Sinivihreä hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012
Sinivihreä hallitus haluaa turvata metsäteollisuuden työpaikkoja ja kilpailukykyä edistämällä kotimaista puunsaantia. Kehyspäätöksessä rahoitetaan tiestön kunnostuksia puunsaannin edistämiseksi. Myös Metso-ohjelman ja kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään yhteensä 107,5 miljoonalla eurolla kehyskaudella.
Suomalaisten suurimpia menestystekijöitä ovat tulevaisuudessa koulutus, sivistys, huippututkimus ja huippuosaaminen. Yliopistot saavat jo aiemmassa kehyspäätöksessä kasvaviin määrärahoihin edelleen lisäkorotuksia 130 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. Innovaatioyliopistolle tästä menee 100 miljoonaa euroa. Uusien innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyöhön lisätään varoja entisestään.
Sinivihreä hallitus tuo nyt päätetyllä kehyskaudella kustannuksiltaan ja työmäärältään enemmän uusia liikenneinvestointeja eduskunnan päätettäväksi kuin koskaan aikaisemmin. Länsimetron rakentamista rahoitetaan vuodesta 2011 lähtien. Rakentaminen voi alkaa 2010, valtion rahoitus 2011, enintään kuitenkin 200 miljoonaa euroa.
Hallitus myös tarkisti vaalikauden kehystä, jotta se teknisesti vastaisi hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu kehys on 35,8 mrd. euroa vuodelle 2009, 36,3 mrd. euroa vuodelle 2010, 36,5 mrd. euroa vuodelle 2011. Vuodelle 2012 kehys on ennen jakamatonta varausta ja lisätalousarviovarausta 36,4 mrd. euroa.
Työllisyys hallituksen ykkösasia
Työllisyyden parantaminen on kaikkein tärkein tavoite varautumisessa väestön nopeaan ikääntymiseen. Hallitus parantaa kehyskaudella hallitusohjelman mukaisesti työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja syrjäytymistä. Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun varaudutaan edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esitysten pohjalta. Puunsaannin edistämiseen tarkoitettujen perusväylien parannustöihin osoitetaan tämän kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa. Yhteensä neljän vuoden aikana suoraan tähän tarkoitukseen varataan uutta kohdennettua rahaa 105 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon momentille tulee näiden lisäksi 60 miljoonan lisäys vuosille 2009 - 2012. Hallitus lisäksi kohdentaa kehyskaudella 60 miljoonaa nykyisestä perusväylänpidon määrärahoista puunsaannin edistämiseen. 30 miljoonaa euroa esitetystä lisäyksestä kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Kokonaisuudessaan puunsaantia edistetään 225 miljoonalla eurolla. Aloitetaan rataosuuksien Porokylä-Vuokatti, Joensuu-Ilomantsi ja Äänekoski-Haapajärvi rataosuuksien perusparannukset sekä Pietarsaaren vesiväylän kunnostus. Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään kehyskaudella merkittävästi. Valtiovarainministeriö selvittää pikaisesti mahdollisuudet metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen verovapaudelle.
Työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua tuetaan myös siirtämällä matalapalkkatuen määrärahasta vuositasolla yhteensä 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle. Rahoitusta suunnataan erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, ammatillisen peruskoulutuksen ja peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen.
Poliisin toiminnan vakiinnuttamiseksi ja työttömien poliisien palkkaamiseksi lisätään kehyskaudella etupainotteisesti 35 miljoonaa euroa. Vuodelle 2009 lisäys on 15 miljoonaa euroa laskien 5 miljoonaan euroon kehyskauden loppuun mennessä, kun poliisien eläköityminen nopeutuu. Tämän vuoden osalta poliisin määrärahoihin palataan kevään lisätalousarvion yhteydessä.
Osaamista ja innovaatioita edistetään
Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen toimintamenoihin lisätään aiemmin tehtyjen lisäysten päälle 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa 2012. Yliopistojen on määrä muuttua yliopistolain muutoksessa julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, joilla on laajempi taloudellinen autonomia. Vastaavasti hallitus varautuu pääomittamaan muita yliopistoja tehtävän selvitystyön pohjalta.Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä osa yliopistouudistusta. Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoituksesta. Innovaatioyliopiston toiminnan perusrahoitus nousee nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lisäys siirretään asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuosina 2015 - 2020.
Tutkimus ja kehitystyön rahoitusta lisätään aiemmin päätetystä 13 miljoonaa euroa 2011 ja 32 miljoonaa euroa 2012. Yliopistojen lisärahoitus ei riitä tieteellisen työn tason nostamiseksi, ellei työ tutkijana tiedeyhteisössä ole houkutteleva vaihtoehto. Apurahan saajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon 1.1.2009 lukien ja rahoitus sitä varten varataan kehyspäätöksessä.
