Hallituksen budjettineuvottelut
Hallitus sopi perjantaina 23. elokuuta valtion vuoden 2003 talousarvioesityksestä. Tavoitteena on tukea julkisen talouden kestävyyttä sekä vahvistaa työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä ja siten ylläpitää luottamusta.
Talousarvioesityksellään hallitus tukee työllisyyttä ja kuntataloutta sekä painottaa veroratkaisuissa työn verotuksen keventämistä. Hallinnonalojen menoihin hallitus esittää yhteensä 32,2 miljardia euroa, joka on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa.
Hidas talouskasvu ja osakekurssien laskua seuraava ns. pörssiherkän veropohjan supistuminen näkyvät ensi vuoden verotulojen kertymässä. Talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi suunnataan veronkevennyksiä ansiotuloihin ja samalla lisätään energia- ja ympäristöverojen määrää. Tuloja arvioidaan kertyvän 35,5 miljardia euroa vuonna 2003.
Valtionvelan korkomenot ovat 3,6 miljardia euroa. Talousarvioesityksen varsinainen alijäämä on 201 miljoonaa euroa. Uutta velkaa otetaan 435 miljoonaa euroa, josta runsaat 230 miljoonaa euroa käytetään valtionvelan takaisinostoihin liittyviin kustannuksiin, mikä alentaa tulevia velanhoitomenoja. Kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusjäämä on ensi vuonna vain lievästi ylijäämäinen.
Talouskehitys vaisua
Kokonaistuotannon pitkään jatkunut vahva kasvu pysähtyi viime vuonna, kun vienti ja teollisuustuotanto ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen supistuivat. Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,3 prosenttia. Kansainvälisen talouden elpymisen lykkääntyminen voi kuitenkin viivästyttää Suomen talouskasvun vahvistumista seuraavaan vuoden puolelle. Kansainvälisen talouden elpyessä ja viennin vauhdittuessa talouskasvun arvioidaan olevan 2,8 prosenttia ensi vuonna.
Työllisten osuus työikäisestä väestöstä on juuttumassa nykytasolleen 67 1/2 prosenttiin vuonna 2003. Työttömyysaste on kuluvana vuonna keskimäärin 9,3 prosenttia ja kohoaa ensi vuonna 9,5 prosenttiin.
Kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttia ja nousuvauhti pysynee ensi vuonna parissa prosentissa.
Verotusta ja sosiaaliturvamaksuja koskevat ratkaisut
Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 315 miljoonalla eurolla vuositasolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä, ja asteikon tulorajoja korotetaan yhdellä prosentilla. Lisäksi sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisveron ansiotulovähennystä korotetaan.
Muutosten seurauksena palkkatulon veroaste alenee noin puolella prosenttiyksiköllä; kevennys painottuu pienituloisiin palkansaajiin.
Eläketuloista perittävä korotettu sairausvakuutusmaksu poistuu. Vuonna 2003 kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 prosenttia. Arvonlisäveron tuotosta ohjataan Kansaneläkelaitokselle yhteensä 1 000 milj. euroa, jossa on 300 milj. euroa lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna.
Eräissä Pohjois-Suomen ja saariston kunnissa yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu poistetaan vuosiksi 2003-2005.
Hallitus esittää, että verovuodesta 2003 alkaen yhteisöveron valtion jako-osuus on 78,55 prosenttia, kuntien osuus 19,75 prosenttia ja seurakuntien osuus 1,70 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Valtion osuus nousisi 3,47 prosenttiyksiköllä tämänvuotisesta, kuntien alenisi vastaavalla määrällä ja seurakuntien pysyisi ennallaan. Yhteisöveron jako-osuuksien muutokset johtuvat vuoden 2002 alusta voimaan tulleesta kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksen vaikutuksesta kuntaryhmän yhteisövero-osuuteen sekä vuonna 2002 tehdystä kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alennuksesta. Tämä kokonaisuus on valtion ja kuntien välisten rahavirtojen suhteen kustannusneutraali.
Energiaverojen eli nestemäisten polttoaineiden, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa korotetaan 5,2 prosentilla. Korotus lisää valtion verotuloja arviolta 126 miljoonalla eurolla. Moottoribensiinin litrahinta nousisi arvonlisävero mukaan lukien vajaalla neljällä sentillä ja dieselöljyn runsaalla kahdella sentillä.
