Suomen pj-kaudella tavoitteena EU:n taloudellisen kasvun parantaminen
Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ydintavoitteena on taloudellisen kasvun ja työllisyyden edellytysten parantaminen Euroopassa sekä Euroopan aseman vahvistaminen maailmantaloudessa. Tavoitteiden saavuttamisessa keskeisinä keinoina ovat vakauteen tähtäävän finanssipolitiikan varmistaminen sekä rakenteellisten ja taloudellisten uudistusten nopeuttaminen.
Kansainväliset tehtävät korostuvat EU-puheenjohtajuuden myötä myös valtiovarainministeriön puolella. Ministeri Eero Heinäluoma toimii puheenjohtajana syksyn Ecofin–ministerineuvoston kokouksissa ja varapuheenjohtajana euroryhmän kokouksissa. Heinäluoma edustaa Euroopan unionia Kansainvälisen valuuttarahaston IMFC-kokouksessa syyskuussa Singaporessa ja G20-kokouksessa marraskuussa Melbournessa.
Syyskuussa Suomi isännöi epävirallista Ecofin-kokousta Helsingissä. Paikalle saapuvat EU-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat.
ECOFIN-NEUVOSTON PAINOPISTEALUEET
Syksyllä 2006 ministerineuvoston työtä ohjaa monivuotinen strateginen ohjelma (2004 - 2006), Itävallan ja Suomen laatima yksityiskohtaisempi neuvoston työohjelma ja erillinen Ecofin-neuvoston työohjelma vuodelle 2006, jota Suomi on nyt täsmentänyt. Ecofin-neuvoston tehtäväalue kattaa noin 50 asiaa.
Talouspolitiikan koordinaatiokehikon vahvistaminen
Suomen puheenjohtajuuskaudella jatketaan työtä talouspolitiikan koordinaation vahvistamiseksi niiden uudistusten pohjalta, joita tehtiin keväällä 2005 vakaus- ja kasvusopimukseen ja Lissabonin strategiaan. Suomen kaudella arvioidaan, kuinka vakaussopimuksen uudistamisessa onnistuttiin. Jäsenmaat päivittävät kansalliset talous- ja työllisyysohjelmansa syksyllä 2006 ja raportoivat ensimmäistä kertaa kansallisten ohjelmiensa toimeenpanosta.
Vakaus- ja kasvusopimuksen toimeenpanossa pyritään Suomen puheenjohtajuuskaudella vahvistamaan keväällä 2005 lisättyjen uusien elementtien selkeää tulkintaa. Tuolloin sovittiin mm. siitä, että kukin jäsenvaltio määrittää omaa julkista taloutta koskevat keskipitkän aikavälin tavoitteensa. Uudistuksen toteutumista arvioidaan komission tiedonannon perusteella. Samalla on tarkoitus syventää keskustelua julkisesta taloudesta ja tarkastella kansallisen tason budjetti- ja kehysjärjestelmiä.
Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja integraatio
Suomi tulee omalla pj-kaudellaan kiinnittämään huomiota rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Suomi haluaa parantaa EU:n rahoitusmarkkinoiden kriisinhallinnan järjestelyjä ja toimintavalmiutta ottaen huomioon rahoitusmarkkinoiden lisääntyvän integroitumisen. Suomi aikoo edistää myös rahoitusmarkkinoiden lainsäädännön valmistelua. Keskeisiä hankkeita tulevat olemaan maksupalveludirektiivi, omistajavalvontaa koskevien säädösten uudistaminen ja arvopaperikaupan selvitystoiminta.
Alkoholiverotus
EU:ssa alkoholin kansalliset verotasot vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen, mikä on aiheuttanut sisämarkkinoiden toimintaan häiriöitä. On tarpeellista yhdenmukaistaa verotasoja, jotta alkoholin hintatasoja saataisiin tasattua. Suomen tavoitteena on korottaa alkoholin vähimmäisverotasoja erityisesti väkevien alkoholijuomien osalta.
Arvonlisäverotus
Ecofin-neuvostossa on viimeisen kahden vuoden ajan käsitelty ns. ALV-pakettiin liittyviä arvonlisäverojärjestelmän nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista koskevia hankkeita, joiden tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseen. Pakettiin kuuluvat palvelujen verotuspaikkasäännösten uudistamista ja arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamista koskevat ehdotukset.
Palvelujen verotuspaikkaa koskevan ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa verotuspaikkaa koskevia sääntöjä siten, että ne mahdollisimman usein johtaisivat veron kantamiseen kulutusmaassa. Arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamista koskevien ehdotusten tarkoituksena on helpottaa arvonlisäverosäännösten noudattamista rajat ylittävää kauppaa harjoittaville verovelvollisille. Ehdotuksen ytimen muodostaa yhden yhteyspisteen järjestelmä, jossa verovelvollinen voisi sijoittautumisvaltionsa verohallinnon kautta ja sen myöntämää rekisterinumeroa käyttäen täyttää sähköisesti ilmoitusvelvollisuutensa muihin jäsenvaltioihin.
