Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:
Ihmislähtöisyys ja parempi tuottavuus sote-uudistuksen aineksina

Valtiovarainministeriö 15.10.2019 10.06
Kolumni

Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Siihen tarvitaan paitsi työllisyysasteen nousua myös parempaa tuottavuutta julkisissa palveluissa. Uudistusten tarpeellisuudesta muistutti hallituksen tuore kuntatalousohjelma. Kuntien talouskehitys on lähivuosina uhkaavan huono. Taustalla on muun muassa ikäsidonnaisten menojen kasvu.

Kuntapäättäjät ovatkin ymmärrettävästi kyselleet, mitä kuuluu hallitusohjelmassa luvatulle sote-rakenneuudistukselle eli järjestämisvastuun siirrolle kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille, maakunnille.

Uudistuksen valmistelu on aloitettu Rinteen hallitusohjelman mukaisesti. Sekä ministeriryhmä että virkamiehet ovat teroittaneet kynänsä. Mukana on vanhoja ja uusia aineksia sekä paljon halua oppia edellisiltä vaalikausilta. Maakunnat perustetaan mutta tehtävät on rajattu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseen.  Ympäristöterveydenhuollon osuutta vielä selvitetään. Perustuslakiongelmia aiheuttaneesta valinnanvapausmallista luovuttiin jo hallitusohjelmassa.

Hallitus asettaa syksyllä parlamentaarisen komitean pohtimaan maakunnan mahdollisia muita tehtäviä kuten aluekehitystä tai elinkeino- ja työvoimapalveluita. Työ tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta toimeenpano siirtyy seuraavalle vaalikaudelle.

Rahoitus sote-palveluihin ja maakunnille tulee valtiolta. Kunnallisveroa vastaavasti alennetaan. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan erikseen komiteassa, mutta toimeenpano senkin osalta siirtyy vuoden 2023 jälkeiseen aikaan.  KELA:n ja maakuntien välinen tehtävänjako eli ns. monikanavarahoituksen purku valmistellaan myös erikseen.

Jouluun mennessä tavoitteena on löytää mahdollinen erillisratkaisu Uudellemaalle. Perusteena on väestön suuri määrä, sen nopea kasvu sekä maahanmuuttajien suuri osuus. Mahdollisen mallin pitää olla Uudenmaan alueen kuntapäättäjien hyväksyttävissä, perustuslain kannalta mahdollinen ja koko maan asukkaiden kannalta yhdenvertainen. Toki sen pitää myös edistää palveluiden saatavuutta. Selvityshenkilönä kuntien ja valtion välillä sukkuloi kaupunkineuvos Kari Nenonen. Työ on edennyt ratkaisuhakuisesti.

Palveluiden järjestämisvastuu tulee olemaan maakunnalla. Jouluun mennessä ratkaistaan myös mikä linja otetaan kuntatuottajuuteen. Kuntien omat toiveet suuntaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, mikä onkin avainasia kustannusten nousun hillinnän kannalta. Mitä paremmin ihmisten hyvä arki sujuu, sitä vähemmän tarvitaan sote-palveluita. Tärkeä on varmistaa kuntien ja tulevien maakuntien yhdyspintojen sujuvuutta ja palveluiden ihmislähtöisyyttä siitä riippumatta kuka ne tuottaa tai järjestää.

Sote-keskustelussa ovat päällimmäisenä olleet vanhusten hoivan ja lastensuojelun ongelmat. Henkilöstömitoitusten ohella ratkaisuihin tarvitaan myös maakunnan ”leveämmät hartiat”.  Yhtä kuntaa suurempi rahapussi tuo kantokykyä yllättäviin tilanteisiin. Tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan sujuvia asiakastietojärjestelmiä ja muita ICT-palveluita, etä- ja mobiilipalveluita mahdollistavia digiratkaisuja, tilojen tehokasta käyttöä, ja hankintaosaamista. 

Vaikuttavuuden kannalta avainasemassa on johtaminen. Tarvitaan tiedolla ja verkostoissa johtamisen sekä ennakoinnin osaamista. Johtajien vastuulla on varmistaa näyttöön perustuvat menetelmät niin sosiaali- kuin terveysalallakin. Tuloksena pitää olla myös parempi työhyvinvointi sote-alan työyhteisöissä sekä myönteinen asiakaskokemus.

Valtionavustuksilla tullaan vuodenvaihteessa vauhdittamaan tulevaisuuden sote-keskuksen innovointia sekä edistämään tuottavuutta lisääviä ratkaisuja. Molemmat edellyttävät maakunnallista yhteistyötä kuntien kesken. Tulossa ovat myös alueiden ja ministeriöiden väliset neuvottelut tuottavuudesta.

Valmisteluhenki on määrätietoinen ja toiveikas. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi, jos ja kun valmista lainsäädäntöä halutaan saada aikaan tällä vaalikaudella.

Kun sote-uudistuksessa tasapainotetaan ihmislähtöisyyden ja paremman tuottavuuden näkökulmat, siitä hyötyvät kansalaiset sekä palveluiden tarvitsijoina että veronmaksajina.

Maria Kaisa Aula

valtiosihteeri
@AulaMK

Kirjoittaja edustaa valtiovarainministeri Mika Lintilää sote-rakenneuudistuksen ministeriryhmässä.

Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat Valtio työnantajana