Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtionhallinnossa hahmotettu vaihtoehtoisia koronaskenaarioita – fokus tulevissa vuosissa

Opetus- ja kulttuuriministeriöSosiaali- ja terveysministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston viestintäosastoValtiovarainministeriö
16.4.2021 14.00
Tiedote 239

Koronatilanteeseen kevätkaudella 2021 liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Epävarmasta tilanteesta huolimatta on tärkeää arvioida koronaepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Valtionhallinnossa onkin skenaarioiden avulla hahmoteltu pandemian mahdollisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan lähivuosina. Luodut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan laskelmiin ja arviointiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Skenaarioita on hyödynnetty hallituksen suunnitelmassa koronarajoitusten purkamisesta.

Valmistellut keskipitkän- ja pitkän aikavälin koronaskenaariot kuvaavat kolme mahdollista kehityskulkua epidemiatilanteesta Suomessa ja maailmalla ja tilanteen vaikutuksista kesästä 2021 vuoden 2023 loppuun asti. Lisäksi työhön sisältyy laadullinen katsaus epidemian vaikutuksista vuosina 2024-2026. Vaikutuksia on kuvattu talouden, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä väestön tasolla.

Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistyössä THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 


Skenaariot ovat: 

  1.  Epidemia saadaan hallintaan sekä Suomessa että maailmalla kesään 2021 mennessä
  2.  Epidemia saadaan hallintaan Suomessa kesään 2021 mennessä, hallinta maailmalla pitkittyy vuoteen 2022 
  3.  Epidemian hallintaan saaminen pitkittyy sekä Suomessa että maailmalla vuoteen 2022.

Ensimmäisessä skenaariossa tilanne normalisoituu kesä-heinäkuuhun mennessä. Rokotukset etenevät suunnitellusti ja rajoitustoimien avulla hillitään kevään epidemiatilannetta. Talven 2021-2022 epidemia jää vaikutuksiltaan lieväksi. VM:n joulukuun suhdanne-ennusteen perusura on laadittu tämän skenaarion mukaan. Tässä skenaariossa yhteiskunta toimisi syksystä alkaen käytännössä normaalisti ilman merkittäviä rajoitustoimia ja häiriöitä taloudelliselle toimeliaisuudelle, palveluille tai sosiaaliselle kanssakäymiselle. Vastaava kehityskulku toteutuisi Suomelle keskeisissä vientimaissa. 

Toisessa skenaariossa epidemia on saatu hallintaan Suomessa syyskauden 2021 alkaessa eli Suomen tilanne vastaa skenaariossa 1 kuvattua. Suomi siirtyy lähes normaaliin elämään kesä- heinäkuun aikana, eikä epidemiatilanne enää merkittävästi heikkene tämän jälkeen. Maailmalla tilanne pitkittyy, ja kehittyvissä maissa tilanne voi olla vaikea. Tämä luo epävarmuutta, mikä vaikuttaa Suomeen erityisesti kansainvälisen kaupan kautta.

Kolmannessa skenaariossa epidemian hallinta viivästyy syystä tai toisesta sekä Suomessa että maailmalla. Olennaisesti epidemiatilanne on tässä skenaariossa vielä vuoden 2021 lopulla haastava ja helpottaa vasta vuoden 2022 aikana. Talouden elpyminen ja yhteiskunnan eheytyminen viivästyvät. 

Hyvinvoinnin ongelmat uhkaavat kasautua – talouden tilanne kohtuullinen 

Skenaarioihin sisältyvien laskelmien mukaan epidemian talousvaikutukset eivät ole BKT:n kehityksen tai talouden kokonaisuuden kannalta erityisen vakavia missään skenaariossa. Joidenkin toimialojen ja yritysten tilanne on kuitenkin vaikea. Sen sijaan kaikissa kehityskuluissa voimakasta huolta herättävät hyvinvoinnin ongelmien kasautuminen sekä riski kohonneen palvelutarpeen pitkittymisestä. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteessa on tulevaisuutta koskevia riskejä. 

Vuosikymmenen puolivälissä haasteeksi nousee se, että jo ennen koronakriisiä olemassa olleet kysymykset voimistuvat kriisin seurauksena. Esimerkiksi julkista velkaa on entistä enemmän samalla kuin SOTE-palveluiden tarve on voinut kasvaa. Jo entuudestaan heikossa asemassa olleiden ihmisten tilanne on kriisin seurauksena voinut heiketä pitkäaikaisesti. Työn tuottavuuden kasvun merkitys tässä tilanteessa aiempaakin suurempi. Samalla esimerkiksi digitaalinen murros on hypännyt askeleen edemmäs, mikä osaltaan aiheuttaa muutospaineita erityisesti kaupan alalla, jossa merkittävä osa nykyisistä työpaikoista katoaa 2020–luvun aikana. 

Näiden haasteiden taklaamiseksi on tarpeen samanaikaisesti pyrkiä edistämään talouskasvua, huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä, järjestämään SOTE-palvelut tuottavasti ja ehkäisemään eriarvoisuutta.  

Huomionarvoista on, että kriisillä on myös myönteisiä vaikutuksia, kuten digitaalisten palveluiden ja toimintamallien kehityspyrähdykset.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jouni Varanka, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160177, strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 0295 163382