Valtionhallinnon virkamiesjohdon valinta uudistuu
Valtion ylimmän johdon tukiryhmä ehdottaa muutoksia ylimmän virkamiesjohdon valintaan, liikkuvuuteen, urakehitykseen, kehittymisen tukeen ja tulostavoitteita täsmentävään johtamissopimukseen. Se ehdottaa myös, että valtiovarainministeriöön perustetaan tukiyksikkö vastaamaan järjestelmän toimivuudesta kaikilla edellä mainituilla alueilla. Ehdotusten taustalla on valtioneuvoston elokuussa 2001 tekemä periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Tukiryhmä luovutti ehdotuksensa toiselle valtiovarainministerille Ulla-Maj Wideroosille 9.2.2005.
Suomalaisessa hallintokäytännössä on perinteisesti painotettu virkamiesten roolia poliittista päätöksentekoa palvelevina asiantuntijoina ja toimeenpanijoina. Virkamiehet ovat vastanneet asioiden huolellisesta valmistelusta ja päätösten lainmukaisuudesta. Tämä on meidän vahvuutemme. Toisaalta organisaatioissa ei aina arvosteta riittävästi johtamista ja esimiestyötä ja niiden vaikutusta valtion toimintayksiköiden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin.
Nykykäytännön mukaan johto- ja esimiestehtäviin valinnassa painottuu samassa organisaatiossa hankittu erityisosaaminen, mikä usein rajoittaa poikkihallinnollisen ja laaja-alaisen näkemyksen muodostumista. Johtajavalinnoissa ei aina arvioida todellista johtamis- ja esimiestaitoa eikä halua toimia johtajana. Valtion tulosohjauskäytännöistä puuttuu johtajan henkilökohtainen vastuu ja siihen liittyvä tavoitteiden määrittely johtajana kehittymisessä. Palautemekanismit toimivat puutteellisesti.
Ministeriöiden ylin johto ja virastojen päälliköt uudistuksen etulinjassa
Uudistus koskisi ensiksi ministeriöiden kansliapäälliköitä, alivaltiosihteereitä ja osastopäälliköitä sekä välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköitä. Se ei koskisi oikeuskanslerinviraston, oikeuslaitoksen, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, ulkoasiainhallinnon eikä yliopistojen virkoja. Ministeriön alaisten tutkimuslaitosten johtajat liitettäisiin järjestelmään toisessa vaiheessa. Nimittämisestä ja tehtävään määräämisestä säädettäisiin uudella erityislailla.
Ehdotuksen mukaan uudistuksen piiriin kuuluvat virat muutetaan valtionhallinnon yhteisiksi. Tämän jälkeen ylimmän johdon tehtävät ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä, mikä mahdollistaa nykyistä paremmin sen, että ylimmän virkamiesjohdon osaamista voidaan käyttää koko valtioyhteisön kannalta mahdollisimman hyödyllisesti.
Määräaikaiset tehtävät lisäävät liikkuvuutta
Yhteiset virat täytetään avointa menettelyä käyttäen kuten nykyisinkin. Virkaan nimitetään toistaiseksi, ilman määräaikaa. Virkanimityksen jälkeen henkilö määrätään erikseen ylimmän johdon tehtävään, joka on esimerkiksi ministeriön kansliapäällikön, osastopäällikön tai viraston päällikön tehtävä. Myös tehtävät täytetään avointa menettelyä käyttäen. Tarkoituksena ei ole muodostaa ylimmän johdon suljettua piiriä, vaan varmistaa tehtävien vaatima johtamisosaaminen riippumatta siitä, missä organisaatiossa osaaminen on hankittu.
Tehtävään määräys olisi kuitenkin määräaikainen ja kestäisi kerrallaan viisi vuotta. Henkilö voitaisiin määrätä samaan tehtävään enintään kaksi kertaa peräkkäin, jollei erityisillä perusteilla olisi aihetta toisenlaiseen ratkaisuun. Tavoitteena on, että aktiivista urasuunnittelua ja valmennusta käyttäen löydetään uusi haasteellinen tehtävä määräajan päättyessä.
Määräaikaisilla johtamistehtävillä lisättäisiin johdon liikkuvuutta. Tätä kautta parannettaisiin koko valtioyhteisön kattavaa ohjausta ja poikkihallinnollista toimintaa, mikä puolestaan edistäisi valtionhallinnon tuottavuutta ja tehokkuutta. Laajempi mahdollisuus kiertoon toteutuu aikaa myöten, kun liikkuvuus lisääntyy myös uran alkuvaiheessa.
Valintalautakunta selvittämään ehdokkaiden ammattitaitoa
Nimitykset ja tehtävään määräykset valmistellaan sen ministeriön johdolla, jossa tai jonka hallinnonalalla kyseinen tehtävä on. Valinnassa painotetaan erityisesti johtamistaitoa ja tavoitteena on löytää tehtävän kannalta hyvä tasapaino johtamistaidon ja asianomaisen toimialan asiantuntemuksen välillä.
Valintamenettelyyn kuuluisi ministeriön apuna toimiva valintalautakunta, joka tekee ehdotuksen valittavasta henkilöstä selvitettyään monipuolisesti ehdokkaiden ammattitaidon. Valintalautakuntaa avustaisi haastatteluryhmä, joka huolehtisi parhaiden hakijoiden haastattelemisesta. Asianomainen ministeriö olisi vastuussa nimitysvalmistelusta kuten nykyisin, mutta valintalautakunta ja haastatteluryhmä avustaisivat sitä. Lopullisesta esittelyyn menevästä ratkaisusta päättäisi asianomaisesta hallinnonalasta vastaava ministeri. Valtioneuvoston yleisistunto päättäisi nimityksistä ja tehtävään määräämisistä kutennykyisinkin. Tasavallan presidentin nimitystoimivalta säilyisi ennallaan eikä perustuslakia ehdoteta muutettavaksi.
Uudistuksen aikataulu
Uudistukseen liittyvä lainvalmistelu on tarkoitus tehdä vuonna 2005 siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2005. Uudistus voisi tulla voimaan vuoden 2006 alkupuolella.
Ylimmän johdon tukiryhmän työ jatkuu 30.9.2005 asti ja sitä vetää valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto. Ryhmän jäseninä ovat sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen, Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Eila Kilpiö, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, osastopäällikkö Ulla Väistö ulkoasiainministeriöstä, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä, Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola ja Valtiokonttorin pääjohtaja Jukka Wuolijoki. Tukiryhmän sihteereinä toimivat finanssineuvos Asko Lindqvist ja hallitusneuvos Kirsi Äijälä Valtion työmarkkinalaitoksesta.
Lisätietoja antaa valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, puh (09) 160 34900
Valtionhallinnon ylimpien johtamisvirkojen uudistaminen