Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Alueellistaminen 2020-luvulla – virastojen siirroista paikkariippumattomaan työhön

Valtiovarainministeriö 10.1.2020 13.46
Kolumni

Viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneet työnteon tapojen ja teknologian muutokset ovat mahdollistaneet sen, että yhä useampaa työtä voi tehdä fyysisestä olinpaikasta riippumatta.

Digitalisaatio, yhä paremmat viestintäyhteydet, työn siirtyminen tietojärjestelmiin sekä kehittyneet yhteydenpidon ja yhdessä tekemisen välineet tuovat ihmisiä yhteen välimatkojen yli. Tämä mahdollistaa joustavamman asumisen suhteessa työpaikkaan, ja säästää usein aikaa matkustamiselta, jolloin ympäristökin kiittää. Itse ajattelen, että monipaikkaisuus voidaan nähdä myös laajemmin elämäntavan muutoksena. Emme välttämättä kiinnity enää yhteen paikkaan, vaan voimme elää ja tehdä töitä eri paikoissa.

Miten työnteon tavoissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat valtion työpaikkojen sijaintiin ja valtion läsnäoloon kaikilla Suomessa? Olemme hallitusohjelman mukaisesti käynnistäneet viime syksynä alueellistamisen uudistamisen tähän kysymykseen vastaamiseksi. Alueellistamislainsäädännön uudistamisen pohjaksi laaditaan strategiset linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla ja mitä muutoksia tämä edellyttää toimintatavoissa. Työn lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaus valtion työtehtävien organisoinnista monipaikkaisesti ja teknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Alueellistamisajattelun uudet tuulet

Nykyinen alueellistamisajattelu perustuu 2000-luvun alussa tehtyihin linjauksiin. Niissä painottuu yksittäisten valtion virastojen ja toimintojen fyysinen sijoittuminen. Alueellistamisella tarkoitetaankin nykyisessä lainsäädännössä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista hallinnollisilla päätöksillä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Aikaa tuon lainsäädännön laatimisesta on kulunut lähes 20 vuotta ja sinä aikana maailma on muuttunut merkittävästi.

Kun teknologia ja uudet työn tekemisen tavat sallivat työn järjestämisen yhä joustavammin, on myös alueellistamisajattelua uudistettava. Perinteinen virastojen fyysiseen siirtämiseen perustuva malli saattaa olla tulossa tiensä päähän. Tulevan vuosikymmenen alueellistamisen lähtökohtana voivatkin olla entistä vahvemmin työntekijöiden tarpeet ja mahdollisuudet työskennellä eri puolilta maata.

Valtion henkilöstön osuus kokoaikaisista palkansaajista työikäistä väestöä kohden vaihtelee maakunnittain. Keskimäärin osuus on noin 1,5-3 %. Alueiden, kaupunkien ja kuntien menestys ei siis rakennu, eikä tule rakentumaan, valtion työpaikkojen varaan. Ei pidä kuitenkaan väheksyä valtion työpaikkojen eikä varsinkaan valtion alueellisen läsnäolon merkitystä. Valtion tulee olla läsnä joka puolella maatamme. Kansalaisten palveluiden takaamiseksi olemme edelleen kehittämässä valtion virastojen ja osin yhdistettynä Kelan ja kuntien toimipisteiden kanssa julkisen hallinnon yhteisiä asiakaspalvelupisteitä.

Valtio työnantajana

Valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön määrä on vähentynyt yli 120 000:sta noin 74 000 henkilöön vuosituhannen alusta lukien. Syynä tähän ovat on olleet mm. yliopistouudistus, tuottavuustoimet ja valtion toimintojen yhtiöittämiset. Muutos on myös vaikuttanut hallinnonalojen keskinäisiin painoarvoihin. Nykyisestä henkilöstöstä noin 40 prosenttia työskentelee turvasektorilla.

Alkavan uuden vuosikymmenen aikana valtion henkilöstöstä yli 20 000 siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kun tähän lisätään muille eläkkeille ja toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, valtion nykyisistä työntekijöistä noin joka toisen arvioidaan poistuvan valtion palveluksesta vuosikymmenen aikana. Tämä on merkittävä muutos ja asettaa valtiolle kovan haasteen rekrytoida riittävästi uusia osaavia työntekijöitä. Samalla se on myös mahdollisuus uudistaa ja uudistua. Monipaikkaisuus voikin olla yksi keino edistää valtion kilpailukykyä työnantajana koko maassa. 

Lupaus vuorovaikutuksesta

Olemme luvanneet osana hallitusohjelmaa uudistaa vuorovaikutusta. Haluamme enemmän poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja vahvempaa kansalaisten osallistamista julkisen hallinnon toiminnassa. Myös alueellistamisen uudistamisen valmistelussa käymme dialogia mahdollisimman laajasti. Vuoden alkaessa järjestämme alueilla tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on luoda yhteistä näkymää siihen, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan, sekä mitä alueellistamisen toimintatapojen muutoksia tämä edellyttäisi. Muodostamme yhteistä ymmärrystä siitä, mitä monipaikkaisella ja paikkariippumattomalla työllä tarkoitetaan ja miten voisimme hyödyntää niitä valtion tehtävien organisoimisessa joustavan elämisen ja työskentelyn mahdollistamiseksi.

Tavataan aluekiertueella!

Sirpa Paatero

Kuntaministeri
Twitter: @sirpa_paatero

Hallintopolitiikka Sirpa Paatero Valtio työnantajana Valtiovarainministeriö