Hyppää sisältöön
Media

Helsingin hallinto-oikeus 27.3.2020 20/0247/2

Asia: Virkamiehen irtisanomista koskeva valitus
Asiasanat: 
Kohtuullinen aika
Käyttäytymisvelvollisuus
Myöhästely
Poissaoloilmoitus
Työaikojen noudattaminen
Työnjohtomääräys

Viraston johtaja oli irtisanonut A:n virkasuhteen päättymään kuuden kuukauden kuluttua päätöksen tiedoksiannosta. Perusteena irtisanomiselle oli A:n toistuva esimiesten antamien työaikaohjeiden ja liukuma-aikasääntöjen rikkominen sekä luvaton poissaolo. A oli alle vuoden aikana ollut luvatta poissa työstä yhtenä työpäivänä, sekä kuutena muuna päivänä myöhästynyt. Poikkeamat työajoista eivät olleet vähäisiä. A oli jo aiemmin saanut varoituksen osittain samasta syystä, joten vastaavat laiminlyönnit muodostivat valtion virkamieslain 25 §:ssä tarkoitetun erityisen painvan syyn irtisanoa virkamies.

A valitti irtisanomista koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän mukaan käsillä ei ollut sellainen erityisen painava syy, jolla virkamies voitiin irtisanoa. Irtisanominen ei myöskään valituksen mukaan ollut tapahtunut kohtuullisessa ajassa se perusteena olevista tapahtumista. Perusteena olevat myöhästymiset eivät olleet toistuvia ja johtuivat osin A:sta riippumattomista syistä. A haastoi myös osin aiemman kirjallisen varoituksen perusteita valituksessaan, mutta koska aiempi varoitus oli saanut lainvoiman, hallinto-oikeus ei enää tutkinut varoituksessa esitettyjä perusteita. Varoitus perusteineen voitii kutenkin ottaa irtisanomista koskevassa kokonaisharkinnassa huomioon.

Poikkeamat työajoista merkitsivät esimiesten A:lle henkilökohtaisesti antamien ohjeiden rikkomista. Hallinto-oikeus katsoi, että A:lla oli saamastaan varoituksesta huolimatta myöhästymällä ja jäämällä pois työstä menetellyt toistuvasti vastoin valtion virkamieslain 14 §:ssä säädettyjä virkavelvollisuuksiaan. Vaikka A:n poissaolojen ja myöhästymisten arvioinnissa ilmeni myös asiaa lieventäviä seikkoja, oli menettely kokonaisuutena arvioiden osoittanut piittaamattomuutta työnantajan ohjeita ja määräyksiä sekä omaa viranhoitoa kohtaan. Virastolla oli ollut virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa A:n virkasuhde. Työnantaja oli myös toiminut asiassa kohtuullisessa ajassa. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet: 

Hallintolaki 6 § 
Valtion virkamieslaki 11 § 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 20 § 2 momentti, 25 §:n 2-3 momentti 29 § 1momentti