Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma vuoden 2006 toisen lisätalousarvion esitte
Suomen talous on vahvalla kasvu-uralla. Siitä kertoo myös tämänkertaisen lisäbudjettiesityksen antaminen. Talouspolitiikassa ratkaisevaa on nyt tämän kasvun hallitseminen, työllisyyskehityksen tukeminen ja tulevaisuuteen varautuminen.
Talouden näkymistä
Suomessa kokonaistuotanto kasvaa näillä näkymin tänä vuonna 4,5 prosenttia. Kasvu on ollut huomattavan nopeaa vuoden alkupuoliskolla ja kuluvan vuoden kasvuennustetta on korotettu parikin kertaa vuoden 2006 varsinaisen talousarvioesityksen antamisen jälkeen.
Kuluvana vuonna kasvu perustuu niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin kysyntään. Kotitalouksien vahvistunut luottamus, työllisyyden ripeä koheneminen ja palkansaajien ostovoiman kohtuullinen kasvu yhdessä voimakkaasti lisääntyneen velanoton kanssa pitävät yllä vahvaa, lähes 4 prosentin kulutuksen kasvua.
Vientiä tukee ostovoiman kasvu Venäjällä ja uusissa EU-jäsenmaissa samoin kuin Saksan talouskasvun lievä piristyminen.
Työllisyyden kasvu jatkuu. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,8 prosenttiin kuluvana vuonna. Työttömyysasteen odotetaan alenevan 7,7 prosenttiin.
Tuoreet työllisyystiedot tältä päivältä ovat edelleen rohkaisevia. Työllisiä on tänään lähes 40 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyden kasvu on hallituskauden alusta lukien huimat 80 000. Kaikki tämä kertoo, että hallituksen talouslinja toimii.
Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosinousu nopeutuu tänä vuonna 1? prosenttiin muun muassa kohonneiden öljytuotteiden hintojen johdosta.
Myönteistä kuitenkin on, että viime tiedot euroalueen hintakehityksestä kertovat vähentyvistä hintapaineista.
Riskejä talouskasvulle muodostavat kotimaassa varsinkin työmarkkinoiden paikoitellen kireähkö tila, etenkin tarjontakapeikot, kalliit asunnot ja kotitalouksien korkea velkaantumisaste.
Talouskasvun odotetaan hidastuvan keskipitkällä aikavälillä. Syyt hidastumiseen löytyvät pitkälti väestön ikääntymisestä ja siitä aiheutuvasta työvoiman tarjonnan heikkenemisestä mutta myös tuotantokapasiteetin kasvun heikkoudesta kuluvalla vuosikymmenellä. Lisäksi kansainvälisen tuotannon uusjako edellyttää myös kotimaisen tuotannon sopeutumista uusiin olosuhteisiin.
Vuosikymmenen vaihteessa vuotuisen talouskasvun odotetaan painuvan jo alle 2 prosentin. Talouskasvu tulisikin näin pohjautumaan lähivuosina ennen muuta tuottavuuden kasvuun.
Ajat ovat siis nyt hyvät, mutta jo lähivuosina näköalat heikkenevät ilman määrätietoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Kuluvan vuoden nopeaan kasvuun ja siitä johtuvaan valtiontalouden tilan paranemiseen ei pidä kiinnittyä, sillä lähivuosien ikääntymisestä johtuvat haasteet edellyttävät varautumista myös valtiontaloudelta jo nyt.
Nyt on tärkeätä toimia niin, että kasvua ja sitä kautta työllisyyttä edelleen vahvistetaan ja varaudutaan tulevaisuuteen. Siihen nyt esiteltävä lisätalousarvioesitys myös tähtää.
Lisätalousarvio pitää sisällään tarkistuksia sekä tuloihin että menoihin.
Toisessa lisätalousarvioesityksessä on mukana välttämättömät menolisäykset kuten EU:n puheenjohtajuuskauden aiheuttamat menot ja Libanon-operaatiosta aiheutuvat menot.
Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös eräitä uusia tulevaisuuspanostuksia, jotka hallitus on katsonut erityisen tärkeiksi kuten biopolttoaineiden kehittämisen tukeminen ja lisäpanostuksia työvoiman kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi. Oppisopimuskoulutuksen huomattava lisääminen antaa mahdollisuuden vastata ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen yrityskohtaisesti räätälöidyllä tavalla.
Valtiontalous ja kehykset
Vuoden 2006 toinen lisätalousarvio on 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan vähentämiseen.
Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan 60 miljardia euroa, mikä on noin 36 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ennakoidaan olevan kuluvana vuonna ylijäämäinen. Ylijäämän arvioidaan olevan 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtio on viime vuosien kurinalaisella finanssipolitiikalla vähentänyt velkaantuneisuuttaan ja sitä kautta korkomenojaan. Tällä tavoin on luotu tilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle menojen kasvulle.
