Uudistettu kehys koko vaalikaudelle
Hallitus sopi 21.5.2003 vaalikauden määrärahakehyksestä vuosille 2004 - 2007 ja kehystä koskevan selonteon antamisesta eduskunnalle.
Kansainväliseen talouskehitykseen liittyy suuria epävarmuuksia. Suomen kotimainen talous on kuitenkin edelleen vahvalla pohjalla. Työllisyyskehitys on pysynyt kohtalaisena, vaikka talouskasvu on ollut hidasta jo parin vuoden ajan. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna lähes 3 prosentin vauhtia ja vaalikauden keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan noin 2,5 prosenttia vuodessa.
Vaalikauden kehyksen lähtökohtana on hallitusohjelman finanssipoliittinen linjaus. Kehystä uudistetaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Pääosa määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovaan kehykseen. Kehyksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin hallitusohjelmassa mainitut menot, joiden mitoituksen on tarkoituksenmukaista antaa vaihdella suhdannekehityksen tai niihin kiinteästi liittyvien tulojen myötä tai joiden sitominen koko vaalikaudeksi ei ole muutoin perusteltua.
Hallitusohjelman mukaisen menosäännön ja vaalikauden kehyksen suuruus on 28,0 miljardia euroa vuonna 2004, 28,3 miljardia euroa vuonna 2005, 28,5 miljardia euroa vuonna 2006 ja vuonna 2007 28,6 miljardia euroa, joka on hallitusohjelman mukainen menojen enimmäismäärä vuonna 2007. Vaalikauden kehys on ilmaistu vuoden 2004 hinta- ja kustannustasossa. Kehys sisältää sekä talousarvio- että lisätalousarvioesitykset.
Tuloarviot ja budjettitalouden tasapaino
Valtiontalouden tulo- ja tasapainoarvioiden lähtökohtana on kehyspäätöksen menolinjaus ja hallitusohjelmassa todettu veronkevennysten mitoitus.
Hallitus jatkaa ansiotuloverotuksen kevennyksiä vuoden 2004 talousarvioesityksessä. Arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi toteutetaan vuoden 2004 alusta. Hallitusohjelmassa sovittu sukupolvenvaihdosten verokohtelun helpottaminen valmistellaan siten, että se voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 aikana.
Budjettitalouden kaikkien tulojen ja verotulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Verotulojen kasvua hidastaa alkoholin ja tupakan matkustajatuontirajoitusten poistumisen aiheuttama paine verotuottoihin sekä autoverotuksen muutoksen vaikutukset. Myös yhteisöveron tuottoon on odotettu kohdistuvan verokilpailusta aiheutuvan paineen, jonka suuruudeksi arvioidaan lähes puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulojen arvioidaan kasvavan runsaan 35 miljardin euron tasolta vuonna 2003 vain hieman vuonna 2004, minkä jälkeen tulojen kasvu nopeutuisi niin, että niiden kokonaiskertymä yltäisi 38 miljardiin euroon vuonna 2007.
Valtiontalous näyttäisi jäävän alijäämäiseksi kansantalouden tilinpidon käsitteillä arvioituna koko vaalikaudeksi. Keskipitkän aikavälin talouskehitystä ja valtiontaloutta koskeva peruslaskelma viittaa siihen, että hallitusohjelmassa yksilöidyt toimenpiteet eivät ole riittäviä, jotta työllisyyttä ja valtiontalouden tasapainoa koskevat hallituksen tavoitteet toteutuisivat. Hallitus pyrkii työllisyysastetta ja julkisen talouden tehokkuutta nostavin toimin varmistamaan, että hallitusohjelman valtiontalouden tasapainotavoite toteutuu. Mikäli hallituksen työllisyystavoite, 100 000 henkilön työllisyyden lisäys vaalikaudella, pystytään toteuttamaan, pitäytyminen kehyspäätöksen menolinjauksessa mahdollistaisi myös valtiontalouden tasapainon saavuttamisen. Samalla työllisyystavoitteen saavuttaminen vahvistaisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa ja varautumista ikääntymisen tulevina vuosina aiheuttamiin menopaineisiin.
Hallitus lähtee siitä, että valtiontalouden alijäämä ei kansantalouden tilinpidon käsittein saa edes heikon talouskehityksen oloissa ylittää 2,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos alijäämä uhkaa ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallitus esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi.
Tuloarvioihin on merkitty vakiintuneen käytännön mukaan valtion omistamien osakkeiden myyntituloja 420 miljoonaa euroa vuodessa. Jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 miljoonaa euroa, hallitus on hallitusohjelman täydennykseksi sopinut, että ylittävästä osasta voidaan kehyksen estämättä käyttää harkinnan mukaan enintään 10 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin, lähinnä infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen.
Määrärahojen kohdentaminen ja muut toimintapoliittiset kannanotot
Hallitusohjelmassa sovitusta 1,12 miljardin euron menolisäyksestä on tässä vaalikauden kehyspäätöksessä osoitettu ennalta määrättyihin kohteisiin 1 miljardia euroa. Loput 120 miljoonaa euroa on varattu myöhempien talousarvioesitysten tai kehyspäätösten yhteydessä ilmeneviin välttämättömiin tarpeisiin.
Kehitysapumenojen vuotuiseen tasoon on osoitettu asteittain 63 miljoonaan euroon nouseva lisäys.