Tavoitteena on, että ALV-paketista saataisiin aikaan kokonaisratkaisu Suomen puheenjohtajakaudella.
Euroalueen laajentuminen
Heinäkuussa Ecofin-neuvosto käsittelee komission ehdotusta Slovenian liittymiseksi euroalueeseen. Tämä aloittaa uuden vaiheen euroalueen laajentumisessa. Perustamissopimuksen mukaan ulkopuolisten maiden eurokelpoisuutta on arvioitava vähintään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran kriteerien täyttyminen tuleekin arvioitavaksi marraskuussa, jolloin komissio ja EKP laativat säännönmukaiset lähentymisraportit. Raportti tulee lopulta neuvoston käsiteltäväksi, jolloin käydään keskustelu siitä, kuinka ulkopuoliset maat täyttävät kestävän lähentymisen kriteerit ja yhteisvaluutan käyttöönoton edellytykset.
Euroopan investointipankin lainamandaatin uusiminen
Neuvosto päättää syksyllä 2006 myös EU:n ulkopuolisille alueille annettavan, Euroopan investointipankin lainamandaatin uudistamisesta. Päätöksessä määritellään eri maantieteellisille alueille osoitettavat lainatakuut. Lisäksi on mahdollista päättää uusista alueista, joille lainoja myönnetään. Puheenjohtajamaan tavoitteena on, että lainamandaattien jako tukee EU:n naapuruus- ja kumppanuuspolitiikkaa tasapuolisesti.
PAINOPISTEET MUIDEN ASIOIDEN OSALTA
Agenda 2007 neuvottelujen loppuunsaattaminen
Neuvosto, parlamentti ja komissio allekirjoittivat sopimuksen EU:n rahoituskehysten 2007 - 2013 mitoituksesta toukokuussa 2006. Sopimus mahdollistaa eri politiikkaohjelmien viemisen päätökseen Suomen pj-kaudella. Politiikkaohjelmia koskevien neuvottelujen loppuunsaattaminen on erityisen tärkeää ennen uuden ohjelmakauden alkua 2007.
Vuoden 2007 budjettivalmistelussa on tavoitteena keskittyä uusien kehysten vaikutusten täysimääräiseen toteuttamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään taloushallinnon tehostamiseen ja hallintomenettelyjen kehittämiseen.
Omia varoja koskeva neuvoston päätös on tarkoitus viimeistellä Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Sääntelyn uudistaminen
Parempi sääntely on osa EU:n horisontaalista päätöksentekoa. Tavoitteena on saattaa jo annetut sitoumukset osaksi käytännön työryhmätyöskentelyä neuvostossa. Lainsäädännön laadun kehittämisessä tarvitaan kaikkien toimielinten sitoutumista ja yhteistyötä. Parempaa sääntelyä käsitellään Suomen pj-kaudella lokakuun Ecofin-neuvostossa. Komission odotetaan raportoivan tuolloin yritysten hallinnollisten kustannusten arvioinnista, joka on vuoden alusta ollut kiinteä osa uuden EU-säännöstön vaikutusarviointeja.
Globaali kilpailu, innovaatiot ja tuottavuus
Euroopan unionin taloudellinen menestys globaalin kilpailun paineessa riippuu entistä enemmän sopeutumiskyvystä ja muutosvalmiudesta. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten lisäämisellä on luotu edellytyksiä innovaatiotoiminnalle, jolla on keskeinen merkitys talouskasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamisen kannalta.
Ecofin-neuvoston näkökulmasta innovaatiopolitiikalla on merkitystä sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoituksen tehokkaan kohdentamisen että kasvupotentiaalin luomisen kannalta. Euroopan ongelmana on se, että sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat edelleen liiallinen sääntely sekä lainsäädännölliset ja rakenteelliset esteet. Valtiontuki kohdistuu sekin useassa tapauksessa lähinnä vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Lisäksi Euroopan ongelmana on se, että rahoitusmarkkinat eivät tue riittävästi kasvuyrittäjyyttä ja riskinottoa.
Syyskuun epävirallisessa Ecofin-neuvostossa keskustellaan innovaatioista ja niiden käyttöönoton edistämisestä ja tuottavuuden parantamisesta. Erityistä huomiota kiinnitetään riskinoton ja kasvuyrittäjyyden esteiden poistamiseen.
Energia
Energiamarkkinoiden kehitys muodostuu tulevaisuudessa entistä merkityksellisemmäksi talouden vakauden ja kestävän kasvun kannalta. Ecofin-neuvosto pohtii, kuinka energiatehokkuutta voitaisiin parantaa ja edistää energian toimitusvarmuutta mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan ja ottaa samalla huomioon kestävän kehityksen tavoitteet.