Suomen talouskasvu jää vaisuksi, ennustaa valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö 15.9.2016 13.30 | Julkaistu suomeksi 15.9.2016 klo 13.31
Tiedote

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan.

Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2018 BKT on yhä lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotanto runsaan viidenneksen alemmalle tasolla kuin vuonna 2008.

Talouden kasvua kannattelevat yksityinen kulutus ja investoinnit

Vaikka maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, useissa Suomen viennille tärkeissä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen vienti kasvaa kuitenkin maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaammin ja Suomi menettää edelleen osuuttaan kansainvälisessä kaupassa.

Hiljalleen koheneva työllisyys, tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen ennustetaan olevan 8,5 prosenttia. Investointien kasvu on laajapohjaista. Erityisesti rakentaminen on hyvässä vauhdissa.

Paraneva kilpailukyky kohentaa kasvun edellytyksiä

Kilpailukykysopimuksen myötä ansiot nousevat alle prosentin vuonna 2017 ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 prosenttia. Ennusteen mukaan sopimus parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä selvästi esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Vaikka sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa täydessä mitassaan vasta pidemmällä aikavälillä, alkaa se lisätä työllisyyttä jo ennustejaksolla.

Lähivuosina talous kasvaa nopeammin kuin talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaava potentiaalinen tuotanto. Keskipitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin, koska talouden palveluvaltaistuminen hidastaa tuottavuuden kasvua ja työikäisen väestön supistuminen työn määrän kasvua taloudessa.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla. Talouden vaisu kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen. Hallitusten sopeutustoimet pienentävät alijäämää ennustejaksolla.

Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan viime vuonna. Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun seuraavalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.

Suomen talous on herkkä häiriöille

Ennusteeseen liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkäkestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ennustettua enemmän.

Taloudellinen katsaus, syksy 2016

Lisätietoja

finanssineuvos Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi

Talousnäkymät