Budjettiehdotus
Valtiovarainministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2027
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 42,5 miljardia euroa. Tämä on 0,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden rahoituksen, eläkkeiden, verotukseen liittyvien korkomenojen sekä EU-jäsenmaksun kasvusta.
Hallinnonalan määrärahoista hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoituksen osuus on 64,7 prosenttia, kuntien tukemisen osuus 9,8 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 14,7 prosenttia, EU:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen maksuosuuksien 6,9 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 0,8 prosenttia. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja virastojen toimintamenojen osuus on 2,4 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenojen osuus 0,4 prosenttia.
Hallitusohjelman mukaisia tuottavuusohjelman toimenpiteitä sekä muita toimintamenosäästöjä on kohdistettu hallinnonalan virastojen toimintamenoihin yhteensä 96,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna toimintamenosäästöt kasvavat 38,2 miljoonaa euroa. Lisäyksestä 14,9 miljoonaa on hallituksen vuosien 2027—2030 kehyspäätökseen sisältyviä lisäsäästöjä ja 23,3 miljoonaa euroa hallitusohjelmaan ja aiempien vuosien kehyspäätöksiin sisältyviä toimintamenosäästöjä.
Verotus ja tulli
Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 645 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 36 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja ja positiivisen luottotietorekisterin menoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin, verotukseen liittyviin korkomenoihin sekä autoveron vientipalautukseen ehdotetaan 120 miljoonaa euroa.
Valtion sisäiset palvelut
Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 61 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin liikelaitosten investointisitoumusten enimmäismääräksi ehdotetaan 1,1 miljardia euroa. Investoinnit painottuvat valtion tehtävien kannalta tarpeelliseen, sisäolosuhteita parantavaan, toimitilatehokkuutta kasvattavaan ja viranomaisten toimintaedellytykset turvaavaan rakentamiseen. Investointisuunnitelmiin sisältyy myös kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä puolustushallinnon investointitarpeita.
Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 126 miljoonaa euroa. Summa sisältää Tilastokeskuksen toimintamenot 50 miljoonaa euroa, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 5 miljoonaa euroa sekä Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 60 miljoonaa euroa. Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 miljoonaa euroa. Rekisteriaineistojen tutkijakäytön tukeen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa.
Valtion luvat, valvonta ja palvelurakenteet
Menot koostuvat pääosin Lupa- ja valvontaviraston toimintamenoista, jotka ovat 116 miljoonaa euroa. Lisäksi Ahvenanmaan valtionviraston toimintamenoihin ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
Valtion eläkemenot ja korvaukset
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja eläkkeisiin liittyviin menoihin ehdotetaan 6,2 miljardia euroa.
Valtion eläketurvan piirissä olevat eläkkeet myöntää ja maksaa Keva niille eläkkeen saajille, jotka ovat viimeksi olleet pääasiallisesti valtion eläketurvan piirissä. Valtio siirtää Kevalle katteen eläkkeiden maksamiseksi.
Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ehdotetaan yhteensä 41 miljoonaa euroa. Tähän on luettu mukaan myös valtion matkavahinkoturvan menot.
Hyvinvointialueiden ja kuntien peruspalvelujen rahoitus
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,5 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 2,63 prosenttia, ja se lisää hyvinvointialueiden rahoitusta 697 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu, joka lisää rahoitusta 248 miljoonaa euroa. Vuodesta 2027 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 60 prosenttia, mikä vähentää rahoitusta 61 miljoonaa euroa.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa. Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on alustavasti 3,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 117 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta korottaa muun muassa kotoutumispalveluiden uudistus, mikä lisää valtionosuutta 28 miljoonalla eurolla.
Maksut Euroopan unionille
Euroopan unionille suoritettaviin Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,9 miljardia euroa, joka on 132 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Vuosi 2027 on EU:n rahoituskehyskauden 2021—2027 seitsemäs varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu Euroopan komission esitykseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen maksukaton tasosta vuodelle 2027.
Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.
Suomen osuuteen Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun korkomenoista ehdotetaan 10 miljoonan euron arviomäärärahaa.
Talousarvioehdotuksen käsittely jatkuu syyskuussa
Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.
Lisätietoja:
Talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 0295 530 156, jan. holmberg(at)gov.fi