EU:n budjettiesitys 2005 ensimmäisessä käsittelyssä
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät Ecofin-neuvostossa 16.7.2004 ensimmäistä kertaa EU:n vuoden 2005 budjettiesitystä. Suomea neuvostossa edustaa toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Ministeri Wideroos tapaa matkansa aikana komissaari Pavel Telickan 15.7.2004 sekä komissaari Dalia Grybauskaiten 16.7.2004. Kummassakin tapaamisessa on tarkoitus keskustella uusista rahoituskehyksistä sekä unionin tulevaisuuden kannalta tärkeistä politiikkalinjauksista.
Neuvottelukokous Euroopan parlamentin kanssa
Ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin (EP) välisissä neuvotteluissa käsitellään maatalouteen, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ulkoisiin toimiin, hallintomenoihin ja liittymisstrategiaan liittyviä asioita sekä maksumäärärahojen tasoa. Erityisaiheina tulevat esille muun muassa Irakin ja Kyproksen pohjoisosan määrärahatarpeet sekä joustoinstrumentin käyttötarve. Koska kyseessä on vanhan parlamentin edustajien kanssa käytävä neuvottelukokous, siinä keskitytään lähinnä näkemysten vaihtoon.
Neuvoston esitys vuoden 2005 talousarvioksi
Kokouksen varsinaisena aiheena on laatia neuvoston esitys vuoden 2005 talousarvioksi.
Neuvosto hyväksynee kokonaispakettiratkaisun, jonka mukaan sitoumukset kasvaisivat 4,1 prosenttia (komission alustava esitys 5,2 prosenttia) ja maksatukset 5,4 prosenttia (komissio 9,8 prosenttia). Sitoumusten kokonaistaso olisi 116 miljardia ja maksumäärärahat 105,2 miljardia euroa, kun komission vastaavat luvut ovat 117,2 miljardia euroa ja 109,5 miljardia euroa. Neuvoston hyväksymillä luvuilla Suomen EU-maksut kansallisessa budjetissa (komission mukaisilla luvuilla 1 509 miljoonaa euroa) jäisivät noin 63 miljoonaa euroa pienemmiksi verrattuna komission alustavaan esitykseen.
Paketti vastaa kokonaismitoituksensa osalta valtioneuvoston 27.5.2004 ja suuren valiokunnan 16.6.2004 hyväksymiä kantoja. Maksatukset asettuvat samalle suhteelliselle EU:n BKTL-tasolle (0,99 prosenttia) kuin vuoden 2004 osalta. Kansallisesta näkökulmasta maksumäärärahojen 4,3 miljardin euron suuruiset karsinnat eivät sisällä erityisongelmia. Joustoinstrumentin käyttöä ei puolleta.
Suomi kiinnittää budjettikäsittelyn yhteydessä edelleen erityistä huomiota budjetin varojen merkittävään alikäyttöön. Todellisiin menotarpeisiin sekä viime vuosien merkittäviin ylibudjetointeihin ja ylijäämiin nähden 5,4 prosentin suuruinen maksatusten kasvu vaikuttaa ylimitoitetulta. Maksatusten tasoon tuleekin paremmin palata budjetin toisen lukemisen yhteydessä, jolloin on käytettävissä budjetin ajantasaisia toteumatietoja.
Lisätietoja antaa budjettineuvos Rauno Lämsä, puh. (09) 160 33022