Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen eduskunnan tiedonantokeskustelussa

Valtiovarainministeriö 19.7.2012 12.05
Puhe -

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen eduskunnan tiedonantokeskustelussa 19.7.2012 Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies!

Eurooppa elää nyt aivan poikkeuksellista aikaa. Vuonna 2008 käynnistynyt finanssikriisi jatkuu maanosassamme velkakriisinä ja vakavana rahoitusjärjestelmän häiriötilana. Siksi myös Suomen eduskunta on tänään koolla, päättämässä toimista Euroopan ja Suomen talouden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Nyt tehtävät päätökset ovat isoja ja aikataulu on valitettavan kiireinen.

Erityisen kiireinen aikataulu on niissä euromaissa, joissa päätökset Euroopan lainaohjelmista tehdään parlamenteissa. Suomen eduskunnan lisäksi myös Saksan liittopäivät kokoontuvat tänään tekemään päätöksiä Espanjan lainaohjelmasta. Kaikki toivomme, että päätöksiin olisi enemmän aikaa, mutta Euroopan velkakriisi ei vietä lomaa.

Arvoisa puhemies!

Velkakriisin kärjistyminen laajamittaiseksi maanosaa runtelevaksi lamaksi on estettävä kaikin mahdollisin keinoin. Viime vuosikymmenen lopun äkkiromahdus pudotti Suomen bruttokansantuotetta kahdeksalla prosentilla, ja sen seurauksena Suomi on menettänyt verotuloja noin 40 miljardia euroa. Tämän kehityksen uusinta meidän on kyettävä nyt torjumaan.

Kuluneen kevään ja kesän aikana Espanjan pankkien tilanne on heikentynyt jyrkästi. Espanjalaisten pankkien ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että maa ei enää itse kykene selviytymään pankkiensa pääomitustarpeista. Pankkiensa pääomittamiseen Espanja tarvitsee lainaa eurooppalaiselta kriisityökalulta. Lainan enimmäismääräksi on päätetty 100 miljardia euroa. Kokonaissumma täsmentyy siinä vaiheessa, kun pankkikohtaiset tiedot, stressitestit ja suunnitelmat uudelleenjärjestelyistä ovat valmiit tulevana syksynä.

Pankkien ongelmat ovat kuitenkin jo nyt niin suuria, että heinäkuun loppuun mennessä on tehtävä päätös 30 miljardin euron osalta. Tällä torjutaan ennalta mahdollisen talletuspaon uhkaa. Lainoitus tapahtuu Espanjan pankkitukirahaston kautta, minkä Espanjan valtio takaa. Laina myönnetään siis Espanjan valtiolle, ei suoraan pankeille.

Nyt käydyissä Espanja-neuvotteluissa hallitus on kokonaisuudessaan toiminut sen poikkeuksellisen tiukan linjan mukaan, joka sisältyy hallitusohjelmaan ja jolle eduskunta on antanut tukensa. Suomen toimintalinja on toimia oman etunsa mukaisesti niin, että Euroopan taloustilanne saadaan vakautettua mutta samalla rajaten suomalaiselle veronmaksajille tulevia vastuita.

Espanjan lainaohjelman periaatteet vastaavatkin hyvin Suomen tavoitteita: Sijoittajien ja pankkien vastuu toteutuu vahvasti myös Espanjan kohdalla, itse asiassa vahvemmin kuin Suomen pankkikriisissä 1990-luvulla.

Jokaisessa apua saavassa pankissa tehdään uudelleenjärjestelyt, jotka määräävät sijoittajien osallistumisesta taakanjakoon. Käytännössä tämä tarkoittaa tappioiden kirjaamista, toimintojen karsimista, osingonjakokieltoa sekä ylimääräisten palkkioiden maksun keskeyttämistä. Pankkien johdon tulospalkkiot kielletään ja johdon palkoille asetetaan katto. Pankkitukitoimien vastikkeellisuus toteutuu ottamalla haltuun tuettavien pankkien osakkeita tai tukilainalle saatavan koron kautta.

Ohjelman periaatteiden mukaisesti pankkien omistajien lisäksi myös velkojat pannaan vastuuseen. Ohjelmassa on haettu tasapainoa niin, että sijoittajavastuu toteutuu maksimaalisesti vaarantamatta kaikkien, myös terveiden pankkien rahoitusta.

Julkisen tuen myöntämisen edellytys on siis, että yksityiset sijoittajat ja pankkien omistajat kärsivät tappioita. Ei voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot tulevat veronmaksajien maksettavaksi.

Arvoisa puhemies!

Tehtävät ratkaisut eivät ole helppoja, mutta niitä vastuunkanto Suomesta ja Euroopasta edellyttää. Samalla on syytä muistaa, että Suomen linja on 17 euromaan tiukin. Olemme tiukempia kuin muut maat ja kaikki kollegani tietävät sen.

Valtiovarainministerien päätöksen mukaan Espanjan laina myönnetään ainakin alkuvaiheessa väliaikaisesta kriisinhallintavälineestä ERVV:stä. Kun tuki myönnetään väliaikaisesta mekanismista, tarvitsee Suomi osuudelleen vakuudet. Muuten emme ole mukana, mikä on tehty muille jäsenmaille selväksi alusta asti.

Neuvottelut Espanjan vakuuksista käytiin erittäin haastavassa aikataulussa. Ympäripyöreiden neuvottelupäivien tuloksena saimme Suomelle sopimuksen, joka turvaa veronmaksajiemme asemaa. Espanjan talletussuojarahaston kanssa sovitun vakuusjärjestelyn mallina toimii aiemmin Kreikan kanssa sovittu vakuusjärjestely. Vakuuksien suuruus määriteltiin samalla 40 %:n tappio-olettamalla, mikä oli olettamana myös Kreikan tapauksessa.

