Finanssineuvos Tanja Rantanen:
Miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää?

Valtiovarainministeriö 28.11.2018 15.06
Kolumni
Miten kuntien valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää?

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt valtionosuusjärjestelmän esiselvityksen, jossa tarkastellaan kuntien rahoitusjärjestelmään kohdistuvia muutospaineita ja kehittämistarpeita.

Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa lähitulevaisuudessa merkittävästi kuntien tehtäväkenttää ja taloutta. Maakunnille siirtyvien tehtävien myötä 70 prosenttia kuntien valtionosuuksista siirretään maakuntien rahoitukseen, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja kunnallisveroprosentteja lasketaan vajaalla 12 prosenttiyksiköllä. Uudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kuitenkin vain välttämättömät muutokset.

Väestökehitys muuttaa kuntia ja kuntataloutta

Kasvavat ikääntymismenot poistuvat kuntien vastuulta nopeasti maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Kuntien väestössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuitenkin suuresti kuntien elinvoimaan ja mahdollisuuksiin järjestää palveluita. Väestökehitys kohtelee eri alueita ja kuntia hyvin eri tavalla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnan väkiluku on vähentynyt kahdessa kolmasosassa kuntia. Näissä kunnissa koko maan väestöstä asuu kuitenkin vain 30 prosenttia. Nykyisin on nelisenkymmentä kuntaa, joissa syntyy vuosittain alle 15 lasta, ja vuoteen 2030 mennessä tällaisten kuntien määrän arvioidaan kasvavan jonkin verran. Sellaisten kuntien, joiden asukkaista vähintään kolmannes taas on yli 65-vuotiaita, määrä puolestaan yli kaksinkertaistuu. Lisäksi väestöennuste kertoo, että väestön keskittyminen isoimpiin kaupunkeihin jatkuu.

Nämä muutokset pakottavat pohtimaan tulevaisuuden kuntien tehtäviä ja roolia. Miten tyhjenevät kunnat pystyvät vastaamaan palveluistaan ja miten kuntien erilaistuminen otetaan rahoitusjärjestelmässä huomioon?

Valtionosuuksiin liittyy myös verokysymyksiä

Koko maan tasolla verotulot ovat kuntien tärkein tulonlähde. Verotulopohjan kunnittaiset erot ovat kuitenkin huomattavat: kunnallisveroprosentin asukasta kohden lasketussa tuotossa on jopa satojen eurojen ero. Tämän takia valtionosuusjärjestelmällä tasataan paitsi kustannus- ja tarve-eroja, myös tulopohjien eroja. Yksi pohdittava kysymys onkin, mihin tasauksen painopiste jatkossa tulisi asettaa.

Valtionosuus- ja verojärjestelmän välisiin kytköksiin kuuluu myös se, että ansiotuloverojen keventämisestä aiheutuneita kuntien verotulomenetyksiä on vuosikausia kompensoitu valtionosuusjärjestelmän kautta. Kompensaatioiden määrä on noussut jo viidennekseen koko peruspalvelujen valtionosuudesta, mikä heikentää valtionosuuksien läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.

Kuuluvatko kannustimet valtionosuusjärjestelmään?

Julkisessa keskustelussa nousee aika ajoin esille kannustimien lisääminen valtionosuusjärjestelmään. Lähtökohtaisesti laskennallista valtionosuusjärjestelmää pidetään kannustavana, sillä rahoituksen perustuessa laskennallisiin kustannuksiin kunta hyötyy, mikäli se pystyy hoitamaan tehtävänsä laskennallista kustannusta edullisemmin. Tällä vaalikaudella on lisäksi selvitetty mahdollisuutta ottaa käyttöön erityisiä käyttötalouden kustannuksiin, digitalisaatioon ja kuntien tilatehokkuuden lisäämiseen liittyviä valtionosuuskannustimia. Valmistelussa ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa tietopohjan puutteet ja sopivien tehokkuusmittarien löytäminen. Perimmäinen kysymys lienee kuitenkin se, kuuluvatko tämän tyyppiset kannustimet lainkaan valtionosuusjärjestelmään. Riittääkö se, että valtionosuusjärjestelmä turvaa kuntien mahdollisuudet järjestää riittävät peruspalvelut kaikkialla Suomessa, vai tulisiko valtionosuuksilla kannustaa vaikkapa elinvoiman edistämiseen?

Näitä kysymyksiä pohditaan lähikuukausien aikana. Osana esiselvitystä järjestetään keskustelutilaisuuksia keskeisille sidosryhmille, kartoitetaan kuntakentän näkemyksiä ensi vuoden puolella toteutettavalla kyselyllä ja tutustutaan paikallishallinnon rahoituksen kansainvälisiin kehityssuuntiin. Työ valmistuu maaliskuun alkuun mennessä.

Esitysmateriaali valtiovarainministeriön VOS-seminaarissa 8.11.

Tanja Rantanen

Finanssineuvos
Twitter: @tanja_rantanen