Suomalaista kulttuurivientiä edistetään lisäämällä sen määrärahoja vuosille 2010 ja 2011.
Ympäristö
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonsuojelu sekä ympäristöuhkiin varautuminen ovat keskeisellä sijalla sinivihreän hallituksen ohjelmassa. Suomenlahden öljyntorjuntaa tehostetaan lisäämällä öljyntorjunta-alusten ylläpitoon ja korjaukseen tarkoitettuja varoja 5 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2010 lähtien. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta lisätään kehyskaudella merkittävästi.
Uusia liikennehankkeita käynnistetään ennätysmäärä
Kehyskaudella 2009 - 2012 hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi kustannuksiltaan enemmän uusia liikenneinvestointeja kuin koskaan aikaisemmin. Puunsaannin edistämiseen osoitettujen 105 miljoonan euron lisäksi perustienpidon määrärahoja lisätään kehyskaudella 60 miljoonalla eurolla. Uusien liikennehankkeitten aloittamiseen panostetaan aiemman kehyksen ylittäviä varoja 80 miljoonalla valtion omaisuuden myyntituloista.Tänä ja ensi vuonna jo alkavaksi päätettyjen hankkeitten lisäksi hallitus päätti kehysriihessään tällä vaalikaudella aloitettavista hankkeista. Hankevolyymin laajuuden vuoksi eräitä hankkeista käynnistetään kuntien aikaistamisrahoituksella. (Liite)
Länsimetron rakentamista rahoitetaan vuodesta 2011 lähtien. Valtio osallistuu 30 % kustannusosuudella metron rakentamiseen, kuitenkin enintään 200 miljoonalla eurolla. Valtionosuuden 200 miljoonan katto sidotaan vuoden 2007 maarakennusindeksin mukaiseen kustannusten nousun.
Suurin tiehanke lähivuosina tulee olemaan E18 moottoritien Helsinki-Vaalimaa osuuden kunnostaminen. Ensivaiheessa toteutetaan kolme hanketta, Haminan ohikulku, kehä III –peruskorjauksen I –vaihe ja Koskenkylä-Kotka osuus. Vt5 Mikkeli-Lusi aloitetaan 2009. Kt51 Kirkkonummi-Kivenlahti, Vt14 Savonlinnan keskustan järjestelyt toteutuvat vuonna 2010. Muita tällä vaalikaudella toteutettavia hankkeita ovat muun muassa Vt8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt5 Päivärinta-Vuorela (Kallan sillat), Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt6 Joensuun kohta ja Vt19 Seinäjoen itäinen ohitustie.
Uusista meriväylähankkeista Uudenkaupungin meriväylä toteutetaan vaalikauden 2007 - 2011 aikana. Raideliikenteen sähköistämisohjelmaa jatketaan hallituskaudella sähköistämällä Rovaniemi-Kemijärvi välinen yhteys ja Vaasa-Seinäjoki rata. Valtio rahoittaa raideliikennehankkeita, jotka edistävät yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja parantavat joukkoliikennettä. Näitä ovat esimerkiksi länsimetron, kehäradan rakentamisen aloittaminen sekä Pohjanmaan radan kunnostaminen ja Kokkola-Ylivieska –radan kaksoisraiteen rakentaminen.
Tarkemmat tiedot vaalikaudella käynnissä olevista ja käynnistettävistä hankkeista löytyvät tämän tiedotteen liitteestä.
Hankkeiden tarkempi aikataulutus esitellään hallituksen liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Hallitus kehittää joukkoliikennettä ja suuntaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen lisärahoitusta 5 miljoonaa euroa vuodelle 2009, 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2010 ja 10 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Joukkoliikenteen määrärahat ovat yhteensä 104,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Näihin määrärahoihin sisältyy VR Oy:n vuosia 2006 -2011 koskeva junien kaukoliikenteen palvelujen ostosopimus.
Poimintoja muista menolinjauksista
Vuonna 2011 varsinaiset kehitysyhteistyömenot ovat 926 miljoonaa euroa, mikä merkitsee noin 258 miljoonan euron kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Vuosien 2012 - 2015 kehitysavun tasosta päättää seuraava eduskunta.Käräjäoikeusverkosto keskitetään tavoitteena 27 käräjäoikeutta ja hallinnonalan säästöjä kohdennetaan helpottamaan ruuhkaisten tuomioistuinten toimintaa. Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi vuoden 2009 alusta, edunvalvontapalveluiden järjestämistapaa kehitetään ja palveluita ostetaan enenevästi ulkopuolisilta palveluntuottajilta
Elatustuen siirto kunnilta valtion rahoitusvastuulle ja Kansaneläkelaitoksen hallinnoitavaksi toteutuu vuonna 2009. Elatustuen toimeenpanon tehtävien siirron Kelalle aiheuttamat kustannukset rahoitetaan siirrolla kuntien yleisestä valtionavusta.
Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa sosiaalivakuutuksessa jatketaan vuonna 2010 ja laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille ryhdytään maksamaan eläkkeensaajan hoitotukea 1.1.2010 lukien.
Pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuihin tukipalveluihin osoitetaan vuosina 2009 - 2011 yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta puolet on uutta määrärahaa.
Yleinen rotavirusrokote otetaan käyttöön pikkulapsille vuodesta 2009 lähtien. Tähän varataan 6 miljoonan euro määräraha vuosittain.
Vankien määrän nopeampi aleneminen vähentää toimintamenojen kasvupainetta. Vankitilojen peruskorjauksia jatketaan ja tilojen käyttöä tehostetaan. Vankeinhoidon määrärahoja lisätään 2 miljoonalla eurolla vuosittain.
Rajavartiolaitoksen helikopteri- ja partiovenekaluston uusimiseen on varattu EU:n ulkorajarahastosta saatavaa lisämäärärahaa 3,4 miljoonaa euroa vuodelle 2009 ja 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2010.
Kulttuurin toimialalla on sekä kalustohankintojen että toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannuksiin osoitettujen määrärahojen tasoa nostettu Museoviraston ja Suomen audiovisuaalisen arkiston tilatarpeiden vuoksi. Turkua koskevaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta tuetaan.
Energiapolitiikan määrärahat kasvavat vaalikauden kehyspäätöksen mukaisesti. Hallitus valmistelee kevään 2008 kuluessa uuden pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Kehyspäätöksen mahdollisesti ylittäviin rahoitustarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja kevään 2009 kehyspäätöksessä.
Lääkärihelikopteritoimintaa varten perustetaan valtakunnallinen hallinnointiyksikkö, joka vastaa ensihoitojärjestelmien tarvitsemasta helikopterikuljetuspalvelun hankinnasta (kilpailutus ja sopimusten laatiminen) sekä valvonnasta.
Valtion asuntorahaston asemaa koskeva selvitys laaditaan ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä kevään 2008 aikana, ja asiasta päätetään tämän jälkeen.
Tuottavuutta ja tehokkuutta
Hallitusohjelman vaalikauden kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus kohdistuu pääosin vuosille 2012 - 2015. Niiden tulee johtaa yhteensä 4 800 henkilötyövuoden henkilöstötarpeen vähenemiseen.Ministeriöt täsmentävät sisällöltään, vaikutuksiltaan ja ajoitukseltaan hallinnonaloittaiset uudet tuottavuustoimenpiteet lokakuussa 2008. Hallitus käsittelee tämän perusteella tuottavuustoimenpiteiden valmistelu- ja toteutustilannetta marraskuussa 2008.
Tuottavuusohjelmaa sekä edellä todettuja toimenpiteitä valmistellaan ja toteutetaan yhteistoiminnassa valtion henkilöstöjärjestöjen ja henkilöstön edustajien sekä henkilöstön kanssa kaikilla hallinnon tasoilla.
Tulot ja tasapaino
Valtion budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin reilut 2 prosenttia vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan vajaat 3 prosenttia vuodessa. Verotulot ovat noin 85 prosenttia budjetin kaikista tuloista. Tuloarvioihin on merkitty vakiintuneen käytännön mukaisesti valtion omistamien osakkeiden myyntituloja 400 miljoonaa euroa vuodessa.Valtionvelan määrän oletetaan tänä vuonna laskevan 54,7 mrd. euroon eli noin 28,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka vähenee ennusteen mukaan koko vaalikauden ja sen arvioidaan vuonna 2011 olevan 54,5 mrd. euroa, mikä vastaa 25,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan ennustelaskelmissa olevan hieman ylijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 ylijäämäsuhteen arvioidaan olevan lähellä yhtä prosenttia eli hallitusohjelmassa esitettyä ylijäämätavoitetta.
Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen on tärkeää valmistuttaessa väestön ikääntymisen aiheuttamiin menopaineisiin. Vastuullisella vero- ja menopolitiikalla sekä sitoutumalla selkeään valtiontalouden ylijäämätavoitteeseen hallitus pyrkii takaamaan vakaan julkisen talouden.
Koko vaalikaudelle päätetty budjetin menojen kehys on olennainen osa hallituksen finanssipolitiikkaa. Menonlisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan lisäksi siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja hallituksen ylijäämätavoite saavutetaan. Tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut. Julkisen talouden tuottavuutta parantavilla toimilla, kuten kunta- ja palvelurakennehankkeella sekä valtion tuottavuusohjelmalla, tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, vähennetään väestön ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua sekä mahdollistetaan resurssien uudelleenkohdentaminen talouskasvua tukien.
Kehyspäätös julkistetaan valtioneuvoston istunnon jälkeen 13.3.2008