Tuloarviot
Varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä nettomääräisesti 61 miljoonalla eurolla
Verotuloarviota korotetaan 762 miljoonalla eurolla, taustalla on ennustettua parempi talouskehitys
Tulo- ja varallisuusveron tuloarviota korotetaan lähes 600 (597) miljoonalla eurolla, johtuen sekä ansio- että erityisesti pääomatulojen odotettua suuremmasta kasvusta
Arvonlisäveron tuottoarviota nostetaan 107 miljoonalla eurolla, taustalla yksityisen kulutuksen kasvun jatkuminen vahvana
Autoveron tuottoarviota toisaalta alennetaan 75 miljoonalla eurolla, koska uusien henkilöautojen myynti jäänee viime vuoden tasolle
Nyt on syytä käyttää hyvää taloussuhdannetta ja sen mukanaan tuomia tuloja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Siksi hallitus ehdottaa valtion eläkerahastoinnin kasvattamista 930 miljoonalla eurolla. On syytä muistaa, että valtion eläkerahaston rahastointiaste on edelleen vain noin puolet esimerkiksi kuntien eläkerahaston rahastointiasteesta.
Muitakin toimia tarvitaan kestävän eläkepolitiikan toteuttamiseksi. Näihin liittyy välttämättömyys korottaa lähivuosina työeläkemaksuja n. 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa.
Osinkotuloarviota korotetaan 200 miljoonalla eurolla Kapiteeli Oyj:n hotellikiinteistöjen myynnistä kertyneiden tulojen osinkotuloutuksen seurauksena.
Määrärahat
Menojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä, jotta tulevien sukupolvien verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi.
Esityksen valmistelussa on noudatettu eduskunnan aikaisemmin lausumia näkökohtia. Esitykseen on pyritty myös sisällyttämään etukäteen tiedossa olevat menosäästöt. Näitä ovat mm. EU-jäsenyydestä aiheutuvien menojen jääminen n. 50 miljoonaa ennakoitua pienemmäksi. Näin syntynyttä kehysvaraa on käytetty uudelleen. Lisätalousarvion jälkeen vuoden 2006 jakamattomaksi varaukseksi jää 12 milj. euroa. Hallitus on omissa toimissaan sitoutunut noudattamaan eduskunnan hyväksymää menokehystä.
Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan nettomääräisesti 96 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 50 miljoonaa euroa aiemmin budjetoitua pienemmät joten lisätalousarvioon sisältyvät menolisäykset ovat nettomääräisesti yhteensä 46 miljoonaa euroa.
EU-puheenjohtajuuskauden menoihin esitetään 7,9 miljoonaa euroa.
Rauhanturvamenoihin ehdotetaan 12,1 miljoonan euron lisäystä Suomen Libanon-operaation seurauksena.
Uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseen ehdotetaan 9 miljoonaa euroa.
Yritystukivaltuutta lisätään 4 miljoonalla eurolla muun muassa biopolttoainehankkeiden ja rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen.
Oppisopimuskoulutukseen ehdotetaan 5,2 miljoonaa euroa.
Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonaa euroa.
Perustettavaan öljyntorjuntakeskukseen ehdotetaan 1,1 miljoonaa euroa
Ympäristövahinkojen torjuntakyvyn parantamiseksi ehdotetaan 3 miljoonaa euroa valvontalaitteiden hankintaan.
Kuntien harkinnanvaraisia avustuksia lisätään 2 miljoonalla eurolla.
Hätäkeskuslaitoksen palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen ehdotetaan noin 1,5 miljoonaa euroa.
Pelastustoimen erityismenoihin ehdotetaan noin 4,1 miljoonaa euroa, josta enintään 1,7 miljoonaa euroa Medi-Heli ry:n lääkärihelikopteritoiminnan tukemiseen.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 0,6 miljoonaa euroa biometristen matkustusasiakirjojen lukulaitteisiin ja 0,6 miljoonaa euroa maarajojen tekniseen valvontajärjestelmään.
Perustettavalle molekyylilääketieteen tutkimuskeskukselle ehdotetaan 2 miljoonaa euroa.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle ehdotetaan 40 000 euroa kentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden DNA-tunnistamista varten.
Valtatie 2 Vihti—Pori -tiehankkeen sopimusvaltuutta nostetaan 10 miljoonalla eurolla ja Valtatie 3 Tampereen läntisen kehätien toista vaihetta nopeutetaan 2 miljoonan euron aloitusmäärärahan nostolla. Tiehankkeiden maa-alueiden hankintaa lisätään 10 miljoonalla eurolla. Rauman satamayhteyden parantamiseen ehdotetaan 2,6 miljoonaa euroa.
Lisäbudjettiesitys toteuttaa osaltaan hallituksen talouspolitiikan suurta linjaa: kasvun tukemista, työpaikkojen luomista ja tulevaisuuteen varautumista.
Vaikka talouskehitys on juuri nyt hyvä, ei meillä ole varaa jäädä uuninpankolle makoilemaan. Työllisyyttä tukevia toimia on tehtävä koko ajan ja vastuullisesta talouslinjasta on muutoinkin huolehdittava. Ei myöskään ole syytä laittaa hyvän suhdanteen tuomia tilapäisiä lisätuloja heti jakoon, vaan on kasvatettava ennen muuta eläköitymiseen liittyviä puskureita. Tämä on myös oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.