40 %:n tappio-olettama perustuu luottoluokittaja Standard & Poorsin historialliseen aineistoon nojaavaan arvioon oletetuista tappioista. Saamamme vakuus siis rajaa historia-aineiston mukaan täysimääräisesti suomalaisten veronmaksajien riskit. Tämän ovat lähes kaikki asiantuntijatkin todenneet julkisissa lausunnoissaan. Miksi tämä on oppositiolle niin vaikea asia tunnustaa?

Jos Espanjan laina nousee 100 miljardin euroon, vakuutemme ovat silloin tarkalleen ottaen 769,92 miljoonaa euroa. Sitä mukaa kun Espanjalle myönnetään lainaa, maksetaan vakuuksia Suomelle käteisenä. Ei johdannaisina, vaan käteisenä. Nämä vakuustilille laitettavat rahat sijoitetaan viiden parhaimman luottoluokituksen euromaan velkakirjoihin.

Julkisessa keskustelussa monet ovat peränneet 100 prosentin vakuuksia. On hyvä pysähtyä hetki miettimään, mitä tämä tarkoittaisi. Ensinnäkin 100 prosentin käteisvakuus merkitsisi sitä, että Suomi ei tosiasiallisesti osallistuisi ohjelmaan lainkaan. Jokainen ymmärtää, että tällainen vapaamatkustus ei mitenkään voisi käydä päinsä muille jäsenmaille. Toisekseen 100 prosentin käteisvakuus merkitsisi sitä, että olettaisimme Espanjan tekevän koko maailman taloushistoriassa ainutlaatuisen teon ja jättävän kaikki velkansa maksamatta 100-prosenttisesti. Summa summarum, 40 % tappio-olettama on hyvin perusteltu ja sen taustalla on fakta siitä, mitä aiemmin on vastaavissa tilanteissa tapahtunut – ei fiktio tai laiturin nokassa mietitty mukavalta tuntuva prosenttiosuus.

Oppositiosta on esitetty myös, että vakuudet olisivat Suomelle jotenkin kalliit. Fakta kuitenkin on, että Espanjan vakuuksien hintana Suomi luopuu vain mekanismien Espanjan lainojen korkomarginaalien tuotosta. Väliaikaisen mekanismin osalta tuo marginaali on pyöreä nolla. Nollasta luopuminen ei ole minusta kovin paljon.

Kolmas keskustelua herättänyt kysymys on liittynyt vakuusjärjestelyn julkisuuteen. Onkin tuntunut siltä, että kun oppositio ei löydä itse vakuussopimuksen sisällöstä mitään kritisoitavaa, pyrkii oppositio löytämään kritisoitavaa muotoseikoista. Samoin kuin Kreikan tapauksessa, myös Espanjan vakuuksien osalta Suomen lähtökohtana on ollut mahdollisimman laaja julkisuus. Espanjan kohdalla julkisuus on nyt mahdollista toteuttaa laajamittaisempana, koska sopijaosapuolena on pankkien talletussuojarahasto, jolla ei ole omaa liiketoimintaa, eikä siten myöskään liikesalaisuuksia.

Sopimusta laadittaessa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että Suomen julkisuuslainsäädäntöä noudatetaan tarkasti. Kaikki sopimusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan edustajien käytettävissä. Asiantuntijat ovat selvittäneet sopimuksen sisältöä valtiovarainvaliokunnalle, talousvaliokunnalle ja suurelle valiokunnalle. Lisäksi asiaa on selvitetty eduskuntaryhmille kunkin ryhmän toiveiden mukaan. Sopimuksen sisältö kerrottiin seikkaperäisesti julkisuuteen heti sopimuksen valmistuttua. Sopimusasiakirjojen keskeisin dokumentti on käännetty lähes maailmanennätysajassa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kenenkään ei siis tarvitse muodostaa kantaansa Lontoosta tai New Yorkista kuultujen huhupuheiden perusteella. Tiedotusvälineiden ensimmäiseen pyyntöön saada asiakirjat julkisilta osin käyttöönsä on jo vastattu ja sopimus on jo toimitettu sitä pyytäneen median edustajalle. Kaikkiin asiakirjapyyntöihin vastataan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies!

Kreikan ja Espanjan vakuussopimusten kautta olemme saaneet turvattua suomalaisten veronmaksajien asemaa yhteensä 1,7 miljardin euron käteistalletusten edestä. Samalla uskottavuutemme EUneuvottelukumppanina on vain vahvistunut. Kaikki kumppanimme eivät välttämättä ole Suomen tiukentuneesta linjasta yksinomaan ihastuneita, mutta meillä pitää olla tarpeeksi kansallista itsetuntoa, jotta kestämme sen. Käsittelyaikataulu Espanjan ohjelmalle on haastava, mutta niin on Euroopan taloustilannekin. Siksi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa päätöksentekijöiden on kannettava vastuunsa siitä, että Euroopan taloustilanteen kannalta välttämättömät ratkaisut saadaan tehtyä.

Tilanne on siis poikkeuksellisen vakava. Löysä huumori ei tähän mitenkään sovi. Olemme vakavien valintojen edessä. Kaikissa tapauksissa. Linjamme on tiukka, mutta vastuullinen. Ratkaisuja karkuun emme pääse, sillä maailmasta ei voi hypätä pois. 

Jutta Urpilainen