Ylijohtaja Mikko Spolander:
Miten työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa tulisi uudistaa?

Valtiovarainministeriö 9.3.2018 13.15
Kolumni
Miten työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa tulisi uudistaa?

Nuorten mielestä sosiaaliturva kaipaa remonttia. Turvan tulisi huomioida uudenlaiset työnteon muodot, mahdollistaa joustava uudelleenkouluttautuminen ja kannustaa ottamaan vastaan pienetkin työpätkät.

Keskiviikkona 7. maaliskuuta joukko nuorta sukupolvea kokoontui valtiovarainministeriön järjestämään ”Tulevaisuuden työmarkkinat ja sosiaaliturva” -seminaariin. Seminaarissa nuorilta kysyttiin, mihin suuntaan työmarkkinoiden pitäisi kehittyä, jotta työ ja tekijät kohtaisivat tehokkaasti, miltä näyttäisi sosiaaliturvan kokonaisuudistus ja miten turvaamme sekä nykysukupolvien perusoikeudet että tulevien sukupolvien oikeuden hyvinvointivaltioon.

Tilaisuuden avasi valtiovarainministeri Petteri Orpo. Hän totesi, että juuri nyt Suomen taloudessa menee hyvin, mutta väestö vanhenee nopeasti: ainoa kasvava ikäluokka Suomessa ovat yli 75-vuotiaat. Ikääntyminen rasittaa julkista taloutta pitkälle 2030-luvulle. Hyvinvointivaltio tarvitsee työtä kestääkseen.

Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti johdattelivat osallistujat päivän teemoihin. Siimes kysyi, mihin haluamme sijoittua jatkumolla, jonka yhdessä ääripäässä on yksilöön ja perheeseen nojaava turva ja toisessa ääripäässä julkisen vallan tarjoama kollektiivinen turva. Hän myös näki, että jatkuva uuden oppiminen ja koulutus ovat osa työtä ja takaavat sen, että työtä riittää, vaikka teknologiat ja työn teon puitteet muuttuvat nopeasti.

Pöysti muistutti, että juridisesti perusoikeudet nähdään joko vapautena jostakin tai oikeutena johonkin kuten esimerkiksi työhön. Vastakkainasettelu syntyy, kun lain mukaan yksilön asema on turvattava nyt, eikä sitä saa uhrata paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toisaalta julkisen talouden kestävyys tarkoittaa juridisesti, että julkinen talous kykenee vastaamaan perustuslain mukaisista velvoitteista.

Seminaarin teemoista keskustelua jatkettiin pienryhmissä. Keskusteluissa työmarkkinat ja sosiaaliturva kietoutuivat yhdeksi kokonaisuudeksi. Todettiin, että kestävä sosiaaliturva edellyttää korkeaa työllisyyttä ja korkea työllisyys osaamista ja jatkuvaa oppimista. Koulutus ja osaaminen pienentävät työikäisten riskiä joutua sosiaaliturvan varaan ja kasvattavat mahdollisuuksia päästä sosiaaliturvalta takaisin työhön. Nämä ovat ydinkysymyksiä talouspolitiikan kannalta. Nuoret näkivät koulutuksen kestossa, koulutusmäärissä, koulutuksen laadussa ja prosesseissa paljon uudistusmahdollisuuksia.

Tarve uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena nousi vahvasti esille. Turvan tulisi huomioida uudenlaiset työnteon muodot, mahdollistaa joustava uudelleen koulutus ja kannustaa ottamaan vastaan pienetkin työpätkät. Yleistukityyppistä (universal credit) ratkaisua pidettiin varteenotettavana. Nuoret näkivät, että työllistyminen heti uran alkuvaiheessa on tärkeää. Tätä tukisi, jos palkanmuodostus joustaisi matalamman tuottavuuden töissä ja työuran alussa. Oli hienoa nähdä, miten ennakkoluulottomasti ja luontevasti nuoret suhtautuivat erilaisiin vaihtoehtoihin sopeutua muutoksiin taloudessa ja yhteiskunnassa.

Nykyisten ja tulevien sukupolvien perusoikeuksista nuoret totesivat, että niistä ja niihin liittyvistä vastakkainasetteluista on syytä puhua ääneen, jotta asioihin voidaan löytää ratkaisu. Yli sukupolvien ulottuvia vaikutuksia pitäisi arvioida systemaattisesti lainsäädännössä ja budjetissa. Tätä vahtimaan tarvittaisiin tulevaisuusvaltuutettu. Suunnittelu ja ennaltaehkäisy tulevat aina halvemmaksi kuin korjaaminen jälkikäteen.

Kooste seminaarin ryhmätöiden tuloksista

Mikko Spolander

Osastopäällikkö, ylijohtaja
@MikkoSpolander