Ylijohtaja Terhi Järvikare:
Sopeutus vaatii myös veroratkaisuja
Julkisuudessa on ollut paljon puhetta seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta. Valmistelemme valtiovarainministeriössä verokartoitusta, jossa tarkastelemme verojärjestelmää ja vaihtoehtoja seuraavan hallituskauden mahdollisiksi veronkorotuksiksi.
Tulevilla vaalikausilla Suomen julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan useilla miljardeilla euroilla. Joulukuun 2025 arvion mukaan sopeutustarve vuoteen 2031 mennessä on vähintään noin 8 miljardia euroa, mutta luku muuttunee vielä tämän vuoden mittaan, kun talouden näkymät päivittyvät.
EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät, että julkisen talouden vahvistaminen tulee hoitaa suorilla sopeutustoimilla eli menosäästöillä tai veronkorotuksilla. Säännöt edellyttävät myös, että sopeutus ei voi painottua jakson myöhempiin vuosiin, vaan toimia täytyy tehdä heti seuraavan vaalikauden alusta. Sopeutuksen tarve on niin suuri ja aikataulu niin tiukka, ettei sen hoitaminen ole realistista ilman verotukseen liittyviä toimia.
Koska Suomi kuuluu jo lähtötasoltaan korkean verotuksen maihin, veronkorotuksista päätettäessä täytyy olla huolellinen, jotta talouskasvun edellytykset heikentyvät mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi on harkittava tarkkaan, mihin ja miten korotukset kohdennetaan. Toisaalta sopeutustarpeen ollessa iso on tehtävä veronkorotuksia, joiden verotuotto on suuri.
Suurimmat veropohjat ovat ansiotuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. Vaikka työn verotuksen kiristämistä halutaan välttää ja arvonlisäverotukseen on tehty korotuksia jo tällä hallituskaudella, on epätodennäköistä, että ne pystytään jättämään kokonaan korotusten ulkopuolelle. Veronkorotukset on myös suunnattava sellaisiin kohteisiin, joista verotuottojen lisäys pystytään arvioimaan luotettavasti ja verotuottoja voidaan perustellusti olettaa kertyvän myös pidemmällä aikavälillä.
Verojärjestelmän vakaus ja ennustettavuus nousevat yleensä tärkeimmiksi verojärjestelmän ominaisuuksiksi, kun asiaa kysytään verovelvollisilta. Lainsäädännön vakauden ja ennustettavuuden merkitys korostuu nyt, kun maailmanpolitiikan epävarmuus heikentää luottamusta tulevaan. Tämä tulee ottaa huomioon seuraavan hallituskauden veropolitiikkaa mietittäessä.
Valtiovarainministeriössä on valmisteilla virkapuheenvuoron lisäksi meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus, jossa tarkastellaan verojärjestelmää ja vaihtoehtoja veronkorotuksiksi. Tarkoitus on, että esille tuodaan suuri määrä mahdollisia toimenpiteitä, joiden pohjalta seuraava hallitus voi tehdä päätöksensä.
Terhi Järvikare
Osastopäällikkö, ylijohtaja
Valtiovarainministeriö julkaisee lokakuussa 2026 virkapuheenvuoron, jossa käsitellään seuraavan hallituskauden keskeisimpiä yhteiskunnallisia haasteita, joihin ministeriö pyrkii tarjoamaan konkreettisia tietoon perustuvia ratkaisuvaihtoehtoja. Myös useimmat muut ministeriöt julkaisevat omat virkapuheenvuoronsa. Valtiovarainministeriön virkapuheenvuoro tarjoaa näkemyksiä erityisesti julkisen talouden sopeuttamisesta ja julkisen hallinnon kehittämisestä kustannustehokkaalla tavalla. Virkapuheenvuoron valmistelun lähtökohtana on visiomme ”VM turvaa tulevaa”. Tämä kolumni on osa kolumnisarjaa, joka taustoittaa puheenvuorossa käsiteltäviä teemoja