Neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen:
Kohti ihmiskeskeistä digitaalista hallintoa

Valtiovarainministeriö 23.9.2019 9.00
Kolumni

Digitalisaatio on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista. Tavoitteenamme on vahvistaa digitalisaatiota julkisessa hallinnossa Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kasvun tukemiseksi. Lisäksi haluamme nostaa keskusteluun mukaan erityisesti ihmiskeskeisen digitaalisen hallinnon.

Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osaston neljässä virkamieskokouksessa käsitellään digitalisaatiota laajasti eri näkökulmista: mihin asti olemme edenneet digitaalisessa hallinnossa ja mitä voisimme tehdä yhdessä digitaalisten palvelujen parantamiseksi? Entä miten data saataisiin liikkumaan saumattomasti EU:n sisällä ja miten eri toimijat voisivat parhaiten hyötyä eurooppalaisesta datataloudesta? Lisäksi on tarkoitus tiivistää jäsenvaltioiden tietohallintojohtajien yhteistyötä. Tavoitteena on siis eri keinoin vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä, jotta pärjäämme koventuneessa kilpailutilanteessa ja pysymme kisassa mukana idän ja lännen suurvaltojen rinnalla.

Ihmiskeskeisyys korostuu digitaalisen aikakauden hallinnossa

Digitaalisen hallinnon konferenssissa Suomi nostaa EU-puheenjohtajakauden keskusteluihin mukaan ajatuksen ihmiskeskeisestä digitaalisesta hallinnosta. Ihmiskeskeinen ajattelutapa haastaa hallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisten todelliset tarpeet asetetaan aiempaa vahvemmin toiminnan lähtökohdaksi. Ihmiskeskeisyys tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunnan kaikki ryhmät pidetään kehityksen mukana. Ideaalitilanteessa kukaan ei putoa digitalisaation kehityksen kelkasta.

Ihmiskeskeinen hallinto ei kuitenkaan synny yksin hallintokoneiston omin voimin. Tarvitaan sekä yritysten, kansalaisjärjestöjen että kolmannen sektorin apua ja yhteistyötä läpi Euroopan.

Tekoäly on pelkkä mykkä laite ilman dataa

Haluamme edistää puheenjohtajakauden aikana datan liikkuvuutta, sillä digitalisaatiota ei ole ilman dataa. Datan hyödyntäminen on puolestaan edellytys paremmille palveluille – tekoäly ja muu uusi teknologia olisivat pelkkä mykkä laite ilman dataa. Suuret käytettävissä olevat datamassat ovat myös kilpailukykytekijä.

Eurooppalaisen datatalouden tulee olla ihmiskeskeistä. Kansalaisten, yritysten ja kaikkia toimijoiden on koettava, että datan käytössä ja hyödyntämisessä on reilut, eettiset pelisäännöt. Ehdotuksia datan ja uuden teknologian eettisiksi periaatteiksi on jo laadittu Euroopan yhteisön tasolla kuin myös jäsenmaissa.

Onko Euroopassa valmiutta tietopolitiikkaan?

Eurooppalaisen tietopolitiikan eteenpäin vieminen on yksi puheenjohtajakauden tavoitteistamme. Tietopolitiikka tarkoittaa yleistäen sitä, että eri sektoreilta kootaan ja sovitetaan yhteen ne linjaukset ja periaatteet, jotka määrittelevät muun muassa tiedon saatavuutta, saavutettavuutta, liikkuvuutta ja tiedon laatua.

Vaikka Suomi on EU-tasolla tietopolitiikan edelläkävijä, on asia myös meillä kotimaassa hyvin tuore: hallitus antoi eettistä tietopolitiikkaa koskevan selonteon eduskunnalle vuoden 2018 lopulla. Tavoitteenamme onkin, että Suomi pääsee näyttämään puheenjohtajakauden aikana esimerkkiä myös tietopolitiikassa. 

Nyt on vaikuttamisen paikka 

Digitalisaatioon liittyvät periaatteet sekä eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat nousseet laajempaan keskusteluun vasta viime vuosina. Digitalisation hyödyntämisen vuosikymmenten taipaleella nyt on käsillä ainutlaatuinen momentum – ja Suomella on nyt merkittävä vaikuttamisen paikka.

Puheenjohtajakauden päätyttyä arvioimme, miten onnistuimme tässä haasteessa.

Tutustu tarkemmin: Suomen EU-puheenjohtajuus 2019: digitalisaatio, tietoturva ja tietopolitiikka

Juhani Korhonen

Neuvotteleva virkamies