Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe Suomen kestävän kasvun ohjelman lähetekeskustelussa

Valtiovarainministeriö
1.12.2020 15.38
Puhe
Matti Vanhanen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe Suomen kestävän kasvun ohjelman lähetekeskustelussa eduskunnassa 1. joulukuuta.

Arvoisa puhemies,

Euroopan Unionin päämiehet sopivat kesällä mittavasta elpymispaketista, jolla suunnataan yhteensä 750 miljardia euroa kertaluonteisesti vuosien 2021-2023 aikana jäsenmaiden koronasta toipumiseen ja uudistumiseen. Samanlaiset paketit on tehty Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Euroopan yhteinen ja samansuuntainen elvytys on kiistatta tehokkaampaa kuin se, että jokainen maa toimisi yksin. Suomi on pieni, kansainvälisistä vientimarkkinoista riippuvainen maa. Euroopan elpyminen on meidän etumme. Muiden EU-jäsenmaiden talouden tai rahoitusjärjestelmän epävakaus hidastaisi Suomenkin toipumista koronasta.

EU:n instituutioissa lopullinen päätöksenteko elpymisvälineestä on kesken mutta loppusuoralla. Valtiovarainministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa syksyn aikana käynyt ennakoivasti vuoropuhelua alueiden, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa siitä, miten elpymisvälineen rahat olisi viisasta sijoittaa, kun ne aikanaan jäsenmaiden käyttöön tulevat. Elvytyksen pitää olla nopeaa ja oikea-aikaista. Vara ei venettä kaada.

Syksyn aikana käydyn yhteisen valmistelun tuloksena hallitus antaa tänään eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Se elvyttää, uudistaa ja näyttää tietä Koronan jälkeiseen aikaan. Tavoitteemme on kohdentaa rahoitus vaikuttavasti ja tehokkaasti niin, että siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti koko maassa ja kaikille suomalaisille. 

Suomen jäsenmaksut Euroopan Unionin budjettiin kasvavat jonkin verran elpymisvälineen rahoittamiseksi.

Takaisinmaksu tapahtuu seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Mitä viisaammin nyt uudistamme yhteiskuntaamme kasvu-uralle, sitä helpommin maksamme takaisin sekä EU:lle että erityisesti Suomen valtiolle korona-aikana syntyneen velan.

Talousennusteet ennakoivat meille koronan jälkeen noin 2,5 prosentin vuositason kasvua, kunnes se pian tämän jälkeen hiipuu matalammaksi. Meidän ei pidä tyytyä tähän ja siksi tarvitsemme nopeavaikutteista elvytystä, joka samalla luo pysyvää kasvupotentiaalia uudistusten kautta.

Talouden hetkellinen elpyminen tämän vuoden kolmannella neljänneksellä vääristää helposti tilannekuvaa. Finanssipolitiikka on juuri tänä vuonna hyvin elvyttävää ja se näkyy tämän vuoden taloudessa – ilman, että sillä on kuitenkaan uudistaa vaikutusta. EU:n elpymispaketilla on kyettävä uudistamaan.

Hyvät kansanedustajat, selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta sisältää siis eväät, joilla edistetään sekä maamme talouden nopeavaikutteista elpymistä koronakriisistä että vahvistetaan pitkällä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia.

Nopean elvytyksen aika on silloin kun koronarokote on käytössä ja pystymme avaamaan talouden turvallisesti. Elvytyksen oikea ajankohta on mitä todennäköisimmin ensi vuoden aikana.

Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 Suomi ei päässyt maailmantalouden nousuvauhtiin mukaan. Menneestä on opittava. Koronakriisin jälkeen Suomi on saatava ripeästi, vahvan, ympäristön kannalta kestävän ja yhteiskunnan eheyttä ylläpitävän kasvun uralle.

Nopeavaikutteisen elvytyksen ohella Suomi tarvitsee elinkeinoelämän rakenteiden sekä julkisten palveluiden pitkäjänteistä uudistumista. Kasvun eväitä on rakennettava koko alkavalle vuosikymmenelle. Suomen tulisi ottaa eräänlainen ”tuottavuusloikka”,  eli saada aikaan nykyisillä voimavaroilla enemmän hyvinvointia ja vaurautta.

Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa. Olemme jääneet jälkeen investoinneissa tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Osaamistasoa olisi nostettava ja investoitava henkiseen pääomaan.

Suomen pitää nyt päästä globaaliin eturintamaan vahvuusaloillaan. Suomen vahvuudet ovat aloilla, jonne kansainvälisillä markkinoilla asiakkaiden tarpeet tulevat painottumaan. Kyse on mahdollisimman ympäristöystävällisistä tuotteista, bio- ja kiertotalouden, uusien tuotantoprosessien sekä energiatuotannon innovaatiosta.

Minun on vaikea ymmärtää heitä jotka haluavat Suomen tarrautuvan kiinni ulkomaiseen fossiiliseen kivihiileen, öljyyn ja kaasuun. Se ei ole suomalaisten etu.

Yhteinen eurooppalainen vihreä siirtymä on meidän etumme.  Suomalaisilla yrityksillä on monia vihreän talouden innovaatiota, jotka tarvitsevat demo- ja pilotti sekä testisalustoja päästäkseen markkinoille. Laajalla yhteistyöllä yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken sekä vahvistamalla yhteistä tutkimusinfrastruktuuria pystymme saamaan parhaan hyödyn maailman kasvavista markkinoista.  Kasvupotentiaalia on sekä teollisuudessa että palveluissa. Matkailu, elämys- ja luova talous tarvitsevat myös tutkimus- ja kehitystyötä sekä viennin edistämistä.

