Valtiovarainministerin ehdotus vuoden 2007 talousarvioksi
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma luonnehtii vuoden 2007 talousarvioesitystä kunnonkohotusbudjetiksi. Budjettiehdotukseen on koottu sadan miljoonan euron työllisyyspaketti. Siinä on mukana toimia rakennemuutospaikkakuntien auttamiseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lievittämiseen sekä vero- ja sosiaaliturvaratkaisuja. Kunnille suunnatut lisätulot budjetissa ovat lähes 500 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeri Heinäluoman budjettiehdotuksen loppusumma on 40,1 miljardia euroa. Hallinnonalojen menoiksi ehdotetaan 37,9 miljardia euroa, josta 30,1 miljardia euroa luetaan menokehykseen. Budjettiesitys pitäytyy tiukasti aiemmin hallituksen ja eduskunnan hyväksymään kokonaismenokehykseen. Jakamattomaksi varaukseksi jää 159 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö on luonut ehdotukseen oman työllisyyspakettinsa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan tartutaan monin keinoin. Työnvälityksen toimivuuden tehostamiseen tulee 15 miljoonan euron määrärahan lisäystä. Samoin ehdotetaan uutta harkinnanvaraista muuttoavustusta, joka liitettäisiin osaksi muutosturvaa. Työmatkakulujen verovähennyksen enimmäismäärää nostetaan 7 000 euroon nykyisestä 4 700 eurosta. Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä ohjattaisiin määrärahoja äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivien paikkakuntien avustamiseen. Tähän tarkoitukseen varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Työllisyyden ja alueen elinvoiman tukemiseksi Pielisen Karjalan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran seutukunnissa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja vuosina 2007–2009. Vastaavaa alennusta jatketaan myös Lapin alueen ja saariston kunnissa.
Työllisyyden parantamiseksi parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäveroa alennetaan 22 prosentista 8 prosenttiin. Suomi osallistuu näin Euroopan yhteisössä käynnissä olevaan kokeiluun.
Suurin menojen pääluokka talousarvioesityksessä on sosiaali- ja terveysministeriöllä, jolle esitetään 11,7 miljardia euroa. Määrärahat kasvavat vuodesta 2006 noin 3 prosenttia.
Perhevapaauudistus toteutuu vuoden 2007 alusta. Vanhempainpäivärahoja korotetaan, työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaan sekä ns. isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi adoptiovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään, perhehoitajien tukea sekä kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalveluja parannetaan. Maatalousyrittäjien, yrittäjien ja apurahan saajien eläketurvaa uudistetaan.
Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään 1,7 miljardia euroa. Niillä turvataan perustienpitoa ja –radanpitoa sekä käynnistetään kymmenen uutta yhteensä 800 miljoonan euron hintaista väylähanketta, jotka ovat Seinäjoki-Oulu –radan perusparannuksen ensimmäinen vaihe, Lahti-Luumäki –radan perusparannus, Keski-Pasilan ratapihatyöt sekä Lappeenranta-Imatra –tien, Kehä I Turunväylä-Vallikallio –tien, Lusi-Vaajakoski –tien, Kirkkonummi-Kivenlahti –tien ja Savonlinnan keskustan tien ja Kemin tien ja siltojen perusparannukset sekä Haminan meriväylän parannus. Näillä panostuksilla arvioidaan olevan myös huomattava työllisyysvaikutus. Joukkoliikenteen rahoitusta lisätään 8 miljoonalla eurolla maaliskuun kehyspäätökseen verrattuna 82,6 miljoonaan euroon.
Suomen myöntämiin kriisinhallintamenoihin ehdotetaan 119 miljoonaa euroa, josta siviilikriisinhallinnan osuus on runsaat 14 miljoonaa euroa. Kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoiksi ehdotetaan noin 0,43 prosenttia BKTL:stä, lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna on 75 miljoonaa euroa.
Vankeinhoidolle osoitettuihin määrärahoihin valtiovarainministeri ehdottaa 3,5 miljoonan euron lisäystä.
Kuntauudistus käynnistyy
Kuntauudistus käynnistetään ensi vuoden budjetissa. Kuntien verotuloja lisätään ensi vuonna lähes 200 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuodelle 2008 suunnitellusta samansuuruisesta kuntien kustannusten korvauksesta voidaan luopua.
Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan kuntien menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2006 verrattuna nettomääräisesti 345 miljoonaa euroa ja indeksikorotukset mukaan lukien 471 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan noin 55 miljoonaa euroa, eli 30 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.
Kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen osoitetaan 75 miljoonan euron lisäys, josta tulkkipalvelujen lisäämiseen 2 miljoonaa euroa ja perhehoitajien saatavuuden parantamiseen miljoona euroa.
Kouluhyvinvoinnin kehittämiseen ehdotetaan 8 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistuksesta maksetaan yhteensä 86 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on 81 miljoonaa euroa. Lisäksi kustannustenjaon viimeisen erän suorittamista kunnille aikaistetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään.
