FI SV

Arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin sääntely

OTC-johdannaisten keskusvastapuolimääritys

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 4.7.2012 asetuksen OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (EMIR, Euroopan makkinarakenneasetus). Sen mukaan kaiken vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan olisi tapahduttava joko pörssissä tai sähköisissä kauppapaikoissa keskusvastapuolten selvittämänä viimeistään vuoden 2012 lopussa. OTC-johdannaissopimukset olisi ilmoitettava kauppatietorekisteriin, jos johdannaissopimuksille ei tehdä keskusvastapuoliselvitystä, niihin olisi sovellettava tiukempia pääomavaatimuksia.

Sääntely on osa komission rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmän lujittamiseen tähtääviä toimia, jolla pyritään edistämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta ja vakioimista sekä vähentämään järjestelmäriskiä. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja sitä sovelletaan 16.8.2012 alkaen siten, että merkittävä osa asetuksen sisältämistä velvoitteista tulee noudatettavaksi vasta, kun Euroopan komissio on antanut asetuksessa sille siirretyn lainsäädäntövallan nojalla annettavat tekniset sääntelystandardit.

Euroopan markkinarakenneasetuksessa vahvistetaan OTC-johdannaissopimuksia koskevia raportointivaatimuksia, säädetään erikseen kauppatietorekisterin toiminnasta ja asetetaan keskusvastapuolille sekä toiminnallisia että valvontaan liittyviä velvoitteita. Asetus sisältää kaksi merkittävää uutta vaatimusta: määritysvelvollisuus, jonka mukaan komission teknisissä sääntelystandardeissa määritellyt OTC-johdannaiset on vietävä keskusvastapuolimääritykseen sekä raportointivelvollisuus, jonka mukaan 16.8.2012 voimassa olleet ja sen jälkeen tehdyt johdannaissopimukset on raportoitava kauppatietorekisteriin.

Kaikkia Euroopan markkinarakenneasetuksen keskeisiä vaatimuksia koskevia säännöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön tai täytäntöönpanoa saatettu loppuun. Komissio järjesti julkisen kuulemisen sidosryhmille vuonna 2015 ja julkaisi tämän pohjalta EMIR Review raportin loppuvuonna 2016. Joulukuun lopussa neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat, että tietyt kriteerit täyttävät eläkejärjestelmät vapautetaan määritysvelvollisuudesta vuoteen 2018 saakka. Siirtymäkausi antaa keskusvastapuolille lisäaikaa kehittää teknisiä ratkaisuja, joiden avulla eläkejärjestelmät voivat siirtää muita kuin käteisvakuuksia olevia vakuuksia keskusvastapuolille täyttääkseen vakuusvaatimukset.

Lisätietoa:

Euroopan komissio - johdannaismarkkinat  (sivu on englanninkielinen)

Keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehys

Komissio antoi 28 päivänä marraskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä (COM(2016) 856 final). Komission julkaisema sääntelyaloite vuodelta 2012 on jatkumoa, luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiville ja esitys keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä täydentää voimassa olevaa Euroopan markkinarakenneasetuksen mukaista sääntelyä siten, että pankkisektorin ulkopuoliset, mutta mahdollisesti rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat ja järjestelmäriskin kannalta merkittäviä toimijoita on syytä erikseen säännellä kansallisen valvontaviranomaisen toimesta. Tämän vuoksi kansallisilla valvontaviranomaisilla tulisi olla riittävät valtuudet ja toimintamahdollisuudet ehkäistä tai ratkaista kriisitilanne, joka ilmenee pankkisektorin ulkopuolella mutta saattaa vaikuttaa koko rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskiin. Eduskunnalle on annettu U-kirjelmä (U 14/2017 vp) koskien keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetusta helmikuussa 2017.

Keskusvastapuolten valvonta

Komissio antoi 13 päivänä kesäkuuta 2017 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä EMIR-asetuksen muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta (COM(2017) 331 final). Ehdotuksella muutetaan sääntelyä Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa perustettujen keskusvastapuolten osalta. Keskeinen syy muutosehdotusten antamiseen tässä vaiheessa on Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta (brexit) ja sinne sijoittuneiden keskusvastapuolten merkittävä asema Euroopan johdannaismarkkinoiden määritystoiminnassa.

