamistehtävillä, hyvillä kehittymismahdollisuuksilla ja kokonaisuutena kilpailukykyisillä palvelussuhteen ehdoilla varmistetaan valtiotyönantajan kilpailukyky työmarkkinoilla. Valtion on kaikkina aikoina kyettävä houkuttelemaan palvelukseensa ja kyettävä pitämään palveluksessa päteviä ja kehittyviä johtajia ja esimiehiä.

Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina on tärkeää ottaa käyttöön ja kehittää monipuolisesti erilaisia palkitsemisen keinoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset osaamisen kehittämiskeinot, kuten uudentyyppiset, mahdollisesti vastuullisemmat työtehtävät, koulutus tai osaamisen syventäminen tai laajentaminen liikkuvuuden ja henkilökierron avulla. Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen ja joustavat uramahdollisuudet ja urapolkuvaihtoehdot ovat tärkeitä kannustimia valtionhallinnon tehtävissä. Yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät ja toiminnan arvoperusta ovat myös valtion valtteja johtajista ja muusta henkilöstöstä kilpailtaessa.

 

Lisätietoa

 

Valtion ylimmän virkamiesjohdon tulospalkkiojärjestelmä, päätös 10.11.2009 (ks. liitteet alla)

Johtamissopimus- ja tulospalkkiomenettely:

Valtion ylimmän virkamiesjohdon tulospalkkiojärjestelmä muutostilanteessa, päätös 20.1.2015
Valtion ylimmän virkamiesjohdon tulospalkkiojärjestelmän muutos, päätös 25.6.2015
Sovittu mikä sovittu – johtamissopimustyöryhmän loppuraportti 2016

Johtamissopimusten kehittäminen valtionhallinnossa – kyselyn tulokset 2016

Tulosohjaus
Valtionhallinnon henkilökierto-opas 2012

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Riitta Bäck
puh. 02955 30116
etunimi.sukunimi@vm.fi

Finanssineuvos
Ari Holopainen
puh. 02955 30520
etunimi.sukunimi@vm.fi