Ecofin-neuvosto kokoontuu Brysselissä 13.5.2003
EU:n talous- ja valtiovarainministereiden Ecofin-neuvoston kokous pidetään tiistaina 13.5.2003 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki.
Yhteisön alustava talousarvioesitys vuodelle 2004
Komissio esittelee 30.4.2003 hyväksymänsä vuoden 2004 alustavan talousarvioesityksen. Neuvosto keskustelee asiasta alustavasti. Neuvoston budjettikomitea aloittaa vuoden 2004 budjetin käsittelyn toukokuun alussa ja neuvoston I lukemisen kannat viimeistellään Ecofin-neuvoston kokouksessa 16.7.2003.
Komission alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2004 on kolme painopistettä: laajentuminen, vakaus sekä kestävä kasvu. Komission esityksen mukaan vuoden 2004 talousarvion sitoumusmäärärahojen kokonaismääräksi tulee 100,4 mrd. euroa EU-15:lle (kasvua 0,7 %) ja 112,2 mrd. euroa EU-25:lle (kasvua 12,6 %).
Talouspolitiikan laajat suuntaviivat
Komissio julkisti 8.4.2003 suosituksensa talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi vuosille 2003-2005. Asiakirja tulee nyt ensi kertaa neuvostoon, missä siitä käydään suuntaa antava keskustelu.
Komission suosituksessa on kaksi osaa. Ensimmäinen sisältää yleisiä politiikkalinjauksia jahaasteita sekä suosituksia, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Jälkimmäisessä esitetään maakohtaisia suosituksia yksittäisille jäsenvaltioille. Uutena osuutena on euroaluetta koskevat suositukset.
Komission suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi sisältää pääosin sellaisia politiikkasuosituksia, joista on jo sovittu kevään Eurooppa-neuvostossa tai sen valmistelujen yhteydessä neuvostossa. Suuntaviivat muodostavat kokonaisuuden, joka koostuu vakauteen ja kestävyyteen tähtäävästä makropolitiikasta, kasvua ja kasvupotentiaalia tukevasta rakennepolitiikasta sekä toimista, jotka liittyvät taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vahvistamiseen. Talouspolitiikan laajat suuntaviivat antavat yhdessä uudistettujen työllisyyssuuntaviivojen kanssa selkeän viestin siitä, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhä edelleen sitoutuneita Lissabonin strategian ja sen mukaisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden täytäntöönpanoon.
Suomi voi antaa tukensa komission suositusasiakirjalle ja sen yleisluontoisille suosituksille. Asiakirjaa tulisi kuitenkin edelleen selkeyttää ja tiivistää, jotta sen keskeisin sanoma välittyisi mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi laajentumista ei ole otettu riittävästi huomioon suosituksia muodostettaessa. Suuntaviivoja koskevan suuntaa antavan keskustelun yhteydessä olisikin avattava keskustelua laajentumisen haasteista varsinkin sen vuoksi, että uusien jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat neuvoston kokoukseen ensimmäistä kertaa.
Suomelle kohdistetut viisi suositusta, jotka liittyvät rakenteelliseen työttömyyteen, työmarkkinoiden toimivuuteen, kilpailuympäristöön, julkisen sektorin toimintaan ja tehokkuuteen sekä julkisten menojen kontrolliin, ovat kysymyksiä, joihin myös hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota.
Itävallan vakausohjelma
Ecofin-neuvosto keskustelee Itävallan vakausohjelmasta. Komission arvion mukaan Itävallan julkinen talous on vain osittain linjassa vakaus- ja kasvusopimuksen kanssa. Neuvoston lausuntoluonnoksessa todetaankin, että Itävalta ei täysin täytä vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia, koska suhdannekorjattu alijäämä on lähellä tasapainoa vain vuosina 2004 ja 2007. Vaaraa 3 prosentin rajan ylittymisestä ei kuitenkaan ole. Suomi voi hyväksyä neuvoston lausuntoluonnoksen.