Ehdotuksessa kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamisvaatimuksia tarkennettaisiin ja lisäksi lisättäisiin mahdollisuus olla tunnustamatta EU:ssa liian systeemisesti merkittävää kolmannen maan keskusvastapuolta, jonka tulisi sijoittautua EU-alueelle tarjotakseen palveluitaan EU:ssa. Lisäksi ehdotuksen EU:ssa perustettuja keskusvastapuolia koskevilla sääntelyehdotuksilla muutettaisiin keskusvastapuolten toimilupamenettelyjä ja niihin osallistuvien viranomaisten roolia EU-painotteisemmaksi. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että ESMA:aan perustettaisiin erillinen keskusvastapuolikomitea, jolle annettaisiin keskusvastapuolten toimilupiin sekä toimintaan ja valvontaan liittyviä tehtäviä.

Liittyen komission ehdotukseen Euroopan keskuspankki antoi 22 päivänä kesäkuuta 2017 suosituksen (EKP/2017/18) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 22 artiklan muuttamisesta. Suosituksessa katsotaan, että olisi välttämätöntä antaa Euroopan keskuspankille valtuudet säännellä selvitysjärjestelmiä ja erityisesti keskusvastapuolia, jotta varmistetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmälle annettujen perustehtävien asianmukainen hoito.

Euroopan keskuspankin suosituksen taustalla on unionin yleisen tuomioistuimen 4 päivänä maaliskuuta 2015 antama tuomio asiassa T-496/11, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan keskuspankki. Unionin yleinen tuomioistuin totesi tuomiossaan, ettei Euroopan keskuspankilla ole arvopaperiselvitysjärjestelmien, keskusvastapuolet mukaan lukien, toiminnan sääntelemisen edellyttämää toimivaltaa. Tästä syystä unionin yleinen tuomioistuin kumosi Euroopan keskuspankin 5.7.2011 julkaiseman Eurosystem Oversight Policy Framework -nimisen järjestelmän (eurojärjestelmän yleisvalvontaa koskeva puiteasiakirja) siltä osin kuin siinä asetetaan keskusvastapuolille vaatimus siitä, että niiden on sijaittava eurojärjestelmään kuuluvassa jäsenvaltiossa.

Komission asetusehdotuksesta koskien keskusvastapuolten valvontaa ja Euroopan keskuspankin suosituksesta on annettu eduskunnalle U-kirjelmä (U 48/2017 vp) syyskuussa 2017.

Markkinapaikat

Säänneltyä markkinaa eli pörssiä (Nasdaq Helsinki) ylläpitää Suomessa Nasdaq Helsinki Oy. Pörssi on puolueeton ja julkinen markkinapaikka, jossa arvopapereita liikkeeseen laskemalla voidaan hankkia rahoitusta sijoittajilta. Pörssissä sijoittajat voivat vaihtaa omistuksiaan myymällä tai ostamalla arvopapereita.

Nasdaq Helsinki Oy ylläpitää myös kasvuyrityksille suunnattua vaihtoehtomarkkinaa, First North Helsinkiä. First North Helsinkiä koskee kevyempi sääntely kuin pörssiä. Vuodesta 2018 alkaen myös pienten ja keskisuurten kasvuyhtiön osakkeilla käytävä kauppa on ollut mahdollista erillisillä pk-yritysten kasvumarkkinoilla. Suomessa ei tällä hetkellä ole toimivia pk-yritysten kasvumarkkinoita. Sekä First North Helsinki että pk-yritysten kasvumarkkina ovat pörssin tavoin monenkeskisiä kaupankäyntijärjestelmiä. Monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien lisäksi arvopapereilla voidaan käydä kauppaa myös eräissä muissa järjestelmissä, joihin kohdistuu kevyempää sääntelyä.

Tavallisesti arvopaperien liikkeeseenlaskija on kiinnostunut hakemaan listausta omasta kotivaltiostaan. EU:ssa toimivia markkinapaikkoja koskee kuitenkin yhtenäinen EU-sääntely, jonka ansiosta sijoittajat voivat käydä kauppaa ja liikkeeseenlaskijat hakea arvopapereitaan kaupankäynnin kohteeksi myös muualla kuin omassa kotivaltiossaan. Markkinapaikkojen yhdentyminen on myös vähentänyt eroja niiden sääntöjen ja käytänteiden välillä, joita sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden on noudatettava eri jäsenvaltioiden markkinapaikoilla.

Jotta markkinapaikkojen puolueettomuus ja avoimuus voidaan turvata, markkinapaikkoihin kohdistuu sääntelyä ja jatkuvaa valvontaa. Säänneltyä markkinaa voi Suomessa ylläpitää ainoastaan sellainen toimija, joka noudattaa lainsäädäntöä ja jolla on valtiovarainministeriön myöntämä toimilupa.

Sivun yhteyshenkilöt: Risto Koponen, Milla Kouri, Jonna Kuparinen

[email protected]