FI SV

Päivitetyt laskelmat maakunta- ja sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista sekä maakuntien rahoituksesta julkaistu

Valtiovarainministeriö 28.2.2018 16.34
Tiedote
Päivitetyt laskelmat maakunta- ja sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista sekä maakuntien rahoituksesta julkaistu

Valtiovarainministeriö on valmistellut päivitetyt laskelmat maakunta- ja sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista sekä maakuntien rahoituksesta. Laskelmia päivitetään uudistuksen edetessä.

Kunta- ja maakuntalaskelmat on tehty ensimmäistä kertaa vuoden 2019 tasolla siten, että niissä on huomioitu uudistuksen tulevan voimaan vuonna 2020. Laskelmissa käytetyt tiedot kunnista maakuntiin siirtyvistä kustannuksista perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamasta kuntien ja kuntayhtymien talousarviokyselystä kerättyyn tietoon.

Kuntalaskelmat linjassa aikaisempien laskelmien kanssa

Päivitettyjen laskelmien mukaan kuntien käyttötalouden kustannuksista maakuntiin siirtyisi lakisääteisten tehtävien siirron myötä nettomääräisesti noin 17,60 mrd. euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi noin 5,98 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi noin 11,06 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta, noin 0,59 miljardia euroa.

Uudistuksen yhteydessä vuonna 2020 tehtävä kunnallisveron vähennys olisi päivitettyjen laskelmien perusteella 11,71 prosenttiyksikköä. Näin ollen kaikkien kuntien vuoden 2020 kunnallisveroprosentiksi tulee määrittää vuoden 2019 veroprosentti alennettuna 11,71 prosenttiyksiköllä.

Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali. Muutokset ovat kunnittain tarkasteltuina kuitenkin suuria, sillä siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan. Kuntakohtaisia eroja kuitenkin rajoitetaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla. Päivitettyjenkään laskelmien mukaan uudistuksen aiheuttama talouden tasapainotilan muutos ei ylitä yhdessäkään kunnassa yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Tasapainotilalla tarkoitetaan tässä yhteydessä vuosikatteen riittävyyttä poistojen kattamiseen.

Maakuntalaskelmat vielä alustavia arvioita

Päivitettyjen maakuntien rahoituslaskelmien mukaan maakuntien yleiskatteellinen valtionrahoitus olisi noin 18,7 mrd. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin perustuvan rahoituksen osuus tästä olisi noin 17,2 mrd. euroa ja maakunnan muihin tehtäviin, kuten palo- ja pelastustoimeen, ympäristöterveydenhuoltoon ja kasvupalveluihin liittyvän rahoituksen osuus 1,5 mrd. euroa.

Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi vuoden 2019 tasolla tehtyjen laskelmien mukaan noin 2,8 mrd. euroa. Tähän sisältyvät muun muassa EU-tuet, maatalouden tuet sekä alueellinen tienpito. Kokonaisuutena valtion rahoitus maakunnille olisi näin ollen noin 21,5 mrd. euroa.

Maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on pitkälti tarveperusteinen. Yli 80 prosenttia yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan maakuntien väestön palvelutarpeen perusteella. Palvelutarvetekijöitä ovat ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät. 

Maakuntien rahoituksen muutosta nykytilaan verrattuna selittää pääosin se, mikä on maakunnan nykyinen sote-palvelujen kustannustaso suhteessa sen väestön laskennalliseen palvelutarpeeseen. Mikäli maakunta käyttää nykyisin sote-palveluidensa järjestämiseen enemmän rahaa kuin mikä on alueen väestö palvelutarve, saa maakunta laskennallisessa mallissa vähemmän rahaa nykytilaan verrattuna. 

Vuoden 2019 tasoisen laskelman tulokset eroavat varsin paljon aikaisemmin julkaistuista, vuoden 2017 tasolla tehdyistä laskelmista. Erot johtuvat useista eri syistä, eikä laskelmia tule verrata suoraan toisiinsa. 

Suurin osa laskelmien välisistä eroista selittyy laskelmien pohjana käytettävillä kustannustiedoilla. Sekä vuoden 2017 että vuoden 2019 tasolla tehdyt rahoituslaskelmat perustuvat sote-tehtävien osalta kuntien talousarviokyselystä saatuihin tuloksiin. Kyselystä saadut kustannustiedot ovat kuntien ilmoittamia arviotietoja. Varsinkin väestöpohjaltaan pienemmissä maakunnissa sote-tehtävien kustannuksissa voi olla merkittävää, ennustamatonta kausivaihtelua. Talousarviokyselystä saatujen tietojen luotettavuutta ei ole tällä hetkellä mahdollista arvioida tarkemmin. Kuntien sote-tehtävien todellinen kustannustaso selviää vasta kuntien tilinpäätöstiedoista.

Maakuntalaskelmat ovat vielä alustavia arvioita, joihin tulee suhtautua tietyin varauksin. Laskelmien pohjana käytettyjen kustannustietojen luotettavuuden lisäksi tulee huomioida, että maakuntien lopulliseen rahoituksen tasoon vaikuttavat uudistuksen valmistelussa avoinna olevat kysymykset monikanavarahoituksen sekä työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusosuuksista. 

Laskelmia päivitetään uudistuksen edetessä

Laskelmat päivitetään seuraavan kerran huhtikuussa 2018, kun kuntien ja maakuntien rahoituksen määräytymistekijöistä saadaan uutta tilastotietoa. 

Alueuudistus.fi-sivustolla olevat, kuntien taloussuunnittelun tueksi valmistellut kuntakohtaiset painelaskelmat ja valtionosuussimulaattori päivitetään uusimpien laskelmien mukaisiksi lähiviikkoina.

Laskelmat maakunta- ja sote-uudistuksen kuntatalousvaikutuksista

Maakuntien rahoituslaskelmat 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi (erityisesti kuntalaskelmat)
Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, puh. 02955 30465, miikka.vahanen(at)vm.fi (erityisesti maakuntalaskelmat)
Erityisasiantuntija Antto Korhonen, puh. 02955 30547, antto.korhonen(at)vm.fi (erityisesti erillisrahoitus ja muiden tehtävien yleiskatteellinen rahoitus)

Muutos 2.3.2018: Lisätty sana "laskennalliseen" virkkeeseen maakunnan väestön palvelutarpeesta.

Hallintopolitiikka Kunta-asiat