Eläkkeet - ikääntymisen taloudelliset vaikutukset
Neuvosto kuulee talouspoliittisen komitean selvityksen asiasta ja antaa komitealle toimeksiannon jatkaa ikääntymisen taloudellisten vaikutusten selvittämistä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2003 Ecofin-neuvoston raportin, joka käsitteli budjettipolitiikan koordinaation tiivistämistä. Raportin keskeinen viesti oli yhteisymmärrys koskien tarvetta parantaa julkisen talouden rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyden arviointia sekä talouspolitiikan laajat suuntaviivat raportissa että osana vakaus- ja kasvusopimusprosessia. Jatkotyön kannalta on olennaista kohentaa eläke- ja hoivamenoja koskevien ennusteiden laatua ja vertailtavuutta jäsenmaiden kesken.
Kansainvälinen rahoitusmekanismi kehitysrahoitukseen
Iso-Britannia esittelee kokouksessa ehdotuksensa kansainvälisen rahoitusmekanismin (International Finance Facility, IFF) perustamisesta. IFF:n tarkoituksena on pyytää teollisuusmailta pitkän tähtäimen sitoumuksia kehitysrahoitukseen. Käyttäen näitä sitoumuksia vakuutenaan IFF lainaisi edelleen lisärahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Rahoitusmarkkinoilta hankittu rahoitus jaettaisiin ehdollisena niille kehitysmaille, jotka ovat sitoutuneet taloudellisen kasvun ja köyhyyden vähentämisen mahdollistavaan uudistuspolitiikkaan. Tätä periaatetta hyväksikäyttäen IFF pystyisi kaksinkertaistamaan kehitysavun määrän seuraavaksi 15 vuodeksi. Käytännössä se kuitenkin samalla tarkoittaisi, että se määrä verovaroja, jonka rikkaat maat olisivat valmiita maksamaan kehitysapuun seuraavan 30 vuoden aikana, jaettaisiin tähän tarkoitukseen jo 15 vuoden kuluessa.
Vaikka aloitteessa on myönteisiäkin elementtejä liittyen mm. kehitysrahoituksen suoritusperusteiseen kohdentamiseen, Suomi suhtautuu aloitteeseen varauksellisesti. Olisi parempi pyrkiä lisäämään kehitysrahoituksen läpinäkyvyyttä siten, että rahoituksen kustannukset lankeaisivat sen sukupolven maksettaviksi, joka rahoitusta myöntää.
Direktiivi eläkerahastoista
Neuvostossa on tarkoitus hyväksyä direktiiviehdotus ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta täydennettynä Euroopan parlamentin maaliskuussa 2003 hyväksymillä lisäyksillä. Direktiiviehdotus sisältää vakauden valvontaa koskevat säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että vapaaehtoinen lisäeläkerahastotoiminta on turvallista ja tuottavaa. Suomi hyväksyy päätöksen direktiivistä esitetyssä muodossaan. Suomen tavoite direktiivin valmistelussa on ollut turvata Suomen lakisääteisen TEL-järjestelmän poikkeusasema direktiivin voimaan tultuakin.
Arvonlisäverotus - vähennysoikeus ja rajat ylittävä palautus
Neuvosto käy asiasta periaatekeskustelun. Komission alkuperäisen säädösehdotuksen tarkoituksena on tehostaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Ehdotus on kaksiosainen. Vähennysrajoituksia koskevan ehdotuksen mukaan yhdenmukaistettaisiin eri jäsenvaltioissa sovellettavat säännöt, jotka koskevat henkilöauto-, majoitus-, ruoka- ja juomakustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta. Rajat ylittävää vähennysjärjestelmää koskevan ehdotuksen mukaan toisessa jäsenvaltiossa tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero voitaisiin vähentää veroilmoituksessa samalla tavalla kuin kotimaiseen ostoon sisältyvä vero. Uuteen menettelyyn liittyisi ns. bilateraalinen clearing-järjestelmä, jolla vähennysvaltio perii ostovaltiolta vähennetyn veron. Lisäksi menettelyyn liittyisi uusi valvontatietojen vaihtomenettely.
