Uskottava finanssipolitiikka perustuu ennakoitavuuteen ja pitkäjänteiseen sopeutustyöhön
Talouspolitiikan arviointineuvosto on tehnyt ensimmäisen lakisääteisen arvionsa hallituksen toimista julkisen talouden vahvistamiseksi suhteessa EU-tavoitteisiin uuden sääntelyn mukaisesti. Talouspolitiikan arviointineuvoston näkemys on painava puheenvuoro, ja hallitus suhtautuu siihen vakavasti.
Arviointineuvoston mukaan hallitus on tehnyt merkittäviä sopeutustoimia, ja Suomi noudattaa nettomenopolkua 2024–2026. Riski tavoitteiden rikkoutumisesta kuitenkin on vuosina 2027 ja 2028. Arviointineuvosto katsoo, että olisi hyvä, jos hallitus tekisi joitakin uusia sopeutustoimia jo budjettiriihessä 2026 tai ainakin pidättäytyisi uusista julkista taloutta heikentävistä päätöksistä.
Hallitus on päättänyt kautensa aikana mittavista sopeutustoimista, ja jatkamme sopeutuksen toimeenpanoa kautemme loppuun saakka
Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat jo 4,8 miljardiin euroon. Uusia, velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan talousarviossa toimeen lähes miljardin euron edestä. Kevään kehysriihessä sopimamme mukaisesti uusia säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon ja järjestöavustuksiin. Vaalikauden aikana olemme tehneet miljardiluokassa lisäsäästöjä useamman kerran hallitusohjelman päälle.
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen syyskuun alussa tilanteessa, jossa taloudesta saadaan pitkän odotuksen jälkeen laaja-alaisesti myönteisiä signaaleja. Luultavasti talousennusteet tarkistuvat riiheen mennessä ylöspäin. Kasvu itsessään on omiaan vakauttamaan julkista taloutta, vaikka julkista taloutta tuleekin sopeuttaa seuraavalla vaalikaudella vielä 8–11 miljardilla eurolla. Julkisen talouden uskottava sopeutus on maraton, ei pikamatka. Hallituksen kasvuriihessä luotiin edellytyksiä talouskasvulle. Kasvun nopeutuminen tulee todennäköisesti jonkin verran helpottamaan säästötarvetta.
Tärkein tekijä talouden kehitykselle on ennustettava ja vakaa toimintaympäristö
Yritysten ja kotitalouksien tulee voida luottaa, että merkittävät päätökset valmistellaan huolellisesti ja toimeenpannaan siten, että muutoksiin voi varautua. Alkanutta talouskasvua ei pidä tässä suhdannetilanteessa tappaa hätäisesti valmistelluilla uusilla leikkauksilla ja veronkorotuksilla, se olisi huonoa talous- ja suhdannepolitiikkaa.
Uudet, yllättävät menoleikkaukset ja varsinkin veronkiristykset olisivat omiaan tuhoamaan luottamusta talouden kehitykseen. Esimerkiksi yhteisöveropäätöksen yllättävä peruminen rapauttaisi merkittävästi luottamusta päätöksentekoon, ja tämä olisi talouskasvulle ja luotettavalle talouskasvulle tuhoisaa. Siksi hallitus pidättäytyy alkanutta talouskasvua tukahduttavien uusien yllättävien sopeutuspäätösten tekemisestä.
Menokuri jatkuu
Arviointineuvoston suosituksen mukaisesti hallitus tulee pidättäytymään uusista julkista taloutta heikentävistä päätöksistä. Ministeriöt ovat tehneet ehdotuksia 0,6 miljardin euron edestä. Uusia menoehdotuksia ei tulla valtaosin hyväksymään, ja ainoastaan täysin välttämättömät menolisäykset tullaan kattamaan budjettikehyksen puitteissa. Hallitus ohjeistaa ministeriöitäpidättäytymään uusista julkista taloutta heikentävistä ehdotuksista budjettiriiheen.
Pääministeri Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Riikka Purra
Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Matias Pajula p. 0295 161 731