FI SV

Arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin sääntely

OTC-johdannaisten keskusvastapuolimääritys

OTC-johdannaiskaupankäyntiä ja keskusvastapuolten valvontaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (EMIR, Euroopan markkinarakenneasetus EUR-Lexissä). Asetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevia raportointivaatimuksia, säädetään kauppatietorekisterien toiminnasta ja asetetaan keskusvastapuolille sekä toiminnallisia että valvontaan liittyviä velvoitteita. 

Asetuksen mukaan vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan on tapahduttava joko pörssissä tai sähköisissä kauppapaikoissa keskusvastapuolten selvittämänä. OTC-johdannaissopimukset on myös markkinoiden läpinäkyvyyden edistämiseksi ilmoitettava niin sanottuun kauppatietorekisteriin.

Kesällä 2019 markkinarakenneasetukseen tehtiin muutoksia asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/834 (asetusteksti (EU) 2019/834 EUR-Lexissä). Muutokset olivat osa Euroopan komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT). Muutosasetuksen tavoitteina oli lisätä läpinäkyvyyttä, kustannustehokkuutta ja parantaa sääntelyn suhteellisuutta. Lainsäädäntömuutosten myötä OTC-johdannaiskaupankäynnin määritysvelvollisuutta huojennettiin pienten toimijoiden osalta. Lisäksi kaupankäynnin raportointivelvollisuuteen kohdistui muutoksia. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja sitä on pääosin sovellettu 17.6.2019.

Euroopan markkinarakenneasetukseen liittyy myös joukko alemman asteisia säädöksiä, joissa annetaan johdannaiskaupankäyntiä koskevia yksityiskohtaisempia säännöksiä.

Lisätietoa:

Euroopan komission johdannaismarkkinat-verkkosivu  (sivu on englanninkielinen)

Keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehys

Komissio antoi 28 päivänä marraskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä (komission päätös EUR-lexissä COM(2016) 856 final). EU:n toimielinten välisissä neuvotteluissa saavutettiin asetusehdotusta koskeva yhteisymmärrys 23.6.2020 (EU-suurlähettiläiden hyväksymä asetusteksti englanniksi neuvoston sivuilla). Uusi sääntely tulee voimaan ja sovellettavaksi siten kuin asetuksessa säädetään, kun se on hyväksytty lopullisesti ja julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sääntely on jatkumoa luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiville ja keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen tarkoituksena on täydentää voimassa olevaa Euroopan markkinarakenneasetuksen mukaista sääntelyä siten, että kansallisilla viranomaisilla olisi riittävät toimintamahdollisuudet ja valtuudet keskusvastapuolten kriisitilanteiden ehkäisemiseen ja hallintaan. Keskusvastapuolet ovat rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkittäviä toimijoita, joiden vakavat taloudelliset ongelmat tai mahdollinen maksukyvyttömyys olisivat merkittävä riskitekijä rahoitusvakauden kannalta. Tämän vuoksi kansallisilla valvontaviranomaisilla tulisi olla riittävät valtuudet ja toimintamahdollisuudet ehkäistä tai ratkaista kriisitilanne, joka ilmenee pankkisektorin ulkopuolella mutta saattaa vaikuttaa koko rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskiin.

Keskusvastapuolten valvonta

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 23.10.2019 asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta koskevan asetuksen (EU) 2019/2099 (asetusteksti (EU) 2019/2099 EUR-Lexissä).

Asetuksella muutettiin sääntelyä Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa perustettujen keskusvastapuolten osalta. Keskeinen syy muutosehdotusten antamiseen oli Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta (brexit) ja sinne sijoittuneiden keskusvastapuolten merkittävä asema Euroopan johdannaismarkkinoiden määritystoiminnassa.

Ehdotuksessa kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisvaatimuksia tarkennettiin ja lisäksi lisättiin mahdollisuus olla tunnustamatta EU:ssa liian systeemisesti merkittävää kolmannen maan keskusvastapuolta, jonka tulisi sijoittautua EU-alueelle tarjotakseen palveluitaan EU:ssa. Lisäksi ehdotuksen EU:ssa perustettuja keskusvastapuolia koskevilla säännöksillä muutettiin keskusvastapuolten toimilupamenettelyjä ja niihin osallistuvien viranomaisten roolia EU-painotteisemmaksi. Asetuksen myötä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) tulee olla erillinen keskusvastapuolten valvontakomitea, jolle annetaan keskusvastapuolten toimilupiin sekä toimintaan ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Asetus on suoraan sovellettaaa oikeutta ja sitä on pääosin sovellettu 1.1.2020 alkaen.

Markkinapaikat

Säänneltyä markkinaa eli pörssiä (Nasdaq Helsinki) ylläpitää Suomessa Nasdaq Helsinki Oy. Pörssi on puolueeton ja julkinen markkinapaikka, jossa arvopapereita liikkeeseen laskemalla voidaan hankkia rahoitusta sijoittajilta. Pörssissä omistuksia voidaan vaihtaa myymällä tai ostamalla arvopapereita.

Nasdaq Helsinki Oy ylläpitää myös kasvuyrityksille suunnattua vaihtoehtomarkkinaa, First North Helsinkiä. First North Helsinkiä koskee kevyempi sääntely kuin pörssiä. Vuonna 2018 tulivat voimaan myös niin sanottua pk-yritysten kasvumarkkinaa (SME growth market) koskevat säännökset. Sekä First North Helsinki että pk-yritysten kasvumarkkina ovat pörssin tavoin monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä (multilateral trading facility). Monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien lisäksi arvopapereilla voidaan käydä kauppaa myös eräissä muissa järjestelmissä, joihin kohdistuu kevyempää sääntelyä.

Tavallisesti arvopaperien liikkeeseenlaskija on kiinnostunut hakemaan listausta oman kotivaltionsa markkinapaikalta. EU:ssa toimivia markkinapaikkoja koskee kuitenkin yhtenäinen EU-sääntely, jonka ansiosta sijoittajat voivat käydä kauppaa ja liikkeeseenlaskijat hakea arvopapereitaan kaupankäynnin kohteeksi myös muualla kuin omassa kotivaltiossaan. Markkinapaikkojen yhdentyminen on myös vähentänyt eroja niiden sääntöjen ja käytänteiden välillä, joita sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava eri jäsenvaltioiden markkinapaikoilla.

Jotta markkinapaikkojen puolueettomuus ja avoimuus voidaan turvata, markkinapaikkoihin kohdistuu sääntelyä ja jatkuvaa valvontaa. Markkinapaikkoja valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Säänneltyä markkinaa voi Suomessa ylläpitää ainoastaan sellainen toimija, joka noudattaa lainsäädäntöä ja jolla on valtiovarainministeriön myöntämä toimilupa.

Sivun yhteyshenkilöt: Risto Koponen, Milla Kouri, Jonna Kuparinen

[email protected]