Puheenjohtaja katsoo, että työn jatkaminen verotustyöryhmässä edellyttää poliittista ohjausta Ecofin-neuvostolta ja esittää neljä erilaista ratkaisumallia.
Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan pyrittäisiin sopimaan ainoastaan vähennysrajoitusten harmonisoinnista. Toisen mallin mukaan pyrittäisiin hyväksymään ehdotuksen molemmat osat samanaikaisesti, mutta rajat ylittävän vähennysjärjestelmän tosiasiallista täytäntöönpanoa lykättäisiin myöhempään ajankohtaan. Kolmannen vaihtoehdon mukaan verotustyöryhmän tulisi jatkaa sekä vähennysrajoitusten yhdenmukaistamista että rajat ylittävää vähennysjärjestelmää koskevaa työtään puheenjohtajan kompromissiehdotuksen pohjalta. Neljännen mallin mukaan asian käsittely keskeytettäisiin siihen saakka, kun komissio julkaisee uutta arvonlisäverostrategiaa koskevan tiedonantonsa ja kun uuteen sähköisten palvelujen verotusmenettelyyn liittyvän ns. yhden luukun -järjestelmän toimivuudesta on saatu kokemuksia.
Suomi kannattaa kolmatta vaihtoehtoa. Vähennysrajoitusten harmonisointia koskevan ehdotuksen osalta puheenjohtajan omaksuma joustava lähestymistapa on oikea. Rajat ylittävän vähennysjärjestelmän avulla voidaan poistaa nykyiseen kahdeksannen direktiivin mukaiseen palautusmenettelyyn liittyvät epäkohdat ja ratkaista rajat ylittävään vuokraukseen liittyvät ongelmat.
Veropaketti
Kokouksessa on tarkoituksena keskustella veropaketin hyväksymisen nykytilanteesta. Ecofin-neuvostossa 21.1.2003 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys veropaketin pääkohdista ja sitouduttiin hyväksymään veropaketti virallisesti ennen maaliskuussa 2003 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa.
Ecofin-neuvostossa 19.3.2003 kaikki delegaatiot paitsi yksi saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen Sveitsin kanssa tehtävän sopimuksen pääkohdista sekä veropakettiin liittyvistä yksityiskohdista. Italian jättämän yleisvarauman (maitokiintiöt) vuoksi asia on edelleen auki. Suomi kannattaa veropaketin lopullista hyväksymistä aiemmin sovittujen suuntaviivojen mukaisesti.
Italian maitokiintiöiden verotus
Ecofin-neuvostossa 19.3.2003 Italia selvitti ehdotustaan, jonka mukaan maidontuottajilta ei perittäisi niitä maksuja, joita Italia on ylituotannostaan joutunut maksamaan (650 milj. euroa). Ehdotus kuitenkin torjuttiin. Nyt esitystä on muutettu ja pyyntö koskee oikeutta joko saada jättää perimättä ylituotannon sakkomaksut maidontuottajilta tai antaa niille pitkä koroton maksuaika. Italian muutettua ehdotusta ei voida lähtökohtaisesti puoltaa. Tehokkaan takaisinperintäjärjestelmän varmistamiseksi tulee kaikkien jäsenmaiden osalta soveltaa samoja yhtäläisiä säädöksiä. Italian ongelmaan tulisi kuitenkin pyrkiä löytämään kaikkien osapuolien kannalta hyväksyttävä ratkaisu.
* * *
Euroryhmän kokous
Euroryhmä kokoontuu maanantaina 12.5.2003 keskustelemaan taloudellisesta tilanteesta ja talouspolitiikasta sekä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suosituksista siltä osin kun ne koskettavat euroaluetta. Lisäksi tarkastellaan tuottavuuskehitystä euroalueella.
Lisätietoja: finanssineuvos Tapio Mutikainen, puh. (09) 160 33112