Kehyskauden ensimmäisinä vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään voimakkaasti. Poikkihallinnollinen työllisyysohjelma käynnistetään. Työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään kehyskauden lopulla. Työvoimapolitiikan vuotuinen määrärahataso nousee 190 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Lisätty taso pienenee asteittain siten, että vuonna 2007 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin varataan 150 miljoonan euron kehyslisäys.
Lapsilisien korotuksiin on osoitettu määrärahaa vuoden 2004 alusta. Korotuksen kustannusvaikutus vuonna 2007 on 74 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja korotetaan vuodesta 2005 alkaen ja kansaneläkkeiden tasoa vuonna 2006. Näiden toimenpiteiden kustannusvaikutus on yhteensä 76 miljoonaa euroa vuonna 2007. Lisäksi valtionosuusjärjestelmän piirissä olevan kotihoidon tuen korottamiseen on kohdennettu 10 miljoonan euron lisäys. Kehyksissä tulonsiirtojen parannuksiin kohdentuu vuoden 2007 tasolla noin 160 miljoonan euron lisäys.
Opetusministeriön hallinnonalan rahoitukseen on osoitettu noin 250 miljoonan euron kehyslisäys.
Yliopistojen perusrahoitukseen sekä Suomen Akatemian toiminnan rahoitukseen on osoitettu asteittain nouseva kehyslisäys, joka vuoden 2007 tasolla on 105 miljoonaa euroa. Myös kulttuurin tarpeisiin on varattu kehyslisäys.
Turvallisuuden lisäämiseen osoitetaan vuoden 2007 tasolla 10 miljoonan euron kehyslisäys, joka jakautuu oikeus- ja sisäasiainministeriön kesken. Oikeusministeriön hallinnonalan osalta tämä tarkoittaa erityisesti vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamista. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelle perustetaan kolme hätäkeskusta aiemmin suunnitellun kahden sijasta.
Alueelliseen osaamisperustan kehittämiseen on osoitettu 20 miljoonan euron kehyslisäys.
Talouden kasvun käynnistämiseksi ja työllisyystilanteen kohentamiseksi on julkisen tutkimusrahoituksen lisääminen aloitettu jo 2003 lisätalousarvioesityksessä. Kokonaisuudessaan 77 miljoonan euron kehyslisäyksestä osoitetaan lisäresursseja Tekesille, panostetaan teknologia-asiamiesten palkkaamiseen TE-keskuksiin ja Tekesin kautta tapahtuvaan liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi eri ministeriöille ja laitoksille varattu tutkimusrahoituksen lisäys nousee yhteensä 25 miljoonaan euroon vuonna 2007.
Vähäliikenteisten lentokenttien toimivuus ja Merenkurkun liikenteen ympärivuotinen jatkuvuus turvataan kohdentamalla tarvittaessa uudelleen liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoja.
Peruspalvelubudjetti
Kuntien rahoitustilanteen arvioidaan pysyvän kireänä koko kehyskauden. Lisääntyvien menopaineiden takia kuntien talouden liikkumavara on kaventumassa ja vuosikatteet ovat jäämässä selvästi viime vuosien katteita pienemmiksi.
Valtiontalouden kehyksissä on varauduttu tuntuvalla panostuksella hyvinvointipalvelujen parantamiseen. Kuntien valtionapuihin osoitetut määrärahat lisääntyvät kehyskaudella 550 miljoonalla eurolla vuoteen 2003 verrattuna. Tämän lisäksi valtionapuihin on teknisesti laskettu 370 miljoonan euron lisäys, jolla kompensoidaan 1,12 miljardin euron ansiotulojen veronkevennyksen vaikutukset kuntatalouteen. Valtionosuuksiin tehdään indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionapuja vuonna 2004 runsaat 100 miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Vuosien 2005-2007 valtionosuudet on kehyksissä laskettu vuoden 2004 hintatasossa.
Kehyskauden loppuun mennessä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on kehyslisäyksestä osoitettu 200 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan pääosin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon valtionosuuksiin sekä kotihoidon tuen korottamiseen. Aiempaan kehykseen sisältyy 200 miljoonan euron lisäys terveydenhuollon valtionosuuksiin ja 22 miljoonan euron lisäys terveydenhuollon hankkeisiin. Täten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kehyskaudella asteittain yhteensä 422 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa valtion rahoitusosuuden osalta tavoitteeksi asetetun 700 miljoonan euron tasokorotuksen terveydenhuollon kokonaisresursseihin.
Valtionapujen kautta kehyslisäyksestä kohdentuu koulutuspalveluihin 122 miljoonaa euroa.
Kuntien menojen hallinta on suurien haasteiden edessä. Erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttaminen edellyttävät myös kuntien omaa panostusta hyvinvointipalvelujen parantamiseen. Sovitut uudistukset, kuten kotihoidon tuki, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esiopetuksen koulumatkaetuus, lisäävät kuntien toimintamenoja. Kunnallisten peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen kohtuullisella vero- ja maksurasitteella edellyttää panostusta toimintakykyiseen ja elinvoimaiseen kuntarakenteeseen. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää myös toimintatapojen ja tehokkuuden parantamista.
Lisätietoja:
Budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, VM, puh. (09) 160 33105,
apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, VM, puh. (09) 160 33036 ja
finanssineuvos Helena Tarkka, VM, puh. (09) 160 34876