Hallitus ehdottaa tiukennuksia pankkilainsäädäntöön
Valtioneuvosto on antanut tänään 17.4.2014 eduskunnalle ehdotuksen uudeksi luottolaitoslaiksi.
Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin direktiivi ja asetus, jotka perustuvat pankkisääntelyn maailmanlaajuiseen kokonaisuudistukseen (niin kutsuttu Basel III) . Lainsäädäntöuudistuksen tarkoituksena on poistaa niitä epäkohtia nykyisessä lainsäädännössä, joiden on katsottu osaltaan myötävaikuttaneen vuonna 2008 kärjistyneeseen kansainväliseen finanssikriisiin.
Enemmän ja parempilaatuista pääomaa kattamaan riskejä
Pankeilta vaaditaan niin kutsuttua ydinpääomaa niiden riskien kattamiseksi. Se pitää sisällään osake-, osuus- tai peruspääoman ja jakamattomat voittovarat. Ehdotuksen myötä ydinpääoman suhde pankin riskipainotettuihin tase-eriin nousisi nykyisestä 4 prosentista 7 prosenttiin. Koko rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkittäville pankeille voitaisiin lisäksi asettaa enintään 3 prosentin lisäpääomavaatimus.
Lakiin lisättäisiin suhdannevaihteluiden vaikutuksen vähentämiseksi säännökset niin kutsutusta makrovakauden valvonnasta. Finanssivalvonta voisi suhdannetilanteesta riippuen asettaa pankeille edellä mainittujen pääomavaatimusten lisäksi enintään 2,5 prosentin suuruisen harkinnanvaraisen lisäpääomavaatimuksen. Tämän niin kutsutun vastasyklisen pääomapuskurin tarkoituksena olisi hillitä markkinoiden ylikuumenemisesta aiheutuvia kokonaistaloudellisia riskejä.
Samassa tarkoituksessa ehdotetaan myös niin kutsuttua lainakattoa asuntolainoihin. Lainakatolla rajoitettaisiin luoton määrää suhteessa luoton vakuuden arvoon. Niin kutsuttu enimmäisluototussuhde saisi olla ensiasuntoa varten hankittavan lainan osalta enintään 95 prosenttia ja muiden lainojen osalta 90 prosenttia. Lisäksi Finanssivalvonta voisi suhdannetilanteen niin vaatiessa kiristää lainakattovaatimusta enintään 10 prosenttiyksiköllä.
Pankkien hallinto tarkemmin säännellyksi
Hallitus ehdottaa, että lainsäädäntöä pankkien hallinto- ja ohjausjärjestelmille asetettavista vaatimuksista muutettaisiin huomattavasti yksityiskohtaisemmaksi EU-direktiivin mukaisesti. Lisäksi pankkien mahdollisuuksia maksaa tulospalkkioita rajoitettaisiin entisestään.
Finanssivalvonnan oikeutta määrätä hallinnollisia seuraamuksia pankeille säännösten rikkomisesta laajennettaisiin merkittävästi. Finanssivalvonnan määräämän hallinnollisen seuraamusmaksun enimmäismäärä voisi olla oikeushenkilöille 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta sekä luonnollisille henkilöille 5 miljoonaa euroa.
Luottolaitostoiminnasta annettua lakia ja Finanssivalvonnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi Euroopan keskuspankin valvontatehtäviä koskevan asetuksen johdosta. Uusien säännösten mukaan Finanssivalvonta hoitaisi sille laissa säädettyjä tehtäviä ainoastaan siltä osin kuin niitä ei asetuksen mukaisesti ole siirretty Euroopan keskuspankille. Asetuksen mukaan suurimpien pankkiryhmien, joita Suomessa ovat Nordea, Danske Bank ja OP-Pohjola-ryhmä, valvonta siirtyy syksyllä 2014 Euroopan keskuspankin vastuulle.
Ehdotetut säännökset koskisivat pankkien lisäksi myös muita laissa määriteltyjä luottolaitoksia sekä pääosin myös sijoituspalveluyrityksiä.
Lakeja ehdotetaan tulemaan voimaan pääosin 1.7.2014. Niihin ehdotetaan kuitenkin lukuisia siirtymäsäännöksiä, joiden mukaan muun muassa lainakattoa koskeva säännös tulisi voimaan vasta 1.7.2016.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013
* Lisätietoa: Capital Requirements Directive (Euroopan komissio)
Lisätietoja: vanhempi hallitussihteeri Miki Kuusinen, [email protected]