Tekijän suorittaman taide-esineiden myynnin sekä tekijän omistaman taide-esineen välityksen ja maahantuonnin esitetään tulevan arvolisäverotuksen piirin. Taide-esineiden ensimyyntiin ja maahantuontiin sovellettaisiin kahdeksan prosentin verokantaa, kun taas taide-esineiden välitykseen sovellettaisiin 22 prosentin verokantaa.
Matkustajatuomisten kohdalla valmisteverolakia esitetään muutettavaksi niin, että kansalaiset saavat tuoda toisesta EU-maasta verolliseen hintaan hankittua olutta enintään 64 litraa. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta maksettavaa arpajaisveroa esitetään korotettavaksi 9,5 prosenttiin. Tavoitteena on yhtenäistää Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen verorasitusta. Jäteveroa korotettaisiin 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta.
Poimintoja budjetin menoista
Kuntien valtionapuihin hallitus esittää yhteensä 5,6 mrd. euroa, missä on lisäystä noin 7 prosenttia. Valtionosuuksia tarkistetaan puolella arvioidusta täydestä kustannustason muutoksesta eli 1,4 prosentilla. Hyvinvointipalvelujen edistämiseen tarkoitettuja määrärahoja sosiaali- ja terveydenhuollolle lisätään jo päätettyjen 74 milj. euron lisäksi 97 milj. eurolla vuonna 2003. Kansallisen terveysprojektin toteuttamiseen lisätään 57 milj. euroa ja kehittämishankkeisiin osoitetaan 8 milj. euroa. Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ohjataan rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön pääluokista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten päivähoito-oikeutta laajennetaan. Sosiaalinen luototus liitetään osaksi kunnan sosiaalihuoltoa. Kuntien yhdistymistä kannustetaan yhteensä 8 milj. eurolla, missä on lisäystä 2 milj. euroa. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta 127 milj. eurolla.
Hallitus helpottaa rakenteellista työttömyyttä laajentamalla työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena työllistämistukena, lisäämällä työvoimapoliittisia määrärahoja 40 milj. eurolla sekä ohjaamalla määrärahoja koulurakennusten ja erityisesti koulujen homevaurioiden korjaukseen.
Ammatillista koulutusta lisätään nostamalla vuonna 2003 oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasmäärää 2 000 opiskelijalla 20 000 opiskelijaan ja aloittamalla aikuisten koulutustason kohottamisen viisivuotinen toimenpideohjelma. Vuonna 2003 koulutustason kohottamisohjelmaan voisi osallistua noin 2 800 aikuisopiskelijaa.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus keskitettäisiin kokonaan valtionosuusjärjestelmään, josta rahoitettaisiin toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja vakiintuneesti lisäkoulutusta järjestäneiden vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää koulutusta.
Kehitysyhteistyöhön hallitus esittää 507 milj. euroa, josta 413 milj. euroa on ulkoasiainhallinnon määrärahoissa. Lisäystä tämänvuotiseen on 28 milj. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso vastaa 0,348 prosenttia vuodelle 2003 ennustetusta bruttokansantuotteesta. Sitoumusvaltuuksia myönnettäisiin 314 milj. euron arvosta.
Rauhanturvaamistoimintaan esitetään 95 milj. euroa, jossa on lisäystä 15 milj. euroa.
Mahdollisuus saada oikeusapua laajeni kesäkuussa 2002 myös keskituloisiin ja oikeusaputoimistojen tehtävät lisääntyivät. Tämän johdostaoikeusavun määrärahoja lisättäisiin 1,7 milj. eurolla. Ulosottolaitoksen voimavaroja suunnataan edelleen erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen. Ulosottolain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa 2003.
Poliisitoimen hallintoa uudistetaan. Poliisitoimen painopisteitä ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, hälytysvalmiuden turvaaminen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä talousrikollisuuden vähentäminen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kasvavan huumerikollisuuden tehostettua torjuntaa jatketaan. Poliisin toimintamenoihin esitetään 15 milj. euron lisäystä tämänvuotisesta.
Osaamiskeskusohjelmien rahoitusta lisätään.
Puolustusvoimien toimintamenoihin hallitus esittää 72 milj. euron lisäystä. Lisäys johtuu pääasiassa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitettaisiin 519 milj. euroa, josta 455 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien maksuista. Uuden tilausvaltuuden painopiste on raskaissa ampumatarvikkeissa ja sen avulla pyritään nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden kanssa.
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin esitetään 2 886 milj. euroa, missä on lisäystä 5,7 prosenttia. Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille varattaisiin 1376 milj. euroa, missä lisäystä on 2,1 prosenttia.
Yliopistojen rahoitusta lisätään korkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain mukaisesti 30 milj. eurolla yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Opintotukimäärärahoihin esitetään 12,5 milj. euron lisäystä lähinnä opintotukea saavien määrän kasvun johdosta.
Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 398 milj. euroa eli suunnilleen sama määrä kuin kuluvana vuonna. Hallitus esittää, että voittovarat jaetaan siten, että nuorisotyön osuus on 5 prosenttia, liikunnan osuus 21 prosenttia, tieteen osuus 19 prosenttia sekä taiteen ja kulttuurin 55 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 2 565 milj. euron määrärahasta noin 80 prosenttia määräytyy EU-jäsenyyden perusteella. Vuoden 2003 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin Agenda 2000:n toimeenpanosta, EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen ohjelmien ja Kansallisen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta.
Hallitus esittää tierahoitukseen 20 milj. euron ja ratarahoitukseen 46 milj. euron lisäystä. Uusina hankkeina aloitetaan Nuijamaan raja-aseman tieyhteyden rakentaminen, Naantalin väylän syventäminen sekä Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen. Merenkurkun liikennettä tuetaan.
Teknologiapolitiikan määrärahoiksi esitetään 494 milj. euroa. Energiatuen myöntämisvaltuutta lisättäisiin 4 milj. eurolla. Yrittäjäpolitiikkaan osoitettaisiin yhteensä 204 milj. euroa. Talous- ja velkaneuvonnan määrärahat lisääntyisivät 1,5 milj. eurolla vapaaehtoisia velkasovintoja koskevan ohjelman toteuttamiseksi.
Isyysrahakautta pidennetään ja perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan. Sairaanhoitokorvausten omavastuita korotetaan ja lääkekustannusten kasvua rajoitetaan. Sairausvakuutuksen päivärahajärjestelmää kehitetään korottamalla mm. sairauspäivärahan ja vanhempainrahan vähimmäismäärää.
Uutta erityistukea on tarkoitus maksaa 1.10.2003 lukien sellaisille 65 vuotta täyttäneille tai työkyvyttömille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka olisivat muutoin pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.
Ympäristösuojelun tärkeimpänä uutena hankkeena parannetaan hallituksen Itämeriohjelman mukaisesti Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta varustamalla väylänhoitoalus Seili öljyntorjunta- ja pelastusalukseksi. Luonnonsuojelussa edistetään Etelä-Suomen metsänsuojelua ja varaudutaan Repovedelle perustettavan kansallispuiston kustannuksiin. Rakentamisen ja rakennuskannan laadun parantamiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan kansallista rakennuspoliittista ohjelmaa. Kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi ryhdytään avustamaan asuntojen energiakorjauksia. Asunnottomuuden hoitamiseen ohjataan lisäresursseja RAY:n kautta.
Tuettavien asumismenojen korottaminen vuonna 2002 lisää yleisen asumistuen menoja ensi vuonna 15 milj. euroa yhteensä 430 milj. euroon. Uustuotannon tukea painotetaan niihin kasvukeskuksiin, joissa asuntojen kysyntä on suurinta tarjontaan nähden.
Talousarvioesitys sisältää eräitä menojen kasvua rajoittavia toimia. Tällaisia ovat mm. kaikille hallinnonaloille tehty toimintamenosäästö, joka on 10 prosenttia suhteutettuna matkustuskustannuksiin, sairausvakuutuksen omavastuiden nostaminen ja lääkekorvausten kasvun rajoittaminen, puolustusmenojen maksatusten lykkäys sekä rata- ja luotsausmaksujen korotus.
Valtionhallinnon tavaroiden ja palvelujen ostoon sisältyvä arvonlisävero on budjetoitu uutena määrärahana kullekin hallinnonalalle. Aiemmin arvonlisävero oli kokonaisuudessaan valtionvarainministeriön määrärahoissa.