Kun uudistamme tuotantoa ja kulutusta ympäristöystävälliseksi, siitä kiittävät myös tulevat sukupolvet. Kun talouskasvu vauhdittuu, pystymme maksamaan koronakriisin tuoman velkaantumisen helpommin takaisin. Emme halua jättää tuleville sukupolville sen paremmin velkataakkaa kuin pilaantunutta ympäristöäkään. Suomen matkailun suurin kilpailuetu ovat neljä vuodenaikaa.  Talven säilymiseen tuleville sukupolville, voidaan Euroopan maiden yhteisillä vihreän siirtymän investoinneilla myötävaikuttaa.

Arvoisa puhemies,

Korona-ajan jälkeen emme palaa entiseen. Kriisi tulee muuttamaan pysyvällä tavalla ihmisten tapoja tehdä työtä, opiskella ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Digitalisaatio eri muodoissaan on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella maailmantalouden toinen ajuri.

Niin yksityisten kuin julkistenkin palveluiden digitalisaatiolla lisäämme talouden tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä sekä yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja toimintavarmuutta.  Samalla on huolehdittava kaikkien pysymisestä mukana – palveluiden on oltava käyttäjäystävällisiä.

Maailmalla on jo merkkejä siitä, että asiantuntijatyö ja opiskelu alkavat irrota paikasta. Ihmisten omat mieltymykset asuinpaikasta ratkaisevat sijoittumista niin Suomen sisällä kuin myös globaalisti. Tuomalla huippunopeat tietoliikenneyhteydet koko maahan voimme olla mukana sekä digitaalisten palveluiden kehityksessä että ihmisten omien elämänvalintojen mahdollistamisessa.

Suomen maine onnellisena, koronaturvallisena, poliittisesti vakaana ja tasa-arvoisena maana on vahvistunut maailmalla. Samalla meillä on monilla aloilla pulaa osaavasta työvoimasta. Työperäisessä maahanmuutossa on syytä laittaa uusi vaihde päälle. Lupaprosessit on digitalisoitava ketteriksi ja viranomaisyhteistyötä tiivistettävä.

Meillä on nyt poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus edistää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena, työnteon, elämisen, perheellistymisen ja yrittämisen paikkana.  Ei ole liioittelua sanoa, että Suomesta voi tulla yhtä houkutteleva tutkimus- ja innovaatioympäristö kuin Kalifornian Piilaakso Yhdysvalloissa on ollut menneinä vuosikymmeninä.

Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelmalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä Pohjoismaisen työllisyydenhoidon mallin tavoitteita. Kestävän kasvun ohjelmassa on varauduttu työuria pidentävien ja osaamista vahvistavien uudistuksien määräaikaiseen rahoittamiseen sekä työllisyyspalveluiden uudistamiseen asiakaslähtöisiksi ja yksilöllisiksi.

Ensi vuonna on myös ryhdyttävä purkamaan Korona-ajalta kertynyttä hoitovelkaa. Toimintatapoja on sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitettävä niin, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon ja palvelut tulevat ihmisten lähelle. Kustannusvaikuttavia malleja on tarkoitus levittää tehokkaasti koko maahan.  Sote-uudistuksen lainsäädäntö luo rakenteen, joka mahdollistaa ihmisläheisten ja kustannusten kasvua hillitsevien palveluiden kehittämisen. 

Arvoisa puhemies,

Selonteossa on esitelty siis teema-alueita, joihin elvytys ja uudistukset keskitetään. Teema-alueet ovat tutkimus- ja kehitystyö ja osaamisen vahvistaminen, vihreä siirtymä, digitalisaatio, Suomen kansainvälinen kilpailukyky sekä sote-ja työllisyyspalveluiden uudistaminen. Teema-alueiden lisäksi on linjattu kriteerit, joilla painopisteet on valittu ja joita käytetään myös rahoituksen kohdentamisessa kun hankkeita valitaan. Tarkoitus on keskittyä suuriin ja vaikuttaviin sekä samalla toisiaan tukeviin kokonaisuuksiin. Myös toimeenpanovaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että resurssit eivät hajaudu liian pieniin ja vaikuttavuudeltaan vähäisiin kohteisiin.

Toimeenpanossa tullaan rohkaisemaan julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen sekä hallintorajojen ylittämiseen. Rahoituksella on tarkoitus vivuttaa ja saada mukaan mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta. Valtiovarainministeriö tulee huolehtimaan siitä, että toimeenpano on erilaiset rajat ylittävää ja tehokasta.

Arvoisa puhemies,

Koronakriisi on luonnollisesti asettanut julkisen keskustelun perspektiivin varsin lyhyeksi. Pohditaan, millaiset rajoitukset ovat käytössä ensi viikolla? Miten selvitään tästä jouluun? Milloin rokote on käytössä? Parasta talouspolitiikkaa juuri nyt onkin koronaviruksen pitäminen kurissa.

Tässä selonteossa katsotaan pidemmälle –  Koronakriisin jälkeiseen aikaan. Olen vakuuttunut siitä, että me suomalaiset selviämme tästä koettelemuksesta kohtuudella. Tuleva talvi voi olla vielä vaikea. Samalla meidän päättäjinä on jo ennakoitava seuraavaa vaihetta.

On mainiota, että voimme saada eduskunnan evästykset Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Suosittelen ottamaan katseen kauas – kymmenen vuoden päähän. Miten otamme tuottavuus- ja elinvoimaloikan koronan jälkeiseen maailmaan ja Suomeen jossa kaikki alueet ja ihmiset pysyvät mukana?

Nyt ei ole siis aika arvioida hankehakemuksia tai pohtia budjettimomentteja. Nyt on aika pohtia tulevaisuuden Suomea ja Suomea, jonka haluamme lapsille ja lapsenlapsillemme jättää.

Matti Vanhanen Talouspolitiikka