Verotulot kasvavat
Valtion tulot ovat ensi vuonna 40,5 miljardia euroa, josta verotuottojen osuus on 34,8 miljardia euroa. Tulot kasvavat vajaan prosentin kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Verotulojen kasvu on runsaat 3 prosenttia. Eniten kasvaa arvonlisäveron ja yhteisöveron tuotto; sen sijaan valmisteverojen ja muiden verojen tuoton ei arvioida kasvavan.
Ansiotulojen verotusta kevennetään vuoden 2004 tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulosta koskevan hallituksen kannanoton mukaisesti. Vuosille 2005–2008 jaksotetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän maksamista aikaistetaan ensi vuodelle. Se suoritetaan kunnille siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä pienennetään ja valtionverotuksen ansiotulovähennystä ja valtion tuloveroasteikkoa muutetaan vastaavasti. Veronmaksajien asemaan tällä muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.
Edellä mainitut veroperustemuutokset sekä matkakuluvähennyksen enimmäismäärän korotus vähentävät valtion tuloveron tuottoa vuositasolla yhteensä noin 790 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloveroasteikkoon tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus. Keskituloisen palkansaajan veroaste alenee vajaalla prosenttiyksiköllä vuonna 2007.
Suomi osallistuu Euroopan yhteisössä käynnissä olevaan kokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus kohdennetulla arvonlisäveron alennuksella on työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Tähän liittyen parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa alennetaan 22 prosentista 8 prosenttiin vuosiksi 2007–2010. Arvonlisäverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän vuositasolla verotuottoa noin 43 miljoonalla eurolla.
Teollisuuden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn sähköveroa alennetaan ensi vuonna. Sähköveron puolittamisen ja eräiden sähköntuotannon tukien poistaminen vähentää verotuottoa nettomääräisesti noin 70 miljoonaa euroa.
Valtion eläkerahaston varoja on tarkoitus kartuttaa aikaisempaa enemmän valtiontalouden suotuisan tulokehityksen vuoksi ja tuloutusta eläkerahastosta budjettitalouteen pienennetään 500 miljoonalla eurolla.
Budjettitalous tasapainossa
Budjettitalouden tuloiksi arvioidaan 40,5 miljardia euroa. Budjetti on tasapainossa, lievästi ylijäämäinen (noin 240 miljoonaa euroa) ja ylijäämä esitetään käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen.
Hallitusohjelman tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopussa täyttyy.
Valtionvelan arvioidaan vuoden 2007 lopussa olevan 60 miljardia euroa, mikä on noin 34 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 2,3 miljardia euroa.
Talous kehittyy myönteisesti
Talouspolitiikka on luonut edellytykset vakaalle talouskasvulle ja työvoiman kysynnälle. Kokonaistuotannon kasvu on alkuvuonna ollut nopeaa. BKT:n määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5 prosenttia viimevuotisesta. Kasvu on jatkunut vahvana myös vuoden toisella neljänneksellä. Kotimainen kysyntä lisääntyy voimakkaasti. Myös kansainvälisen talouden näkymät ovat yleisesti hyvät. Kokonaistuotannon kasvu hidastunee vuoden loppupuolella; bruttokansantuotteen määrän kasvu kokonaisuudessaan yltänee tämän vuoden osalta noin 4 prosenttiin ja jää ensi vuonna 3 prosentin tuntumaan.
Työvoiman saatavuus alkaa rajoittaa tuotannon kasvumahdollisuuksia lisääntyvässä määrin. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen onkin perusedellytys tasapainoisen taloudellisen kasvun jatkumiselle.
Suotuisaa talouskehitystä ovat tukeneet toteutetut veronkevennykset. Työllisyyden koheneminen ja yksityisen kulutuksen ripeä kasvu ovat lisänneet verotuloja. Kotitalouksien nopea velkaantuminen ja asuntomarkkinoiden kuumeneminen ovat kuitenkin muodostumassa huolen aiheeksi. Kuluttajahintojen nousu on toistaiseksi pysynyt maltillisena — osin halvenneiden tuontitavaroiden ansiosta — mutta energian hintojen nousu on lisännyt inflaatiopaineita. Kuluttajahintojen nousu pysyy kuitenkin vajaan 1,5 prosentin tuntumassa.
Työllisyyden kasvu on parin vuoden ajan ollut vahvaa, mutta työpaikkojen lisäys on hidastunut tämän vuoden alkupuoliskolla, osin ehkä kohtaanto-ongelmien lisääntymisen johdosta.
Tuottavuus
Valtiontalouden kehyspäätöksen 2007-2011 mukaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma siirtyy kokonaisuudessaan toteuttamisvaiheeseen, jossa ministeriöt toteuttavat hallinnonaloillaan kehyspäätöksen valmistelun perustana olleet tuottavuushankkeet ja ottavat niiden vaikutukset huomioon talousarviossa. Lisäksi valtiovarainministeriön ohjaamina toteutetaan joukko koko valtionhallinnon kattavia yleishallinnon ja tukipalvelujen uudistuksia.
Työllisyys ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen