Budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vuodelle 2027 mahdollistaa kasvun ja toteuttaa aiemmin päätettyjä sopeutustoimia

Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2027 budjetiksi toimeenpanee kevään kehysriihen linjauksia. Budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen.

Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio. Vuoden 2026 alijäämäarviossa ei ole huomioitu Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuvaa kertaluonteista tuloutusta, jolla ei ole vaikutusta velanottoon. Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi torstaina 6. elokuuta.

“Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan”, sanoo ministeri Purra. 

Aiemmin linjattuja sopeutustoimia viedään budjettiehdotukseen 

Hallitus päätti kevään kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästötoimista vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Julkisen talouden säästötoimilla myös rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 391 miljoonaa euroa vuonna 2027.  

Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027. Nämä on nyt kokonaisuudessaan kohdennettu ministeriöiden ehdotusten ja hallituksen linjausten mukaisesti. Tämän lisäksi on kohdennettu aiemmin syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö. Kokonaisuudessaan vaalikaudella päätetyt toimintamenosäästöt ovat noin 592 miljoonaa euroa vuonna 2027.  

Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Tällä tasataan eläkemenoja.  

Julkisen talouden näkymä kohentunut hieman, mutta tilanne on yhä hankala 

Suomen talouden kasvu on nopeutunut selvästi alkuvuoden aikana. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset taloudesta ovat kohentuneet.  

Kasvu ei ole vielä heijastunut työllisyystilanteeseen, ja hintojen ja korkojen nousu on syönyt kotitalouksien ostovoimaa. Veronalennukset, palkkojen nousu ja kotitalouksien säästöt antavat kuitenkin eväitä kulutuksen kasvulle. 

Talouden piristyminen ei ole näkynyt merkittävästi julkisessa taloudessa. Vaikka arvio julkisen talouden verokertymästä on hieman piristynyt alkuvuonna, julkisen talouden näkymä on pysynyt vaikeana.  

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvaisi 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2026 ja 4,6 prosenttia vuonna 2027.  

Valtiovarainministeriön talousennuste päivitetään elokuun aikana, ja päivitetty ennuste tulee muodostamaan hallituksen budjettiesityksen pohjan. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan 21. syyskuuta. 

Budjettiehdotus vuodelle 2027 on vajaat 13 miljardia euroa alijäämäinen 

Vuoden 2027 budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio). Hallituksen tekemien säästöpäätösten menotasoa alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027.  

Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio). Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026. Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. 

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

Liikennehankkeita edistetään 

Kevään kehysriihessä hallitus sopi määräaikaisen investointiohjelman laajentamisesta noin 0,2 miljardilla eurolla noin 4,7 miljardiin euroon. Hallitus sopi myös useiden hankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta. Osa hankkeista sisällytettiin kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon. Vuoden 2027 talousarvioehdotukseen lisätään seuraavat investointiohjelman liikennehankkeet: 

• Valtatien 8 leventäminen välillä Bäckliden–Brännbacken 
• Valtatie 23 Rantala–Lajunlahti, Heinävesi 
• Valtatien 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 
• Maantien 506 parantaminen Karjalankadun liittymässä, Juuka 
• Kupittaan joukkoliikennekansi 
• Valtatie 13 Savitaipale–Lemi 
• Valtatie 9 Ylämylly (valtuus) 
• Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaus 
• KT 51 Kelan risteys 
• Loviisan meriväylän syventäminen 
• Karjalan rata (Luumäki–Joutseno-kaksoisraiteen jatko (Lappeenranta–Lauritsala) sekä Imatra–Joensuu välille Poiksillan kohtaamisraide) 
• Karjalan radan pohjoinen jatke, Joensuu–Nurmes (toimivuuden parantamisen ja välityskyvyn toimenpiteitä, sisältäen Joensuu–Uimaharju sähköistyssuunnittelua), Vuokatti–Kontiomäki radan sähköistys 

Poimintoja hallituksen verotoimista 

Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Hallitus on myös vahvistanut julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtäen näin verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.   

Vuonna 2027 hallitus parantaa yritystoiminnan kannustimia alentamalla yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin. Työn verotuksen keventämistä jatketaan kasvattamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla, ja lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa parannetaan siirtämällä työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen, ja yrittäjävähennystä kasvatetaan. Verotuottoja kasvatetaan muun muassa korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.  

Puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia 

Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustuksen kehittämistarpeisiin.  

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja ehdotetaan korotettavan 620 miljoonaa euroa edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtiovarainministerin budjettiehdotus vuodelle 2027 sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. 

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta. 

Ukrainan tukeen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisämäärärahaa. 

Valtion T&K-rahoitusta nostetaan 

Hallitus pitää edelleen kiinni valtion T&K-rahoituksen nostamisesta 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti rahoituslakia kuitenkin muutetaan siten, että tavoitteen saavuttamisen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain uusimman ennusteen mukaiseksi.  

Talousarvioesityksen mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on vuonna 2027 yhteensä noin 3,39 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 220 miljoonan euron kasvua vuoteen 2026 verrattuna. Osana aiemmin päätettyjä sopeutustoimia vuodesta 2027 lähtien valtion T&K-toiminnan rahoitusosuuteen on laskettu Sitran T&K-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta sekä osa EU:n T&K-hankerahoituksesta. Aiemmin päätetyn mukaisesti suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettuun valtuuteen sekä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen.

Hyvinvointialueiden talous  

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,5 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa noin 0,34 miljardia euroa verrattuna vuoden 2026 varsinaiseen budjettiin. Kasvu selittyy pääosin vuoden 2027 kustannustasoon siirtymisellä. Rahoituksen indeksikorotus on 2,63 prosenttia vuonna 2027, mikä lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 697 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen vuosikasvu lisää rahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. Vuodesta 2027 lähtien kasvusta otetaan huomioon kuitenkin vain 60 prosenttia, mikä vähentää rahoitusta noin 61 miljoonaa euroa.  

Hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätöksiin perustuva rahoituksen jälkikäteistarkistus vähentää rahoitusta noin 394 miljoonaa euroa. 

Rahoituksessa on huomioitu myös muutokset tehtävälainsäädäntöön ja asiakasmaksusäädöksiin, joiden myötä tehtävä rahoitusmuutos on yhteensä -187 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna.  

Suurin vähennys aiheutuu asiakasmaksujen muutoksista (-87,8 miljoonaa euroa). Lisäyksinä on huomioitu muun muassa vammaispalvelulain muutokseen perustuva rahoituksen kasvu. 

Kuntatalous 

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 budjetissa. Valtionosuutta alentaa muun muassa perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden kasvu. Se vähentää määrärahan tasoa noin 121 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 verrattuna. Vuoden 2027 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta arviolta noin 22 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu budjettiesityksen valmistelun aikana. Vuonna 2027 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on alustavasti 3,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 117 miljoonaa euroa. 

Hallituksen kevään kehysriihessä päättämä indeksijarrun korotus pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Kun indeksijarru nousee 1 prosenttiyksiköstä 2,8 prosenttiyksikköön, valtionosuus vähenee noin 93 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2026 budjettiin. 

Toisaalta valtionosuutta lisäävät useat uudistukset, kuten esimerkiksi työvoimapoliittisen avustuksen käyttöönotto ja kotoutumistuen takuuajasta aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen. 

Yhteensä uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat peruspalvelujen valtionosuutta noin 44 miljoonalla eurolla. Tästä noin 31 miljoonaa euroa on rahoituksen siirtoa muualta valtion budjetista. 

Lisätietoja: 
Budjettipäällikkö Mika Niemelä, puh. 02955 30525, mika.niemela(at)gov.fi  
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi