Heinäluoma: Valtiontalouden tasapaino tärkeä
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman mukaan hallituksen työllisyystoimet ja talouspolitiikan yleinen linja ovat toimineet tuloksia tuottavasti. Hänen mukaansa muun muassa tulopoliittisella yhteistyöllä ja siihen liittyvällä osaamisella on käyttöä myös tulevina vuosina.
Tiistaina Kaupan Liiton tilaisuudessa Helsingissä puhuneen Heinäluoman mukaan seuraavaksi on kuitenkin pohdittava sitä, riittääkö valtiontalouden tasapaino vai tarvitaanko ylijäämää varauduttaessa työelämässä olevien ikäluokkien pienenemiseen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Kaikkia veroja ei voida vielä ensi vaalikaudella lopettaa, hän totesi.
- Kotitalouksien ostovoiman myönteisen kehityksen keskeinen pilari on onnistunut tulopoliittinen ratkaisu, jonka syntyyn sovituilla veroalennuksilla oli vahva vaikutus. Ratkaisun ansiosta kotimainen kustannuskehitys tiedetään ensi vuoteen saakka.
- Suomalaisten kokemuksien valossa sopimusyhteiskunta on taloudellinen voimavara, ei rasite. Matalan inflaation oloissa ostovoima on voinut kehittyä vakaasti ja ennustettavasti. Tämä on hyvä lähtökohta niin kotitalouksille kuin yrityksillekin suunnitella tulevaisuuttaan.
- Pidän selvänä, että tulopoliittisella yhteistyöllä ja siihen liittyvällä osaamisella meillä on käyttöä myös tulevina vuosina. Se on niin kansantalouden kuin kansakunnan - ja kaupan - etu.
- Hallituksen työllisyystoimet ja talouspolitiikan yleinen linja toimivat ja se näkyy myös julkisessa taloudessa. Kotimarkkinoiden hyvä veto ja työllisyyden paraneminen näkyvät sekä verotulojen kertymässä että työllisyydenhoidon menoissa. Tämän hetken arvion mukaan valtiontalous tuleekin päätymään tasapainoon tänä vuonna. Valtiontalouden tasapainon myötä täyttyy yksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista.
- Hyvin hoidettu talouspolitiikka ja terve valtiontalous toimivat nyt eduksemme. Suomi maksaa valtion joukkovelkakirjalainoista alempaa korkoa kuin vaikkapa Saksa tai Ruotsi. Epävakaassa taloushistoriassamme tämä on suuri muutos. Se kertoo hyvin hoidetun julkisen talouden eduista; eduista, jotka hyödyttävät niin liike-elämää kuin kotitalouksiakin.
- Seuraava suuri pohdinta on, riittääkö valtiontalouden tasapaino vai tarvitaanko ylijäämää, jotta voimme varautua tulossa olevaan ikäluokkien pienenemiseen. Kysymys on myös sukupolvien välisestä solidaarisuudesta ja vastuusta. On mietittävä missä määrin nykyinen aktiivisukupolvi vastaa omista menoistaan ja missä määrin vastuuta siirretään lapsillemme ja lastenlapsillemme.
- Ongelma syntyy työeläkemaksujen jatkossa vääjäämättä noustessa. Tulevien sukupolvien taakan helpottamiseksi olisi kohtuullista, että he eivät joutuisi eläkkeiden rinnalla rahoittamaan nyt työikäisten jättämää valtion velkaa.
- Puolueet pääsevät ottamaan kantaa julkisen talouden suuriin tulevaisuuden kysymyksiin vaalikamppailuissa. Äänestäjät eivät tule päästämään puolueita tässä keskustelussa helpolla. Kaikkia veroja ei voida vielä ensi vaalikaudella lopettaa. Kattamattomat vero- ja menolupaukset maksetaan toisessa ja kolmannessa sukupolvessa.
- Kaikkien verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhde kansantuotteeseen oli viime vuonna 44,5 prosenttia ja tänä vuonna tämän veroasteen arvioidaan alenevan prosenttiyksiköllä. Viime vuosina verotuksen rakennetta on kehitetty tuntuvasti sekä välittömän että välillisen verotuksen puolella. Verotuksen keventämiseen on edelleen runsaasti paineita, mutta mahdollisuudet ovat rajoitetut, koska myös julkisiin menoihin on kasvutarpeita, eläkkeistä pitää huolehtia ja talouskasvun näkymät ovat hidastuvia. Ensisijaista on jatkaa työn verotuksen keventämistä, sillä näin vahvistetaan kysyntää ja uusien työpaikkojen syntyä.