Ennustepoikkeamaraportti tarkastelee valtiovarainministeriön syksyllä 2014 vuodelle 2015 laatimaa kokonaistaloudellista ennustetta
Valtiovarainministeriö julkaisi ennustepoikkeamaraportin. Raportti selvittää tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet syksyn 2014 kokonaistaloudellisen ennusteen poikkeamaan vuoden 2015 toteutuneesta kehityksestä. Raportti käsittelee myös ennusteiden pidemmän aikavälin osuvuutta, jota vasten syksyn 2014 ennustetta arvioidaan.
Tehty tarkastelu kattaa ennusteen keskeisimmät muuttujat, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavat kysyntäerät, julkisen talouden, työllisyyden, työttömyyden sekä inflaation.
Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2016 ensimmäisen alustavan arvion kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2015. Nämä luvut tulevat vielä tarkentumaan, mikä puolestaan vaikuttaa ennusteiden osuvuuteen.
Vuoden 2015 budjetin pohjana olleessa ennusteessa vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustettiin 1,2 prosenttia. Toteutunut kasvu oli maaliskuun 2016 tietojen perusteella 0,5 prosenttia, eli talouskasvu ennakoitiin toteutunutta vahvemmaksi.
Kansainvälisen talouden, ulkomaankaupan ja tuotannon ennustepoikkeama
Syksyllä 2014 ennustettiin, että maailman BKT:n kasvu kiihtyisi 3,9 prosenttiin vuonna 2015, mutta tuoreimman IMF:n arvion mukaan maailman BKT kasvoi 3,1 prosenttia. Ennustetta hitaampi aktiviteetin kasvu heijastui myös maailmankauppaan. Vastaavasti maailmankaupan hidastuminen ja etenkin Venäjän taantuma vaikuttivat Suomen ulkomaankauppaan, joten sekä vienti- että tuontiluvut jäivät ennustettua alhaisemmaksi. Vientikysynnän heikkous vaikutti myös teolliseen tuotantoon, joka supistui 0,6 prosenttia, ennustetun kasvun ollessa 1,1 prosenttia. Toisaalta arvonlisäys eli tuotanto kääntyi 0,6 prosentin kasvuun vuonna 2015 palveluiden tuotannon kasvaessa 0,9 prosenttia.
Yksityisen kulutuksen ja investointien ennustepoikkeama
Syksyn 2014 ennusteessa yksityisen kulutuksen määrän ennakoitiin lisääntyvän vain 0,3 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan se kuitenkin kasvoi 1,4 prosenttia kotitalouksien ostovoiman lisääntyessä selvästi ennakoitua enemmän. Vastaavasti investoinnit ovat vaikeasti ennustettava erä, koska ne reagoivat herkästi suhdanteisiin ja yksittäisten vuosien vaihtelu on suurta. Ennusteessa oletettiin, että investoinnit kääntyisivät vuonna 2015 kasvuun, mutta ne supistuivat edelleen heikentyneen kansainvälisen talouskehityksen ja viennin laskun myötä.
Työllisyyden ja inflaation ennustepoikkeama
Työllisten määrän ennustettiin kasvavan 0,3 prosenttia, toteuman ollessa -0,4 prosenttia. Työttömyysasteeksi ennustettiin puolestaan 8,5 prosenttia, toteuman ollessa 9,4 prosenttia. Inflaatio-ennuste vuodelle 2015 oli 1,5 prosenttia, kun toteutuma oli lopulta 0,2 prosenttia Tärkeimmät poikkeamaan vaikuttaneet tekijät ovat raakaöljyn, muiden raaka-aineiden sekä ruoan hintojen odotettua suurempi lasku.
Julkisen talouden ennustepoikkeama
Valtion rahoitusasema vuonna 2015 jäi noin 0,5 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin mitä syksyllä 2014 ennakoitiin. Tämä selittyy pitkälti reaalitalouden ja sitä kautta veropohjien ennakoitua heikommalla kehityksellä. Toisaalta paikallishallinnon rahoitusasema vuonna 2015 on ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttiyksikköä vahvempi kuin ennustettiin. Ennustepoikkeama johtui muun muassa siitä, että verotulot olivat noin 240 miljoonaa euroa suuremmat ja vastaavasti kuntien menot olivat arvioitua pienemmät. Työeläkelaitosten ylijäämä oli lähes ennakoidulla tasolla, kun taas muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni ennakoitua enemmän työttömyysmenojen kasvun myötä.
Lisätietoja
finanssineuvos, Mika Kuismanen puh.02955 30021, [email protected]